Presidentti Sauli Niinistön mielestä sotilasliitto NATOn kanssa tehty järjestely mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen kriisitilanteissa olisi ollut hyvä viedä eduskunnan tiedoksi jo järjestelyn sopimisaikaan.
– Olisin minäkin voinut hyvin hoksata, että tämä olisi hyvä viedä eduskuntaan jo ajat sitten, eli silloin kun se oli vireillä, presidentti Niinistö arvioi tapahtunutta.
Sauli Niinistö kommentoi asiaa Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Ulkoministeriölle odotettavissa nuhteet eduskunnasta
Yle kertoi keskiviikkona, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta aikovat kirjoittaa lausuntoihinsa perustuslakivaliokunnalle moitteet siitä, että valiokunnat jäivät tietopimentoon.
Torstaina Yle sai vahvistuksen, että NATO-järjestely kuuluu ulkoministeriön vastuulle eli moitteet suuntuvat ainakin ulkoministeriöön.
Valiokunnat viimeistelevät ensi viikolla lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta selvittää parhaillaan laajemminkin eduskunnan tiedonsaannin ongelmia.
Suomi sopi keväällä 2018 Ruotsin ja NATOn kanssa järjestelystä, jossa kriisiytyvässä tai vaikeassa tilanteessa Suomi, Ruotsi ja NATO voisivat erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.
Esimerkiksi Suomi voisi pyytää NATOlta luottamuksellisia tietoja tai päinvastoin. Tiedon haltijamaa tai sotilasliitto päättäisi itse, luovuttaako se pyydetyt tiedot.
Ylellä ei ole varmuutta, onko järjestelyä käytetty kuluneen kahden vuoden aikana tiedonvaihdon syventämiseen.
Yhden kuvailun mukaan järjestelmä ei ole ollut "erityisen operatiivinen" eli tiedonvaihdon syventämisestä ei olisi tullut ainakaan runsaasti osapuolten pyyntöjä. Toinen lähde arvelee, että järjestelyä ei olisi käytetty vielä kertaakaan.
Tieto NATO-järjestelystä kulki eduskuntaan liki kaksi vuotta
Eduskunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat valiokunnat kuulivat järjestelystä vasta liki kaksi vuotta myöhemmin, helmikuussa 2020.
Presidentti Niinistö pohti tiedotustilaisuudessaan, että NATO-järjestelyn rakenne saattoi vaikuttaa siihen, ettei asiaa viety eduskunnan tietoon. Presidentin mukaan kysymys ei todellakaan ollut sopimuksesta.
– Varmasti tuo rakenne oli vähän sen tapainen, kun kysymys ei todellakaan ollut selvästä sopimuksesta, rakenne aiheutti pidättyväisyyden. Onneksi kaikki on nyt esillä, presidentti Sauli Niinistö arvioi.
Järjestelystä ei ole erikseen Suomen allekirjoittamaa paperia
Ylen tiedon mukaan järjestelyä ei ministeriöissä kutsuta sopimukseksi vaan järjestelyksi tai pöytäkirjaksi.
Teknisesti Suomen, Ruotsin ja NATOn järjestely on tehty seuraavasti:
- NATO-maat päättivät keväällä 2018, että Suomen ja Ruotsin kanssa voidaan kriisiytyvässä tai heikkenevässä turvallisuustilanteessa erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.
- Suomea ja Ruotsia kuultiin etukäteen päätöksestä.
- Päätöstä ei olisi tehty, elleivät Suomi ja Ruotsi olisi olleet myötämielisiä asialle.
Kaikki kolme järjestelyn osapuolta olivat samaa mieltä siitä, että järjestely kannattaa tehdä.
Tiedonvaihdon syventämisen mahdollisuudesta ei Ylen tiedon mukaan ole tehty asiakirjaa, jonka joku päättäjä olisi Suomessa allekirjoittanut.
Ilmeisesti myös Ruotsin parlamentti on saanut tiedon NATO-järjestelystä vasta tänä keväänä.
Presidentti kuvasi järjestelyä NATOn päätökseksi, joka kuvaa sotilasliiton suhtautumista Suomen ja Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Presidentti muistutti, että tämä NATO-järjestely pitää aina erillisillä päätöksillä hyväksyä otettavaksi käyttöön.
Sauli Niinistön mukaan syntyneestä tilanteesta käytiin keskusteluja presidentinkin suuntaan helmikuussa 2020.
– Nyt on hyvä, että valiokunnilla on tieto kaikista asiakirjoista ja ilmeisesti kumpikin valiokunta aikoo niihin tosissaan paneutua, Niinistö kuvasi tilannetta tällä hetkellä.
Ylen lähteet: presidentti ja hallitukset tiesivät järjestelystä
Mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen tiesi aikanaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Järjestely on ollut myös nykyisen Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen tiedossa.
Ylen lähteet vahvistavat, että NATO-järjestely on hyväksytty presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-Utva).
TP-Utvassa tiedonvaihdon syventämisen esitteli ulkoministeriön edustaja. Yksi lähteistä kuvaa, että yksikään ministeri ei voi sooloilla tuonkaltaisissa asioissa, vaan TP-Utva hyväksyy järjestelyt.
Keskiviikkona yksi Ylen lähde piti vakavana sitä, että tietoja NATO-järjestelystä oli jätetty kertomatta valiokunnille. Eduskunta ei ole tiennyt, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut yhteistyössä Ruotsin ja sotilasliitto NATOn kanssa.
Tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventäminen voi tarkoittaa eri tyyppisiä asioita, myös tiedustelutietoja. Samankaltaista yhteistyötä on muutenkin. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin merivoimat ovat keskenään sopineet tietojen vaihdosta yhteisen tilannekuvan luomiseksi Itämeren merialueelta.
Juttua täydennetty useaan otteeseen torstaina iltapäivällä 22.5.2020. Lisätty yksityiskohtaisempia tietoa NATO-järjestelystä.
Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 23.5.2020 kello 23 asti, klikkaa painiketta jutun jälkeen.
Lue lisää:
Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen ongelmista eduskunnan tiedonsaantioikeudessa