Kaksi kuukautta sitten Teemu Suninen juhli Meksikon MM-rallin päätteeksi uransa kolmatta palkintokorokesijoitusta.
Kolmas sija oli 26-vuotiaan tuusulalaisen vastoinkäymisten saattelemana käynnistyneelle MM-rallikaudelle selkeä käänne kohti parempaa: Monte Carlon ylikuumenemisongelmat ja Ruotsin shakedown-erikoiskokeen läheltä piti -tilannetta seurannut ylivarovaisuus vaihtuivat hetkeksi tyytyväisyyteen.
Vaikka aurinko paistoi Guanajuaton taivaalla täydeltä terältä, horisonttiin oli jo hiipinyt tummia pilviä. Meksikon MM-ralli jätettiin kesken ennen viimeistä ajopäivää koronavirusuhan muututtua tallien ja katsojien turvallisuuden kannalta ylivoimaiseksi, ja rallin jälkeiset juhlimiset jäivät lyhyiksi.
Ralliauto vaihtui virtuaaliseen
Kahdessa kuukaudessa rallimaailma on pyörähtänyt täysin uuteen asentoon. Kuljettajat suuntasivat Meksikosta pikavauhtia kotimaihinsa ja Sunisella oli edessään kahden viikon omaehtoinen karanteeni.
Vaikka rallin MM-sarja on pysähdyksissä, ajaa Teemu Suninen edelleen kilpaa. Tällä kertaa kilpailuympäristö on kuitenkin virtuaalimaailmassa, sillä Suninen on hypännyt mukaan taistelemaan digitaalisen rata-autoilun suomenmestaruudesta.
Loikka virtuaalisille kilparadoille on sujunut kivuttomasti, kiitos aiemman ajokokemuksen.
– Kyseessä on oikeastaan jo toinen kerta, kun osallistun SM-karsintasarjaan. Vuonna 2017, kun en ajanut toisten mantereiden MM-ralleja (Meksiko ja Argentiina), oli minulla ajokalenterissa kahden kuukauden tauko. Ehdin silloin ajamaan muutaman kilpailun verran SM-sarjaa. Sittemmin työt ovat vähän päässeet häiritsemään, Suninen sanoo nauraen.
Simulaattoreilla kilpaileminen ei ole 26-vuotiaalle tuusulalaiselle pelkkää hauskanpitoa. Virtuaalisen kilpa-auton ratista Suninen kokee saavansa kokemusta, joka hyödyttää myös erikoiskokeiden lähtöviivalla.
– Simulaattorilla ajaminen on minulle sekä viihdettä että todellista kilvanajoa. Toki viihdyn simulaattorin ratissa, mutta ajan silti iRacingia vain, koska saan siitä hyötyä kilpa-autoilijana.
Autot virtuaalisia, kilpailu aitoa
Urallaan kartingia ja rallia MM-tasolla ajanut Suninen näkee ajosimulaattorilla ajamisessa selkeitä yhtäläisyyksiä tosielämän kilparatojen kanssa.
– Simulaattoreissa ja oikean elämän kilvanajossa on paljon samaa. Ajolinjojen ja ajotavan täytyy olla molemmissa samantyyppinen, jos haluaa pärjätä.
– Toisaalta erojakin on, esimerkiksi rengasfysiikoissa. Varsinkin iRacingissa rengasmalli rankaisee, jos rengasta kurittaa liikaa “yliajamalla” ja sladittelulla. Virtuaalirengas ylikuumenee nopeasti, pito heikkenee ja samalla myös vauhti hidastuu. Pidon reuna on todella jyrkkä, joten rengasta täytyy käyttää tosielämän ratoja varovaisemmin.
Sunisen mukaan pelissä toimiva ajotekniikka on lähellä Espanjan MM-rallissa vaadittavaa ajotyyliä. Vaikka autot ja kilparadat ovatkin virtuaalisia, on niillä käytävä kilpailu hyvinkin aitoa.
– iRacingissa joutuu keskittymään pitkiä aikoja ajosuoritukseen, mikä palvelee keskittymistä. Kilpailuissa tulee ajettua pitkiä aikoja muiden kilpailijoiden kovan paineen alla. Vaikka se onkin tietokonepeli, oma voitontahtoni on sen verran kova, että haluan aina voittaa tai ainakin pärjätä mahdollisimman hyvin.
Huonoa tuuria kilpailuissa
Autourheilun lajiliitto AKK:n ja Suomen elektronisen urheilun liiton SEULin digitaalisen rata-autoilun SM-karsintasarjaa on nyt ajettu nyt kolmen osakilpailun verran. Sarjan 19 nopeimmalle on tarjolla paikka SM-finaaleissa, jotka on tarkoitus ajaa elokuussa Jyväskylän MM-rallin yhteydessä.
Kahdessa ensimmäisessä kilpailussa epäonni piti miehen ulkona kärkikamppailusta.
– Ensimmäisen osakilpailun karsintalähdössä takaa tuli osuma, jonka seurauksena pyörähdin jo ensimmäisessä mutkassa ja menetin mahdollisuuteni finaalipaikkaan. Toisessa kilpailussa karsintaerä meni hienosti, mutta finaalissa oli iso lähtökolari, jossa olin osallisena mahtamatta tilanteelle yhtään mitään.
Suninen myöntää, että toisen kilpailun päättyminen ennen aikojaan harmitti, sillä mahdollisuudet menestykseen olivat olemassa.
– Samaa vauhtia harjoituksissa ajaneet tiimikaverit olivat lopulta kymmenennen sijan tietämillä, joten luulen, että kilpailun tulos olisi voinut olla hyvä. Onneksi kolari kuitenkin tuli jo ensimmäisissä mutkissa eikä 45 minuutin ajon jälkeen. Nyt pystyin sentään auttamaan tiimikavereita esimerkiksi varoittamalla edellä spinnanneista autoista.
Kolmas osakilpailu tarjosi kuitenkin balsamia haavoihin, sillä Suninen vältti Imolan radalla ajetussa kilpailussa pahimmat kolarit ja nappasi itselleen kahdeksannen sijan.
Kilvanajo tuo mukanaan myös aidon kilpailufiiliksen. Sunisen mukaan simulaattorikilpailuiden lähtöruudukossa jännittää jopa enemmän kuin MM-rallin erikoiskokeiden lähtöviivalla.
– En oikeastaan edes tiedä, mistä se jännitys tulee. Tunteen ehkä huomaa paljon helpommin, kun kilpailut ajetaan lähes kotisohvalta. Erikoiskokeiden lähtöviivalla kuitenkin on hieman erilainen lataus päällä, niin miettimiselle on vähemmän aikaa. Onneksi jännitys ei kuitenkaan kaada ajosuoritusta, vaan pystyn keskittymään siitä huolimatta.
SM-sarjaan osallistuminen on tuonut rallikuljettajalle myös uudenlaisia haasteita. Esimerkiksi latauksen pitäminen yllä parin tunnin välein olevien kilpailulähtöjen välillä on osoittanut hankalaksi. MM-rallien aikana kuljettajaparin "työpäivät" kestävät usein aamuvarhaisesta iltamyöhään, eikä turhia lepotaukoja pidetä.
– Katsojille tietenkin näkyy pääasiassa erikoiskokeilla tehtävä työ, mutta siirtymilläkin hommaa riittää: säädämme autoa, vaihdamme renkaita, korjaamme nuottia ja pidämme yhteyttä etuautoon sekä kisainsinööreihin.
– SM-karsintasarjassa ajetaan ensin aika-ajossa vartin suoritus, sitten pitää odottaa toista tuntia karsintaerän starttia ja karsintaerän jälkeen edessä on samanlainen odotus ennen finaalia. Siinä sitä sitten vain odottelee, että milloin pääsisi taas ajamaan. Lataus ei pysy mitenkään samalla tasolla.
“Hyppäys huipulle ei tapahdu viikossa tai kahdessa”
Edellisellä SM-sarjakaudellaan (2017) Suninen yllätti monet ajamalla karsintakilpailussa parhaimmillaan toiseksi. Tällä kertaa tavoitteet ovat kuitenkin maltillisemmat, sillä kilpailukin on kovempaa.
– Omat tavoitteet ovat tällä hetkellä kilpailuissa sijoilla 10-15. Haluan ajaa ensin onnistuneen kilpailun omalla vauhdilla ja sitten taas nostaa tavoitetta pikkuhiljaa. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä, että tämä on uusi laji ja mestarit ovat ajaneet iRacingia jo useiden vuosien ajan.
– Olen jopa positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka kova taso on ollut. Hyppäys huipulle ei tapahdu viikossa tai kahdessa.
Suninen on ehtinyt vapaa-ajallaan seuraamaan maanmiestensä edesottamuksia muun muassa iRacingin MM-sarjoissa. Esimerkiksi ratapuolen MM-sarjassa lähtöviivalla on F1-tähti Max Verstappenin kiusana viisi suomalaispilottia.
– On ollut hienoa seurata, kuinka suomalaiset kuljettajat ovat pärjänneet maailmalla ja kolkuttelevat jo ammattilaisuuden ovia simulaattoreilla kilpailemisessa.
Rallipelit eivät vielä täysiverisiä simulaattoreita
Virtuaaliradoilla on tänä keväänä nähty niin formulakuljettajia kuin lukuisia muitakin moottoriurheilutähtiä. Useat moottoriurheilusarjat ovat rakentaneet pikavauhtia omia e-urheilusarjojaan täyttämään fanien kilpailunnälkää koronapandemian peruttua moottoriurheilutapahtumia, mutta ralliautoilun puolella vastaavaa kilpakuljettajien ryntäystä e-urheilun puolelle ei olla vielä nähty. Miksi?
– Ehkä ne (muut rallikuljettajat) ovat sitten niin vanhoja, etteivät videopelit kiinnosta, Suninen sanoo ja nauraa.
– Itse näkisin, ettei oikeita rallisimulaattoreita ole vielä. Esimerkiksi pienessä luistossa ajamista on todella hankala simuloida, joten ajaminen tuntuu pelissä hieman väärältä. Oikeassa elämässä rallin ajaminen vaatii myös todella tarkan ja luotettavan nuotin oikealla hetkellä luettuna. Jos ja kun nuotti ei ole pelissä hyvä, niin ajaminen menee väärällä rytmillä eikä se ole sitten samanlaista kuin oikeassa elämässä.
Hyvien rallisimulaattoreiden puute selittää myös sen, miksi Suninen haluaa kilpailla nimenomaan virtuaaliradoilla.
– Tuntuu siltä, että nykyiset rallipelit perustuvat vahvasti pätkien ulkoa opettelemiseen. Mielestäni se ei ole enää niin lähellä ralliautoilua. Ratapuoli kiinnostaa erityisesti sen takia, ettei radan kymmenen tai viidentoista mutkan opetteluun mene kovin kauaa, ja olen aika nopeasti muiden kanssa samalla viivalla.
Simulaattoreiden ajamisen lisäksi Suninen pitää kisakunnostaan huolta muun muassa lenkkeilemällä ja maastopyöräilemällä. Poikkeusolot ja WRC-tiimeille määrätty testauskielto estävät kuitenkin täydellisen kisakunnon ylläpidon.
– Rallissa tärkeistä taidoista ainakin luistossa ajaminen ja nuotin kuunteleminen kärsivät nyt, kun rallia ei pääse ajamaan. Toisaalta pitkien ratakilpailujen ajaminen kehittää keskittymiskykyä, joten oikeaan autoon paluu ei välttämättä ole niin hankala, kuin mitä se ilman simulaattoria olisi. Toivon kuitenkin, että pääsisimme pian oikean auton rattiin.
Vaikka simulaattorit ylläpitävät ajotuntumaa, on WRC-Fiestan puikkoihin hypättäessä maltti pidettävä mukana.
– Ralliautoon hypätessä täytyy taas muistaa, että ulosajot sattuvat. Virheet rankaisevat siis hieman tuntuvammin, kun sijoitusten menettämisen lisäksi pelissä on myös koko elämä.
“Pelkään, ettei Jyväskylässä ajeta tänä syksynä”
MM-sarjan kalenteri on murentunut Meksikon rallin päättymisen jälkeen pala palalta: Argentiinan ja Sardinian rallit on siirretty myöhempään ajankohtaan, Portugalin MM-ralli on peruttu kokonaan ja heinäkuisen Kenian rallinkin toteutuminen on vaakalaudalla. Kausi saattaa käynnistyä uudestaan vasta elokuisella Jyväskylän MM-rallilla, jos silloinkaan.
Kaiken tämän epävarmuuden keskellä Suninen on pitänyt päänsä kylmänä.
– En jaksa ottaa tästä kaikesta stressiä, kun en voi tilanteelle mitään. Pidän itseni valmiina kauden jatkumista ajatellen, jotta voin ajaa jälleen hyviä tuloksia kauden jatkuessa.
– Kokonaisuudessaan viime kuukaudet ovat sujuneet rennon hyvällä fiiliksellä. Olen tavallaan henkisesti puoliksi kesälomalla, mutta yritän toisaalta myös treenata, jotta työn tekeminen ei kokonaan unohtuisi.
Suninen toivoo, että Jyväskylässä päästäisiin kilpailemaan, mutta tunnustaa kuitenkin epäilyksensä.
– Suomen MM-rallin toteutuminen on varmasti kaikkien toiveissa, mutta pelkään silti, ettei Jyväskylässä ajeta rallia tänä syksynä. Tiimien henkilökuntaa on Euroopan lisäksi myös Amerikassa ja Aasiassa, joten tilanteen pitäisi olla kaikkialla kohtuullinen, jos ralli aiotaan järjestää tasapuolisesti. Muutoin joudutaan pohtimaan, onko se enää reilua, jos tiimit joutuvat osallistumaan vajaalla miehityksellä.
– Normaaliarkeen pääseminen lienee vielä kuukausien päässä. Normaalisti ralleja on noin kolmen viikon välein ja välissä järjestetään testejä, eli olemme reissussa koko ajan. Rajojen pitäisi olla auki koko Euroopassa.
Koronan aiheuttamalla talouden laskusuhdanteella voi olla laajojakin vaikutuksia rallin MM-sarjan tulevaisuudelle. Yksi MM-sarjan kolmesta tehdastiimistä, Citroen, vetäytyi kilpailuista jo kauden päätteeksi, ja koronan mukanaan tuomat tummat pilvet voivat uhata myös muiden tehdastiimien miljoonapanostuksia lajiin.
– Ralli on kuitenkin loppujen lopuksi vain automerkkien markkinointia, ja jos markkinointibudjettia ei ole, niin tuskin ralliakaan ajetaan. Toisaalta taantumaa seuraa yleensä nousukausi, joten autonvalmistajien kannattaa asemoida itseään markkinamenestyjiksi tulevaisuutta ajatellen.
Sunisen nykyinen työnantaja, Fordin WRC-tiimiä pyörittävä brittiläinen M-Sport, on yksityistiiminä vielä herkemmässä taloudellisessa tilanteessa kuin Toyotan ja Hyundain tehdastiimit. Esimerkiksi Sunisen tallikaveri Esapekka Lapin Meksikossa palanut Fiesta syö mojovan loven brittitiimin budjettiin.
– Ei minua toistaiseksi huoleta oman työpaikan tulevaisuuden puolesta. Toisaalta, jos M-Sport vetäytyisi MM-sarjasta ja tehdastiimien määrä putoaisi kahteen, kävisi siinä varmasti useammalle kuljettajalle ohraisesti. WRC-autojen sääntöjä ollaan kuitenkin viemässä mielestäni oikeaan suuntaan, jotta laji kiinnostaisi autonvalmistajia jatkossakin.
Lue myös: