Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern on karismaattinen politiikan supertähti, jonka kolmivuotiselle pääministerinuralle on mahtunut paljon: verinen terrori-isku, tuhoisa tulivuorenpurkaus ja nyt koronakriisi.
Ardern johdatti uusiseelantilaiset maaliskuussa kuukausien eristykseen hyvin helposti lähestyttävällä tavalla – sosiaalisessa mediassa kotisohvaltaan.
Yli viisi miljoonaa katselukertaa saaneella Facebook (siirryt toiseen palveluun)-videolla collegepusakkaan pukeutunut pääministeri on juuri laittanut lapsensa nukkumaan. Hän katsoo ystävällisesti kameraan, asettaa kyynärpäänsä polvelleen ja pyytää ihmisiä pysymään kotona ja olemaan kilttejä.
Tällaiseen johtamistyyliin ei ole totuttu, mutta 39-vuotias työväenpuolueen pääministeri on äärimmäisen suosittu, niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Viimeisimpien gallupien mukaan Ardern on maansa suosituin pääministeri tällä vuosisadalla, kertoo uutistoimisto Reuters.
Mutta mikä on hänen suosionsa salaisuus?
Välitön ja empaattinen tyyli vetoaa
Ardern on äärimmäisen taitava esiintyjä. Hänen tapansa puhua on paitsi empaattinen ja luonnollinen myös välitön ja suorapuheinen. Sellaista taitoa ei ole kaikilla johtajilla.
Ardern on myös reagoinut hyvin tyynesti yllättäviin tilanteisiin. Näin kävi esimerkiksi kun hän oli antamassa suoraa haastattelua pääkaupungista Wellingtonista, ja maa alkoi järistä. Haastattelu nousi suosituksi sosiaalisessa mediassa.
Uuden-Seelannin pääministerinä vuosina 1999–2008 toimineen Helen Clarkin mukaan Ardern ei saarnaa ihmisille vaan asettuu heidän asemaansa.
– Ihmiset voivat jopa ajatella, että joo, en täysin ymmärrä, miksi hallinto teki mitä teki, mutta tiedän, että hän turvaa selustamme. Arderniin luotetaan todella paljon hänen empatiansa takia, Clark kuvailee entistä alaistaan The Conversation (siirryt toiseen palveluun) -medialle.
Clark ja Ardern kuuluvat molemmat työväenpuolueeseen.
Ardern käyttää usein keinona me-hengen luomista. Viimevuotisen Christchurchin joukkoampumisen aikoihin Ardern korosti, että iskun kohteena olleet muslimit kuuluvat "meihin" – mutta tekijä ei.
Sama me-henki on toiminut myös koronakriisin aikoihin. Ardern vakuutti uusiseelantilaiset puhumalla "meidän viiden miljoonan tiimistä" ja ankarista rajoitustoimista koko kansakunnan yhteisenä ponnistuksena.
Kotona on vaippaikäinen, ja se saa näkyä ja kuulua pääministeriäidin arjessa
Kaksi vuotta sitten Ardern synnytti virassa ollessaan. Häntä ennen virassa oleva naispääministeri on maailmanhistoriassa saanut vauvan tiettävästi vain kerran aiemmin, kun Pakistanin pääministeri Benazir Bhutto sai perheenlisäystä**.**
Ardernin lapsen syntymä poiki Uudessa-Seelannissa epäilyjä siitä, voiko vaativaa johtotehtävää ja äitiyttä yhdistää. Ardern on toiminut pääministerinä lokakuusta 2017.
Ardern hiljensi kriitikot näyttämällä hyvin avoimesti arkeaan sosiaalisessa mediassa heti lapsen synnyttyä. Hän oli äitiyslomalla kuusi viikkoa.
Ardern sanoi vuonna 2018, että hänen puolisonsa kantaa pääosin vastuun lapsen hoivasta, ja että tällä on merkittävä vaikutus.
– En halua vaikuttaa supernaiselta, sillä meidän ei tulisi olettaa naisten olevan supernaisia, Ardern sanoi tuolloin Financial Timesille (siirryt toiseen palveluun).
– Miksi vain silloin kun olet mahdollisimman kaukana vaatteidenvaihtopaikasta huomaat vaippavoidetta päälläsi? Kysyy Ardern Instagram-julkaisussaan.
Ardern on jatkanut säännöllisiä livelähetyksiään sosiaalisessa mediassa äitiyslomansa loppumisesta lähtien. Tiedotustilaisuudet ovat luonteeltaan kepeitä, mutta myös asiapitoisia. Esimerkiksi korona-aikana hän on tiedottanut kansaa pandemian uusista käänteistä höystettynä vitseillä arjestaan pienen lapsen äitinä.
Viestintä on myös tehokasta: somelähetysten ohella pääministeri käsittelee ajankohtaisia teemoja perinteisissä tv-puheissa ja esittelee tehtyjä päätöksiä läpinäkyvästi niin, että ihmiset ymmärtävät, mitä tehdään ja miksi. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa käytössä oleva neliportainen järjestelmä koronarajoituksille selitettiin muutama päivä ennen kuin sen ankarimmat toimet otettiin käyttöön.
Pääministeri on myös kuvaillut eristäytymistä kuplaksi, jossa pysyttely säilyttää ihmishenkiä.
– Kuplassamme tapahtui tänään paljon. Toivottavasti kaikki pitävät itsestään ja kuplistaan huolta. Pidän silmällä kysymyksiänne ja yritän vastata niihin, Ardern kirjoitti Instagram-julkaisunsa saatteeksi.
Uudessa-Seelannissa on Suomen tavoin huomioitu myös lapset koronakriisistä tiedottamisessa. Ardern pyrki rauhoittamaan lapsia kertomalla, että hammaskeiju on merkittävän tärkeänä pidettävä työntekijä, ja voi sen takia lennellä eri puolilla maata rajoitustoimista huolimatta.
Kriisi paljastaa hyvän johtajan
Koronakriisin aikana on nostettu useassa eri mediassa esiin se, että naisten johtamat valtiot ovat pärjänneet kriisissä hyvin. Myös useissa miesten johtamissa maissa, kuten Vietnamissa, Tšekissä, Kreikassa ja Australiassa on onnistuttu hyvin. Ero on se, että vain harva naisjohtaja on onnistunut pestissään huonosti, kirjoittaa The Guardian (siirryt toiseen palveluun).
Esimerkiksi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin päämäärätietoinen, tieteeseen nojaava kriisijohtaminen on kerännyt kiitosta.
Kuuntele Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen analyysi aiheesta Mistä maailma puhuu -podcastissa:
Vaikka Ardernia ja Merkeliä on nostettu esiin hyvinä kriisijohtajina, heidän tyylinsä eroavat toisistaan. Siinä missä Merkel ei vaikuta viihtyvän kameroiden edessä, Ardern ottaa tilan haltuun luontevasti.
Vaativiin johtotehtäviin nousseita naisia on suhteellisesti vähemmän kuin miehiä. Esimerkiksi YK:n jäsenvaltioista vain kolmentoista johdossa on nainen, kertoo The Atlantic (siirryt toiseen palveluun). Lehti ei avaa, mitä tehtävää edellä mainitut naiset hoitavat.
Tästä syystä uuden naisjohtajan valinta herättää huomiota. Esimerkiksi Suomen pääministerin Sanna Marinin valinta herätti valtaisaa mediakiinnostusta myös ulkomailla.
Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Johanna Kantolan mukaan häneltä on kysytty, kuinka nuori nainen voi nousta johtoasemaan Suomen kaltaisessa valtiossa.
– Olen korostanut sitä, että Sanna Marin on todella pätevä. Hänellä on suhteellisen pitkä poliittinen ura. Kyse ei ole vain nuoresta naisesta, joka ilmestyy jostain, Kantola sanoo.
Ardernia on verrattu aiemmin Kanadan Justin Trudeauhun ja Ranskan Emmanuel Macroniin. Liberaalit johtajat on haluttu nähdä vastavoimana populisteille, jotka hyödyntävät politiikassaan pelkoa ja jakavaa retoriikkaa.
Kantolan mukaan viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että perinteisten valtapuolueiden suosio on kasvanut korona-aikana. Tämä on saattanut näkyä myös Ardernin suosiossa.
– On käännytty takaisin siihen luotettavaan, perinteiseen, ei-populistiseen johtamistyyliin ja retoriikkaan. Ihmiset janoavat tosiasioihin pohjautuvaa tietoa, Kantola kertoo.
Ardern on myös todistanut, että hän pystyy paitsi puhumaan myös toimimaan päättäväisesti. Vain vajaa viikko sen jälkeen kun asemies viime vuonna avasi tulen kahdessa moskeijassa Christchurchissa, Ardern ilmoitti aikeista kieltää tehokkaat puoliautomaattiaseet.
Himmeneekö suosion sädekehä elvytystoimissa?
Ennen koronakriisin puhkeamista Ardern oli vaikeuksissa. Hallituksen lupaamat asunto-, köyhyys- ja verosuunnitelmat eivät onnistuneet, vaikka viime vuotta maalailtiin "toiminnan vuodeksi", kertoo Financial Times (siirryt toiseen palveluun).
Ardernin elämänkerran kirjoittajan Madeleine Chapmanin mukaan Ardernin konkreettiset saavutukset hänen pääministeriaikanaan ovat "vaatimattomia". Niihin kuuluvat muun muassa palkallisen vanhempainvapaan pidennykset, kertakäyttöisten muovipussien kieltäminen sekä ilmainen lounas koululaisille köyhillä alueilla.
– Nämä ovat kaikki edistyneen hallituksen positiivisia toimia. Mutta ne eivät ole uraauurtavia. Ja Ardernin äänestäjille luvattiin muutosta, Chapman sanoo The Sydney Morning Herald (siirryt toiseen palveluun) -lehdelle.
Chapmanin mukaan Ardernin merkittävin teko onkin hänen tapansa käsitellä koronakriisiä.
Uuden-Seelannin poliittiselle kulttuurille on tyypillistä, että eri puolueet työskentelevät väkisinkin yhdessä – yksikään puolue ei ole vienyt enemmistövoittoa vaaleissa sitten vuoden 1996.
Tämä on ruokkinut yhteistyön, avoimuuden ja maltillisuuden kulttuuria.
Uusi-Seelanti oli ensimmäisiä valtioita, joka sai taltutettua koronaepidemian ankarilla rajoitustoimillaan.
Pääministerin tiukkaa koronalinjaa on kuitenkin myös kritisoitu, sillä sen epäillään kasvattavan työttömyyttä merkittävästi ja rajoitusten aiheuttaneen tarpeettoman isoa vahinkoa taloudelle.
Ardrenin hallinto ilmoitti maaliskuussa jättimäisestä, noin 6,5 miljardin euron tukipaketista, jolla pyritään vaimentamaan koronaviruksen aiheuttamaa iskua taloudelle.
Tällä hetkellä Ardernin johtamalle keskustavasemmistolaiselle koalitiolle povataan murskavoittoa syyskuussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa. Koronakriisin jälkipyykki lienee myös vaalien asialistalla.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 2. kesäkuuta kello 22 asti.
Lue myös: