BRYSSEL Vielä kevättalvella EU:n jäsenmaat jaksoivat riidellä Euroopan unionin tulevasta seitsemän vuoden budjetista vuosille 2021-27. Nyt keskustelu tuntuu kiistelyltä parkkirahasta.
Unionin monivuotinen budjetti on noin prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Sen koko on noin 1 000 miljardia euroa.
Taistelu koronapandemiaa vastaan on kestänyt nyt kolme kuukautta.
EU:n jäsenvaltiot ja instituutiot ovat käyttäneet siinä ajassa lähes nelinkertaisen summan eli 4 000 miljardia valtioiden, yritysten ja työntekijöiden tukemiseen, kun talous pantiin kiinni tappavan viruksen takia.
Mikään summa ei kuitenkaan tunnu riittävän. Rahaa tarvitaan lisää, koska talous kyykkää tänä vuonna EU:n alueella keskimäärin kahdeksan prosenttia.
Eurooppa elää tulevat vuodet 1930-luvun lamassa, jos mitään ei tehdä. Komissio tarjoaa omat lääkkeensä laman torjumiseen tänään keskiviikkona ja tarjolla on budejetin lisäksi ainakin suoraa tukea, ehkä myös lainaa.
Mitä komissio ehdottaa?
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen on työstänyt budjettiesitystä ja siihen liittyvää ehdotusta jälleenrakennusrahastosta pienen piirin kesken. Normaalista poiketen ehdotuksista on vuotanut vain vähän yksityiskohtia julkisuuteen.
Perusolettamus on se, että EU:n budjettia ei kriisitilanteessa ainakaan pienennetä, vaikka muutama jäsenmaa sitä haluaa. Ei myöskään kasvateta, sillä kaikki jäsenmaat ovat ottaneet velkaa, ja ne haluavat ohjata rahat suoraan omille kansalaisilleen.
Von der Leyen julkistaa myös ehdotuksen uudesta jälleenrakennusrahastosta. Sen koko tulee todennäköisesti olemaan (siirryt toiseen palveluun) vähintään 500 miljardia euroa, koska sillä on Saksan ja Ranskan tuki.
Kahden EU:n suurvallan sopu rahaston koosta on asettanut tavoitteet ja rajat komission työlle.
Miksi budjetista on riidelty?
Budjettiehdotusta haukuttiin erityisesti parlamentissa kevättalvella vanhanaikaiseksi. Se johtui siitä, että ehdotuksen pääpaino oli yhä EU:n vähemmän kehittyneiden alueiden koheesiorahoituksessa ja maatalouden tukemisessa.
Vaatimukset suunnata aiempaa enemmän rahaa ilmastotoimiin, uuteen teknologiaan ja tutkimukseen eivät ottaneet tuulta.
Itä-Euroopan maat pitivät kiinni koheesiorahoista ja Ranska maataloustuesta.
Saako uudesta rahastosta lainaa vai ilmaista tukea?
Von der Leyen sai tehtävän jälleenrakennusrahaston suunnittelemisesta EU-johtajien ylimääräisessä videokokouksessa 23. huhtikuuta. Tuolloin oli käynyt selväksi, että pelkällä EU:n budjetilla ei koronakriisin vaurioita korjata.
Saksan liittokansleri Angela Merkel otti viime viikolla merkittävän askeleen kohti unionin yhteisvastuullista velkaa ehdottaessaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa 500 miljardin euron tukirahastoa koronapandemiasta raskaimmin kärsineiden jäsenmaiden avuksi.
– Tämä on melkoinen askel ja liittovaltion suuntaan, sanoo Ylelle Maria Demertzis, Brysselissä sijaitsevan taloudellisen tutkimuslaitoksen Bruegelin apulaisjohtaja.
Millä kaikki rahoitetaan?
EU:n budjettirahat tulevat jäsenmailta maksuosuuksina.
Jälleenrakennusrahasto sen sijaan rahoitettaisiin todennäköisesti niin, että komissio ottaa lainaa EU-budjettia vastaan markkinoilta alhaisella korolla ja myöntää siitä rahaa puhtaana tukena jäsenmaille.
Budjettivaroja on vaikea suunnata radikaalisti uusiksi, mutta uusi rahasto voidaan ehdollistaa voimakkaasti.
Von der Leyen kertoi toukokuun puolivälissä parlamentille (siirryt toiseen palveluun) omat tavoitteensa. Tukea saisi vihreämpää ja digitaalisempaa Eurooppaa varten.
Vaikka Euroopan yritykset ovat tahtomattaan joutuneet hätätilaan, yritysten etuja Brysselissä ajava kattojärjestö BusinessEurope on von der Leyenin linjoilla. Tuki pitäisi ehdollistaa.
– Kun jäsenmaat saavat tukia, olisi hyvä sitoa ne laajempiin uudistuksiin kuten työmarkkinauudistuksiin, jotka vähentävät työttömyyttä ja tukevat työllistymistä, tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta parannetaan kilpailukykyä ja infrahankkeisiin, jotka tukevat taloutta edelleen, sanoo järjestön johtava ekonomisti James Watson.
Rahaa ei siis pidä haaskata eläkejärjestelyihin tai vanhanaikaiseen teollisuuteen vaan tulevaisuuteen. Esimerkiksi digitalisaatio on jo ottanut melkoisen loikan pakon edessä.
Mitkä ovat rintamalinjat?
Kitupiikeiksi nimitetyt Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ovat jo jättäneet vastineen Ranskan ja Saksan ehdotukselle. Neljän maan kopla ei ole valmis antamaan ilmaista rahaa kenellekään vaan kaiken pitää olla lainaa ja kovin ehdoin.
Poliittinen periaate on tuttu eurokriisivuosilta, jolloin euromaat tukivat muun muassa kriisiytynyttä Kreikkaa. Taustalla oli holtiton taloudenhoito ja ylivelkaantuminen.
Merkel muistutti viime viikolla, että nyt ei ole kyse itse aiheutetusta kriisistä.
Nostetaanko Eurooppa nousuun uusilla veroilla?
Tietäen neljän koplan vastustuksen komissio todennäköisesti esittää lainan rahoittamiseksi muitakin malleja kuin jäsenmaksujen korotuksen.
EU-kielellä puhutaan omista tuloista ja suomeksi se tarkoittaa veroja.
Maria Demertzis antaa esimerkin muoviverosta, josta on puhuttu kaksi vuotta. Se voisi kattaa 500 miljardin euron lainan kulut.
– Komissio on laskenut, että vuotuinen kertymä muoviverosta olisi noin 7 miljardia euroa. Jos komissio lainaa 500 miljardia euroa 1,5 prosentin korolla, vuotuinen korko olisi noin 2 miljardia, joten yksi vero riittäisi enemmän kuin tarpeeseen, sanoo Demertzis.
Puheissa ovat olleet myös päästökauppaan liittyvä hiilivero ja digivero.
Jos EU kykenee keräämään verotuloja kymmeniä miljardeja vuodessa ja rahastoa varten otettavan lainan maksuaika venytetään tarpeeksi pitkäksi, paineet kasvattaa EU-maiden jäsenmaksuja pienenevät oleellisesti.
Menevätkö budjetti- ja rahastoehdotus maaliin?
Edessä on vaikeat neuvottelut sen jälkeen, kun rahastoesitys tulee julki. Se todennäköisesti ammutaan alas vähän kaikilta suunnilta liian anteliaana tai liian pienenä, mutta todellisuudessa jäsenvaltioilla on vähän vaihtoehtoja solidaarisuudelle ja yhteistyölle.
Maria Demertzis arvioi, että komissio ehdottaa 500 miljardia euroa suurempaa rahastoa, josta osa on tukea ja osa lainaa.
– Mitä suurempi rahasto on, sitä suurempi osuus siitä tulee olemaan lainarahaa, hän arvioi.
Tuen vastustajat yritetään todennäköisesti ostaa päätöksen taakse sillä, että tuelle asetetaan kovat ehdot.
Parhaassa tapauksessa EU-johtajat pääsevät poliittiseen sopuun paketista kesäkuun huippukokouksessa. Esitykseen tulee muutoksia ja vielä lisää muutoksia, jotta kaikki saadaan sen taakse, mutta kriisitilanne ei anna johtajille kovin paljoa aikaa pelata poliittista peliä.
Mitä Suomi haluaa?
Brysselissä monille toimittajille ja virkamiehille tuli yllätyksenä, että Suomi ei ole neljän koplassa viidentenä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi maanantaina STT:n haastattelussa, että Suomi haluaa uuden rahaston kautta myönnettävälle tuelle tiukat ehdot.
Haastattelusta ei tarvitse päätellä, että Suomi on yhteistyöhaluinen, Marin sanoo sen itse.
–Kun toimintaympäristössä tapahtuu näin merkittäviä muutoksia, on oltava valmiutta keskustella uudenlaisista ratkaisuista.
Mitä mieltä sinä olet, auttaako jälleenrakennusrahasto Euroopan uuteen nousuun vai mitä pitäisi tehdä? Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23:een asti.