Akseli Gallen-Kallelan arvotaulun alkuperäismaisemasta on kehkeytynyt kulttuurijännäri. Gallen-Kallelan taulu Järvimaisema auringonlaskun aikaan myytiin liki 800 000 eurolla Sothebyn huutokaupassa Lontoossa kesällä 2019.
Ennen huutokauppaa taulu on piileskellyt yksityisomistuksessa eikä aikaisempaa omistajaa ole kerrottu. Teoksen tultua julki käynnistyi aktiivinen etsintä taulussa olevasta maisemasta.
Nyt maisemalle on ehdolla kaksi kotipaikkaa Keski-Suomessa: Konginkankaan Lepolanvuori Keiteleen rannalla ja Lievestuoreen Hyyppäänvuori Lievestuoreenjärven rannalla.
Gallen-Kallelan museon mukaan taulun järveä ei ole tunnistettu ja paikan vahvistaminen vaatii lisäselvityksiä muun muassa arkistoissa.
Lepolanvuorelle autolla, Hyyppäänvuorelle kiipeillen
Lepolanvuoren päälle voi hurauttaa helposti autolla. Alueen nykyinen omistaja Markku Isoviita on tehnyt huipulle tien ja lisäksi harventanut alueen puustoa. Nyt Keitele saarineen avautuu silmien eteen avoimena maisemana.
Katso video taulun ja droonikuvan vertailusta Lepolanvuorella:
Lepolanvuoren kilpakumppanin Hyyppäänvuoren omistaa Metsähallitus. Sen saavuttaminen on työläämpää. Ysitien varressa ei ole tienviittaa ja vuoren juurelle johtaa huonokuntoinen hiekkatie. Lähemmäs huippua menevällä tiellä on ajokieltomerkit. Loppumatka on hikoiltava kävellen paikoin jyrkkää rinnettä ylös.
Katso video taulun ja droonikuvan vertailusta Hyyppäänvuorella:
Gallen-Kallelan nukkuma-aitan pelastamisesta kulttuuriteko
Konginkankaalla Markku Isoviita on siirtänyt Lepolanvuoren päälle kaksikamarisen, harmaahirsisen aitan. Toisen kamarin oven päälle on veistetty vuosiluku 1847. Aitasta puuttuvat vielä lattiat, sisäkatot ja viimeistely.
Ansaliina Krogerus ei peittele intoaan 173-vuotiaan aitan vierellä – vaikka tuuli tuivertaa tuimasti huipulla ja vettä vihmoo.
– Aitan siirto on aivan huima kulttuuriteko. Olen kuullut, että Gallen-Kallela nukkui tässä aitassa vaarini tekemässä liian pienessä sängyssä, hänhän oli pitkä mies. Sänky on lahjoitettu nyt Konginkankaan museoon.
Ennen siirtoa aitta seisoi 300 metrin päässä vuoren juurella Keiteleen rannassa, Lepolan talon pihalla. Krogeruksen isoisä rakensi talon aikoinaan eläkeläisasunnokseen.
Vanha aitta ehti saada jo purkutuomion, mutta Markku Isoviita ehti väliin.
– Tänä kesänä on tarkoitus saada aitta valmiiksi ja laavu tähän lähelle. Todennäköisesti laella nousee näkötornikin puiden latvojen korkeudelle, Isoviita lupaa.
Taiteilija löysi Keski-Suomen jo teini-ikäisenä
Axel Gallén saapui maalaamaan ensi kerran Keski-Suomeen Keuruulle 19-vuotiaana vuonna 1884. Pari kesää myöhemmin kohteena oli Korpilahti ja uudestaan Keuruu. Seuraavan kerran taiteilija matkasi Keski-Suomeen 17 vuotta myöhemmin.
1904 kesäksi ja syksyksi Gallénin perhe asettui asumaan Konginkankaalle Lintulan taloon, Lepolanvuoresta katsottuna lahden ja Haapasaaren taakse.
– Gallén kulki näillä vesillä ja päätyi kesävieraaksi Lepolaan. Kävi vaarin kanssa nuotalla ja onkimassa, ihastui maisemiin ja ryhtyi maalaamaan, kertoo Ansaliina Krogerus.
Vuonna 1907 taiteilija muutti nimensä muotoon Akseli Gallen-Kallela.
Krogerus ja hänen serkkunsa poika, arkkitehti Erkki Ölander ovat vertailleet ahkerasti taulua, maisemia ja kuvia Lepolanvuoren huipulta sekä droonikameran ilmasta ottamia kuvia. Molemmat päätyivät johtopäätökseen, että Gallen-Kallelan järvimaisema on maalattu Lepolanvuoren näkökulmasta.
– Gallen-Kallela on aivan varmasti kulkenut Lepolan nuorten kanssa mäellä katsomassa näitä maisemia. Kesällä ilta-aurinko laskee Koivuselän taakse samaan tapaan kuin taulussa, vakuuttaa Krogerus.
Krogeruksen mukaan hieman korkeammalta tarkasteltuna taulussa näkyvät samat saaret kuin Keiteleen järvimaisemassa.
– Pohdittiin Erkin kanssa, että ilmoitetaanpa Sothebyn huutokaupalle, että täältä se taulun maisema löytyy.
Toistaiseksi kaksikko ei ole toteuttanut aiettaan, vaan etsii lisää todisteita näkemykselleen.
Hyyppäänvuoren maisema säästynyt rakentamiselta
Pekka Väisänen virittelee Hyyppäänvuoren huipulla pientä kamerakopteria. Lievestuoreen poikana hän tunnustaa käyneensä Hyyppäänvuorella yli 40 vuotta ja kuvanneensa vaikuttavia maisemia joka syksy.
Väisänen kertoo, että Hyyppäänvuoren maisemassa voisi olla kymmenkunta kesämökkiä, ellei 20 vuotta sitten olisi havahduttu maisemaa puolustamaan.
– Kova taisto käytiin Lievestuoreen partiolaisten ja seuran kanssa ja minä siinä mukana. Saatiin maisema pelastettua, vaikka Laukaan kunta ei ollut kiinnostunut suojelemisesta.
Mikä minua niin ihastuttaa, on heidän lakooninen puheensa.
Akseli Gallen-Kallela keskisuomalaisesta kansasta 1900-luvun alussa
Hyyppäänvuorelle ei ole tienviittaa 9-tieltä ja helpoimman polun luokse johtavalla tiellä on ajokielto. Väisänen tietää syyn.
– Asukkailla on ollut allergiaa sitä kohtaan, että täällä käy paljon ihmisiä. Olisi alun perin pitänyt miettiä paremmat reititykset ja ohjeistukset. Se olisi rasittanut vähemmän paikallisia.
Pekka Väisänen on vakuuttunut, että Hyyppäänvuorelta avautuu Gallen-Kallelan taulun maisema ja että taiteilija on pyrkinyt todenmukaisuuteen.
– Ottamistani kesäisistä kuvista näkee, että ilta-aurinko tulee Hyyppäällä järvelle juuri siihen aikaan kuin maalauksessa. Aurinko tulee illalla lännestä ja luoteesta, aivan kuten taulun valo.
Väisänen arvioi, että Gallen-Kallela on käynyt katselemassa Hyyppäänvuoren maisemia vuonna 1904 etsiessään lomapaikkaa. Gallen-Kallelan matkustamista Keski-Suomeen helpotti junaradan valmistuminen Suolahteen.
– Hän meni Suolahdesta Keiteleelle, mutta kävi myös Kuusaassa. Sieltä oli pikkumatka veneellä tänne Lievestuoreenjärvelle.
Väisäsen mielestä Lievestuoreen järven saaret, Paarmaniemi ja vastaranta täsmäävät taulun kanssa.
– Kaksi saarta on hieman siirtynyt, mutta todennäköisesti Gallen-Kallela on halunnut ne tiettyyn kohtaan taiteellisista syistä.
Gallen-Kallelalla vahva side luontoon ja maisemiin
Akseli Gallen-Kallelan syntymästä tuli 26. huhtikuuta kuluneeksi 155 vuotta. Hänen tuotantonsa on maailmanlaajuisestikin arvioituna laaja ja hän työskenteli ahkerasti läpi elämänsä. Parin tuhannen maalauksen lisäksi häneltä syntyi piirustuksia, taideteollisuutta, graafista suunnittelua, kunniamerkkejä, univormuluonnoksia, julisteita ja arkkitehtisuunnittelua.
– Luonto oli Gallen-Kallelan taiteen tekemisen perusta ja luonnosta hän katsoi löytävänsä aiheet kaikkeen tekemiseensä – oli sitten kyse maalauksesta, grafiikasta tai muotoilusta. Maiseman kautta hän myöskin haki uudistumista urallaan, kertoo museonjohtaja Tuija Wahlroos Gallen-Kallelan museosta.
Onko se korpien hiljaisuus, joka minua niin hurmaa?
Akseli Gallen-Kallela keskisuomalaisesta luonnosta 1900-luvun alussa
Wahlroos vahvistaa, että keskisuomalainen maisema muodostui Gallen-Kallelalle tärkeäksi. Hän vietti jo opiskeluaikanaan 1880-luvulla pitkähköjä aikoja muun muassa Keuruulla ja palasi toistuvasti Keski-Suomen maisemiin. Viimeisenä taidekesänään 1928 Gallen-Kallela teki maalausmatkan Korpilahdelle. Taiteilija kuoli 65-vuotiaana Tukholmassa keväällä 1931.
Kaikkien teosten alkuperämaisema ei ole tiedossa
Jyväskylän taidemuseon tutkija Seija Heinänen on listannut jo yli 400 Gallen-Kallelan teosta, jotka sijoittuvat Keski-Suomeen. Kaikille teoksille ei ole vahvistettu alkuperäismaisemaa ja Heinänen arvioi, että kaikkia teoksia ei pystytä sijoittamaan tiettyyn maisemaan.
– Taiteilijalla on aina taiteilijan vapaus. Esimerkiksi teos Kullervon kirous on koostettu kahdesta aikaisemmasta maalauksesta ja sijoitettu keuruulaiseen maisemaan. Taiteilijat kierrättivät omia aikaisempia maalauksiaan ja tekivät toisintoja, tietää Heinänen.
Valokuvauksesta tuli taiteilijoille oiva apulainen, mutta se vaikeuttaa myös teosten alkuperän todentamista. Gallen-Kallela maalasi samoja Suolahden maisemia vielä vuosikausia sen jälkeen, kun oli käynyt paikkakunnalla.
– Vuosilukukaan teoksessa ei aina kerro sidettä paikkakuntaan. Gallen-Kallela teki polkupyöräretken Keski-Suomeen vuonna 1900. Niiden luonnosten pohjalta syntyi maalauksia vielä 1910-luvun lopussa.
Tutkija Seija Heinäsen mukaan arvotaulun alkuperäismaisemaa voidaan joutua tutkimaan vielä pitkään.
– En ole löytänyt tietoja Lievestuoreesta ja Hyyppäänvuoresta Gallen-Kallelan kirjeenvaihdosta ja maalauksista, mutta se ei tietenkään tarkoita, etteikö näin voisi olla.
Seija Heinäsen mukaan kartta puhuu Konginkankaan puolesta. Lepolanvuori sijaitsee vastapäätä Lintulaa, jossa Gallen-Kallela vietti kesää 1904. Välissä on Haapasaari, joka on tallennettuna Keitele -sarjan maalauksiin. Niistä tunnetuin sijaitsee Lontoossa National Galleryssa.
– Lepolanvuori on todennäköinen, mutta tarkemmin katsoessa taulussa on elementtejä, jotka voivat olla monesta paikasta. Tai se voi olla mielenmaisema, pohtii Heinänen.
Gallen-Kallela on maalannut samantyyppisiä auringonlaskukuvia jo aikanaan Korpilahdella, Keuruulla ja myös Ruovedellä, Visuveden rantamaisemissa.
– Löysin Ruovedeltä tiedon, että auringonlaskut ja järvimaisemat olivat sillä hetkellä hänellä työn alla Visuveden rannalla, Heinänen kertoo.
Tarkempaa tietoa taiteilijan liikkeistä eri paikkakunnilla voi löytyä Kansallisarkistosta Gallen-Kallelan kirjeenvaihdosta. Se vaatii tutkimustyötä ja faktojen etsimistä.
Heinäsen mukaan ei riitä, että taulu muistuttaa hyvin yleisluontoista maisemaa. Samantyyppisiä näkymiä löytyy Saimaalta, Päijänteeltä tai mistä päin Suomea tahansa.
– Nykyihmisten on vaikea sukeltaa Gallen-Kallelan ajatusmaailmaan sata vuotta sitten. On mahdotonta kuvitella, mitä hän ajatteli teosta maalatessaan.