Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaiset haluavat hoitaa koronakriisin vahingoittamaa valtiontaloutta mieluummin elvyttämällä kuin leikkaamalla, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia oli sitä mieltä, että valtion pitää elvyttää sekä tukea yrityksiä ja työntekijöitä, vaikka valtion velka kasvaisi rajusti.
Vastaavasti 29 prosenttia vastanneista piti parempana keinona velkaantumisen pitämistä kurista: menojen leikkaamista ja hyvinvointivaltion palveluiden heikentämistä siten, että tulot ja menot saadaan tasapainoon. 13 prosenttia ei osannut sanoa mieleistään vaihtoehtoa.
Vastaajien sukupuoli, poliittinen kanta ja tulotaso näkyivät vastauksissa. Naiset kannattivat elvytystä enemmän kuin miehet, pienituloiset enemmän kuin suurituloiset. Puolueista perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat olivat puolestaan vahvemmin leikkauslinjalla kuin muiden suurten puolueiden kannattajat.
Kyselyyn vastasi 1 422 henkilöä, ja sen virhemarginaali on 2,5 prosenttia suuntaansa. Vastaajien poliittinen suuntaus selvitettiin kysymällä, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.
Koronavirus aiheuttaa Suomen taloudelle suuria ongelmia lähivuosina. Hallituksen asettama työryhmä on esittänyt ratkaisuksi sekä elvytystä että leikkauksia.
Tässä suosituimmat leikkauskohteet
Ylen kyselyssä suomalaisia pyydettiin kertomaan myös, mihin konkreettisiin toimiin he olisivat valmiita talouden tasapainottamiseksi. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa tarkemmin vastaajien näkemyksiä talouden tasapainottamisesta. Voit myös vertailla vastauksia puoluekannan mukaan klikkaamalla sivulle osoittavia nuolia grafiikan yläosassa. Mukana ovat vain ne puolueet, joiden osalta otos on tilastollisesti luotettava.
Suosituimmat säästökohteet olivat hävittäjähankintojen lykkääminen, oppivelvollisuuden pidentämisestä luopuminen ja kehitysavusta leikkaaminen.
Vähiten kannatusta saivat arvonlisäveron korottaminen, vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta luopuminen ja eläkkeiden leikkaaminen.
Tässäkin kysymyksessä näkemykset kuitenkin vaihtelivat vastaajan sukupuolen ja puoluekannan mukaan.
Kyselyyn vastanneista naisista 70 prosenttia säästäisi hävittäjähankintoja lykkäämällä, miehissä vastaava osuus oli 44. Miehistä 21 prosenttia leikkaisi sosiaaliturvaa, kun taas naisista näin tekisi vain 7 prosenttia vastanneista.
Hävittäjät olivat listalla ensimmäisenä vain SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilla. Keskustan ja kokoomuksen kannattajat tasapainottaisivat taloutta ensimmäiseksi työmarkkinoiden joustoa lisäämällä.
Perussuomalaisten suosituimmat säästökohteet olivat puolestaan kehitysapu ja ilmastonmuutoksen hillintään ja päästövähennyksiin käytettävät yritystuet.
Kyselyn suurin "puolue" oli "En osaa sanoa". Tätä ryhmää edustavien vastaajien suosituimmat vaihtoehdot talouden tasapainottamiseen olivat hävittäjähankinnan lykkääminen ja kehitysavusta leikkaaminen.
Professori: Suomalaiset ovat yhtä mieltä suurista linjoista
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen professori Roope Uusitalo on mukana Suomen talouden pelastuspakettia hahmotelleessa Vihriälän työryhmässä. Hän muistuttaa, että todennäköisesti edessä on sekä lainanottoa että leikkauksia, vaikka kyselyssä nämä vaihtoehdot olivatkin vastakkain.
Uusitalo uskoo suomalaisten kyselyissä nousseista erimielisyyksistä huolimatta samoilla linjoilla suurista kysymyksistä, kuten yritysten tukemisesta.
– Tietenkin kun ruvetaan puhumaan siitä, että mistä säästetään ja mistä kerätään lisätuloja, siitä syntyy erimielisyyksiä. Suurista linjoista on minun käsittääkseni kuitenkin yksimielisyys.
Vastauksia vertailtaessa on hyvä muistaa, että vaihtoehdot ovat kustannusvaikutuksiltaan erilaisia. Esimerkiksi hävittäjähankintojen hintalappu on arviolta 7–10 miljardia euroa, oppivelvollisuuden pidentämisen laskelmista riippuen 110–180 miljoonaa euroa vuodessa; kehitysapuun puolestaan on varattu tälle vuodelle 1 030 miljoonaa euroa.
Hornet-hävittäjien korvaamisesta on tarkoitus päättää tällä hallituskaudella. Oppivelvollisuuden pidentämisellä tarkoitetaan puolestaan tavoitetta siitä, että jokainen suorittaa peruskoulun jälkeen maksuttoman toisen asteen koulutuksen.
Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1 422:ta henkilöä 15.–18.5.2020. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.