– Peruna on ollut meillä läskisoosin kanssa tärkeä elementti sodanjälkeisessä jälleenrakennuksessa. Nyt eletään taas kriisiä, ja peruna voisi toimia myös koronanjälkeisen elämän jälleenrakennuksessa.
Näin mietiskelee ulvilalainen yrittäjä Janne Rauhala ruokakaupan perunalaarien äärellä. Hän on innostunut perunan ekologisuudesta.
– Hiilijalanjälki on perunalla huomattavasti pienempi kuin riisillä ja pastalla. Yhden peruna-annoksen tuottaminen kuluttaa vain kolmasosan pastaan ja viideosan riisiin verrattuna. Myös perunan vedenkulutus on puolet pastan ja kolmasosa riisin kulutuksesta.
Rauhala tarjoaa Rock My Business -yhtiössään yrityksille ja kunnille strategia- ja markkinointiosaamista. Yle pyysi häntä miettimään keinoja, joilla peruna saadaan uuteen nousuun.
Rauhalalla on taustaa myös elintarvikealalta, jossa hän on vastannut herkkusienten ja salaattien myynnistä ja markkinoinnista. Hän on mies Champ- ja Vihreä keiju -tuotteiden taustalta.
Poikkeaisitko perunopäivillä?
Merkit perunan uudesta tulemisesta ovat Janne Rauhalan mielestä jo nähtävissä. Perunamaat ovat taas yleistymässä, ja hänen omassakin pihassaan on jatkettu perunamaata.
Kun kotimaan matkailu lisääntyy koronan takia, voisi perunamatkailu olla miehen mielestä kova juttu juuri nyt. Turistit pääsisivät mukaan perunankasvatukseen, myös perunatastingejä voisi järjestää.
– Suomessa on noin 50 perunalajiketta. Siinä riittää maisteltavaa ja tunnistettavaa.
Rauhala toivoo myös poikkitaiteellista suhtautumista perunaan. Hän tietää esimerkiksi Taiteiden reitin Kammista Skantziin, Kauhajoen puolelta Karviaan. Vajaan 30 kilometrin Taiteiden reitin varrelle voisi tehdä perunataidetta.
– Heti tulee mieleen perunokirja ja perunopäivät. Runoja perunasta voisi lukea ja kuunnella yhdessä perunopäivillä.
Porilainen rockfestivaali Porispere voisi saada rinnalleen Perunasperen. Siellä esiintyisi perunaan liittyviä bändejä.
– Nytkin on jo sellaisia kuin The Potatoes, Brian & the Helvetin Peruna ja koulun ruotsinkirjasta tuttu Hasse & Het Potatis.
Televisiossa on suosittu sarja Sohvaperunat, mutta olemassa olevistakin tv-ohjelmista voisi versioida uusia. Janne Rauhala saa kuulijat sanattomiksi ladatessaan ehdotuksia: Neljän perunan illallinen, Hyvät ja huonot perunat, Peruna on the Beach, Suomen perunakauppakeisari...
70 vuodessa perunan kulutus kutistui kolmasosaan
Peruna on ollut suomalaisille pitkään välttämättömyyshyödyke. Kun elintarvikkeiden valikoima on kasvanut, perunaa on alettu korvata yhä enemmän pastalla, riisillä ja juureksilla. Myös karppauksen suosio on vähentänyt perunan kulutusta.
Suomalainen söi vuonna 2016 keskimäärin 46 kiloa perunaa vuodessa. 2000-luvulla perunan kulutus on vähentynyt suunnilleen kilon vuodessa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuonna 1950 suomalainen söi keskimäärin 142 kiloa perunaa vuodessa.
Kun korona iski Suomeen, hamstrattiin ruokakaupoista pastaa ja riisiä – ei perunaa. Kun ravintolat ja koulut suljettiin, tyssäsi myös ruokaperunan kysyntä.
Muillekin kuin perunanviljelijöille on herännyt kysymys: miten suomalaiset saataisiin näkemään taas perinne-elintarvikkeensa arvo?
#kukkakaalitalkoot oli menestys
Kukkakaalista saatiin pari vuotta sitten valtaisa sato. Silloin sosiaalisessa mediassa lähti leviämään ilmiö #kukkakaalitalkoot (Helsingin Sanomat 28.8.2017). Se osoitti, miten isokin ihmisjoukko voi innostua, jos asia koskettaa oikealla tavalla.
Satokausikalenteri ja jotkut ruokabloggaajat peräänkuuluttivat kukkakaalireseptejä, joilla voitiin purkaa järkevästi kukkakaalin ylitarjontaa.
Talkoot olivat menestys. Muun muassa kukkakaaliwingseistä ja kokonaisena paahdetusta kukkakaalista tuli trendiruokaa.
Miten sama tehtäisiin perunalle?
Peruna tuo mieleen lapsuuden kodin
Janne Rauhala on kotoisin Pohjanmaalta, jossa syödään suhteellisesti eniten perunaa Suomessa. Perunasta hänelle tulee mieleen nimenomaan koti ja perhe.
– Muistan perunan myös lapsuuden automatkojen P-paikoilta. Trangialla valmistettiin perunahiutaleista mummon muusia.
Myös kesämökillä nautitut uudet perunat tuhdin voinokareen kanssa nousevat miehelle mieleen. Puhumattakaan Lapin reissuista, joilla syötiin perunamuusia, poronkäristystä ja puolukoita.
Brändäystä ammatikseen tekevä Janne Rauhala on vakuuttunut siitä, että ruokatrendejä tulee ja menee, mutta peruna pysyy.
– Se on lisäaineeton ja turvallinen. Maidoton ja gluteeniton. Siinä on B- ja C-vitamiinia, magnesiumia, mangaania, kaliumia, rautaa, kuitua, mutta ei juurikaan rasvaa.
Markkinointimies muistuttaa, että peruna on yksi helpoiten sulavista ruoista. Myös lajikkeita on paljon, ja niitä tulee koko ajan lisää.
Perunalähettiläitä kaivataan
Moni ruoka-aine on noussut suureen suosioon yksittäisen kokin tai tv-ohjelman kautta. Kuka voisi olla Janne Rauhalan mielestä hyvä perunalähettiläs?
– Hänen pitää rakastaa perunaa. Ystäväperheeni kuusivuotias poika on hyvä esimerkki: hän haluaisi aamupalasta alkaen kaikilla aterioilla vain perunamuusia.
Perunalähettiläs voisi nousta monelta elämän osa-alueelta. Hän voisi olla esimerkiksi urheilija. Jos hän esittelisi perunan osana omaa ravintoaan, se varmasti saisi vastaavanlaisia ihmisiä innostumaan.
– Meillä kotona nuoret neidit tekevät kovasti TikTok-tanssivideoita. Jos perunat olisivat Tik-Tokissa osa tanssia, niin meidän perheessä perunan käyttö lisääntyisi entisestään.
Rauhala on selaillut muutenkin sosiaalista mediaa sillä silmällä.
– Perunalla täytyy olla iso vaikutus, koska Instagramissa on niin paljon peruna-aiheisia nimimerkkejä: muun muassa tinja.peruna, peruna_pera, perunaboy ja pottumies.
Kylmää muusia jälkiruoaksi
Maa- ja kotitalousnaiset yrittivät nostaa perunan arvostusta ja kulutusta nelisen vuotta sitten Pure peruna -nimisellä hankkeella. Perunan käyttömahdollisuuksia tehtiin tutuksi erityisesti kokkiopiskelijoiden ja nuorten kuluttajien keskuudessa.
Yksi hankkeen esiinnostama erikoisuus oli frozen potato, joka on makea jälkiruoka. Siinä soseutettu, kypsä peruna sekoitettiin turkkilaiseen jugurttiin ja sokeriin, sitten massasta tehtiin jäädykettä. Sitä tarjottiin pehmiksen tapaan kotimaisten marjojen kanssa.
– Perunapehmiksestä perheeni sanoi, että se maistuu kylmältä perunamuusilta, naurahtaa ruoka-asiantuntija Anna Kari Maa- ja kotitalousnaisista.
Kun perinteistä ruoka-ainetta tuunataan, pitää ilmeisesti keksiä jotain aivan toisenlaista. Siitä juuri oli kyse, kun perunaa tarjottiin jälkiruoaksi.
– Onhan peruna hohdokas raaka-aine. Se vain päätyi lamaan, kun karppaaminen yleistyi, toteaa Kari.
Myös Turussa liki kymmenen vuotta järjestetyt Neitsytperunafestivaalit ovat osaltaan olleet nostamassa perunan arvoa – eritoten varhaisperunan.
Peseminen ja keittoaika jarruina
Anna Kari on ostanut itselleen tänä keväänä oikein siemenperunoita, vaikka kaikkikin vanhat perunat itävät. Hän on laittanut kasvamaan punaista perunaa, jonka lajike on Mulberry Beauty.
– Vaaleanpunaiset perunat vetosivat tunteisiini puutarhaliikkeessä.
On perunan värikokeiluja muitakin. Jossain vaiheessa tuli mustaa – tai oikeastaan liilaa – Blue Kongoa. Se taisi tuoda enemmänkin mieleen pilaantuneet "Kinder-perunat", joissa oli sisällä yllätys.
Onko ruoka-asiantuntijalla joku selitys perunan jatkuvasti laskevalle suosiolle?
– Ehkä peseminen ja kypsymisaika. Pastan saa kypsäksi kymmenessä minuutissa, mutta perunaa joutuu keittämään pitempään.
Tosin tähänkin on olemassa ratkaisu. Perunan voi kääriä kasteltuun talouspaperiin ja laittaa mikroaaltouuniin täydellä teholla. Kypsymisajaksi riittää 8–10 minuuttia.
Miten sinä suhtaudut perunaan ravintona? Millä keinoin perunasta saataisiin kiinnostava myös nuorille sukupolville? Voit keskustella aiheesta 28. toukokuuta klo 23 asti. Osallistumiseen tarvitset Yle Tunnuksen.
Lue lisää:
Tuottajilla on varastoissa perunaa, jolle ei ole ostajia – korona romahdutti suurtalouksien kysynnän
Väriperunat piristävät ruokapöytää – juhlasesonkeina kiinnostus kasvaa