Saksan kielen sana geisterspiel tarkoittaa vapaasti käännettynä haamupeliä. Saksalaiset viittaavat termillä ilman katsojia pelattaviin otteluihin.
Borussia Mönchengladbach löysi haamupelille nerokkaan vaihtoehdon, sillä Bundesliigan ottelua Leverkusenia vastaan seurasi stadionilla yli 13 000 pahvista katsojaa. Faneilla oli mahdollisuus saada oma pahvikuvansa katsomoon 19 euron hintaan. Tuotot lahjoitetaan lyhentämättömänä paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Mediahuomio oli ottelun alkaessa taattu.
Tempaus on oiva esimerkki saksalaisesta jalkapallokulttuurista, jota voisi ehkä parhaiten kuvata sanalla yhteisöllisyys. Jalkapallo-ottelut ovat saksalaisille ennen kaikkea yhteisöllisiä tapahtumia, joissa tavataan perhettä ja ystäviä.
Ei ole sattumaa, että maailman korkeimmat yleisökeskiarvot tilastoidaan juuri Saksassa. Pahvisten kuvien avulla seurayhteisöllisyys toteutui stadionilla niin hyvin kuin vallitsevassa tilanteessa on mahdollista.
Pahvisten katsojien taakse kätkeytyi myös kriittinen viesti. Monen seuran kannattajaryhmät ympäri maan ovat suhtautuneet kielteisesti kauden jatkamiseen ja ilman katsojia pelaamiseen. Pelien jatkamista ja tv-rahojen nettoamista koronavirustilanteen vallitessa pidetään monin paikoin ahneena. Kriittisiä banderolleja on näkynyt tyhjissä katsomoissa ja kaupunkien kaduilla, myös lauantaina Mönchengladbachissa.
On vaikea kuvitella, että esimerkiksi Valioliigan ulkomaalaisomisteiset suurseurat sallisivat tyhjiin katsomoihin kriittisiä banderolleja. Kun katsomot kumisevat tyhjyyttään, lakanoiden viesti paistaa tv-ruuduista läpi tavallistakin vahvemmin. Miksi saksalaisseurat siis sallivat protestit?
Saksassa kannattajat todella ovat osa seuraa. Siitä pitää huolen niin sanottu 50+1 -sääntö, joka määrää, että kahden korkeimman sarjatason seurojen äänivallasta vähintään 51 prosenttia on kuuluttava sen jäsenille eli kannattajille. Näin yksittäiset sijoittajat eivät voi omistaa seurojen osakkeista 49 prosenttia enempää.
Kun kannattajien oikeuksia on yritetty Saksassa rajoittaa, ongelmia on syntynyt nopeasti ja välillä on läikkynyt pahasti yli. Keväällä pelaajat esimerkiksi kieltäytyivät pelaamasta kesken ottelun, kun Bayern Münchenin kannattajat solvasivat Hoffenheimin omistajaa Dietmar Hoppia.
Hopp on saksalaisessa jalkapallossa kiistelty hahmo, sillä hän omistaa 50+1 -säännöstä poiketen Hoffenheimin lähes kokonaan poikkeusluvalla. Hopp oli aiemmin asettanut häntä solvanneille Dortmundin kannattajille kolmen vuoden porttikielllon vieraspeleihin Hoffenheimissa.
Muita monia kannattajaryhmiä hiertäviä asioita ovat esimerkiksi lippujen hinnat ja maanantaisin pelattavat ottelut. Jatkuvien protestien seurauksena Bundesliiga päätti luopua fanien toiveiden mukaisesti maanantaiotteluista syksystä 2021 lähtien.
Esimerkit osoittavat, että kannattajien mielipiteillä on Saksassa todella merkitystä. Siksi seuroilla ei ole varaa sensuroida kannattajiensa mielipiteitä. Katsomot pysyvät loppukauden tyhjinä, mutta kannattajien ääni kuuluu. Ainakin kuvainnollisesti.
Lue myös: