Koronavirusepidemian aikaisten rajoitusten purkaminen Suomessa jatkuu huomenna maanantaina. Ravintolat avaavat ovensa tietyin reunaehdoin, urheilukilpailut käynnistyvät ja kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus muutetaan 50 henkilön kokoontumisrajoitukseksi.
Samaan aikaan Suomen epidemiatilanne jatkaa selvää hidastumistaan. Tapausmäärät ovat laskeneet merkittävästi jo yli kuukauden ajan.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo yllättyneensä siitä, että tilanne on epidemian kannalta näinkin hyvä. Varhila uskoo, että hyvä tilanne pystytään pitämään yllä rajoitusten purkamisen jälkeenkin.
– Majoitus- ja ravitsemusalan kattojärjestö on tehnyt erittäin hyvät itsesäätelyohjeet. Jos niitä vain noudatetaan, niin pitäisi mennä hyvin ja sitä toki toivomme. Silloin pystyisimme vähän vielä löyhentämään rajoitteita.
Miksi tilanne on näin hyvä?
Varhilan mukaan hyvä tilanne johtuu monestakin tekijästä. Ensinnäkin rajoitustoimet aloitettiin riittävän ajoissa ja suomalaiset ovat noudattaneet niitä hyvin. Myös tehohoidon kapasiteetti saatiin nostettua ajoissa ja henkilöstö tiesi, miten toimia.
– Osattiin toimia oikea-aikaisesti silloin, kun ihminen tarvitsi sairaalahoitoa. Valitettavasti menehtymisiäkin on ollut, mutta suhteessa kuitenkin vähän siihen nähden, mitä olisi voinut olla, Varhila sanoo.
Kuolemantapausten vähenemiseen on Varhilan mukaan vaikuttanut muun muassa se, että hoivakodeissa on ymmärretty nyt paremmin, miten mahdollisia altistuneita tai tartunnan saaneita pitää hoitaa. Myös hoivakotien suojavarustetilanne on aiempaa parempi.
– Kesti jonkin verran aikaa ennen kuin ohjaus ja viesti meni perille, että myös hoivayksiköissä henkilöstön pitää käyttää suojavarusteita. Meillä on toki ollut myös kuntia ja kuntayhtymiä, joissa on heti otettu käyttöön pestävät, kankaiset suu-nenäsuojat niin, että hoitohenkilöstöllä on ollut niitä riittävästi päivittäin käytössä.
Höllentämisen vaikutukset näkyvät parin viikon viiveellä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on koko epidemian ajan ollut Suomen pahin koronavirustilanne. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi torstaina, että myös HUSissa on nyt rauhallista.
– Meillä on tehohoidossa 13 potilasta ja vuodeosastolla reilut parikymmentä potilasta. Eli pienimmät luvut moneen moneen viikkoon, mutta potilaita edelleen on. Myös uusia koronaepäilyjä on, eli ei tämä tauti ole vielä minnekään kadonnut.
Tartuntatilannetta seurataan HUSissa hyvin tarkkaan. Mäkijärvi pitää todennäköisenä, että tartuntojen määrä kääntyy ravintoloiden avautuessa kasvuun.
– Sellaisiakin arvioita on, että peräti 40 prosenttia. Kyllähän niistä osa sitten etenee sellaisiksi sairauksiksi, joita ei kotona voi hoitaa eli meille tulee jälleen lisää potilaita. Tähän olemme varautuneet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo, että pahin skenaario olisi se, että tartuntamäärissä tapahtuisi hyvin äkillinen nousu, jolloin tilanteen hallinta olisi hankalampaa. Sane ei kuitenkaan usko, että nopeaa ja jyrkkää kasvua on odotettavissa.
– Jos kohtaamiset lisääntyvät, voisi ajatella, että myös tartunnat sitä kautta lisääntyvät. Mutta se ei ihan aina ole näin yksinkertaista. Aika paljon siihen vaikuttaa varmasti se, missä olosuhteissa ja millä tavalla kontaktien lisääntymistä tapahtuu.
THL seuraa tarkasti, mitä muissa maissa tapahtuu ja on tapahtunut, kun rajoituksia on asteittain alettu purkaa.
– Tässä on toki vielä aika lyhyt seuranta-aika, mutta esimerkiksi Tanska on tuonut esiin, että mitään suurta kasvua ei ole tapahtunut. Niin sanottu R-luku ei ole siellä lähtenyt nousuun, ainakaan toistaiseksi, Sane huomauttaa.
Se, millaisia vaikutuksia rajoitusten purkamisella todellisuudessa on viruksen leviämiseen, selviää taudin itämisajan vuoksi vasta kesäkuun puolivälin paikkeilla. Myös sairaaloissa tilanteen kehittyminen näkyy viiveellä.
– Tartunnasta oireisiin on sellainen vajaa viikko, ja siitä sitten sairaalahoitoa vaativaan sairauteen toinen viikko. Eli pari kolme viikkoa kesäkuun alun jälkeen on todennäköistä, että potilaita alkaa tulla lisää, Mäkijärvi arvioi.
Miten herkästi rajoitetaan uudelleen?
Miten paljon tartuntojen pitää nousta ennen kuin rajoituksia aletaan uudelleen kiristää? Kirsi Varhilan ja Jussi Sanen mukaan mitään tiettyä täsmällistä lukua tai raja-arvoa ei ole, vaan STM ja THL seuraavat useita eri mittareita.
– Mitkä ovat tartuttavuus- ja ilmaantuvuusluvut eli epidemiologiset mittarit. Sitten on lääketieteelliset mittarit, eli paljonko meillä on sairaalahoidossa, tehohoidossa, menehtyneitä ja parantuneita. Sitten on toiminnalliset mittarit, eli paljonko me testaamme ja paljonko testauksessa löytyy näitä positiivisia tapauksia. Tämä on näiden osioiden kokonaisuus, jota tarkastelemme, Kirsi Varhila kuvailee.
Jussi Sane muistuttaa, että luvuissa tulee aina olemaan päiväkohtaista vaihtelua. Siksi tarkastelujakson on oltava vähintään viikko.
– Jos kävisi niin, että tapausmäärät ja sitä kautta ilmaantuvuus eli tapausten määrä per väestö lähtisi systemaattisesti kasvuun, tulisi selkeä trendimuutos ja tapauksia alkaisi tulla koko ajan lisää ja lisää, se on tietysti asia, mihin pitää reagoida ja ottaa huomioon muutkin muuttujat. Joka tapauksessa täytyy tarkastella kokonaisuutta.
Varhilan mukaan useamman mittarin liikahtaminen on merkki siitä, että joihinkin toimenpiteisiin ryhtymistä on arvioitava uudelleen.
– Kyllä siihen aika herkästi sitten puututaan. Hallituksella on valmius toimia nopeastikin, jos siltä alkaa näyttämään, Varhila vakuuttaa.
Sane ja Varhila muistuttavat, että ihmisten toiminnalla on edelleen suuri merkitys. Sairaana ei pidä lähteä mihinkään, etäisyyttä muihin on hyvä pitää ja huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Näitä varotoimia on hyvä edelleen jatkaa.
– Vaikka rajoitteita puretaan ja ihmisten tekisi mieli nyt lähteä vähän enemmänkin jo kirmaamaan kesälaitumille, niin jos nyt vielä vähän malttaisimme, Varhila toivoo.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Kotimaassa voi nyt matkustaa, päätti hallitus – lue uudet turvallisuusohjeet tästä