Kevät on ollut poikkeuksellista Nokialla asuvan Miikka Pirkkasen perheessä.
Ensin syntyi esikoinen. Sitten iski korona. Kaksi viikkoa esikoisen syntymän jälkeen ohjelmistoyhtiössä työskentelevä Pirkkanen joutui etätöihin.
Lapsi heräili öisin, liikunta jäi ja työnteko siirtyi kotiin.
– Etätyö on sopinut lapsiperhearkeen, Pirkkanen sanoo.
Työmatkaan ei kulu aikaa. Säästyneen ajan voi viettää perheen kanssa. Vaikka lapsi vähentänyt yöunia, etätyö on vähentänyt stressiä, Pirkkanen sanoo.
Etätyö mahdollisti pidemmät yöunet
Ihmisillä on ollut enemmän aikaa nukkua ja he ovat palautuneet paremmin työpäivän rasituksista. Näin kertoo Firstbeat-asiantuntija Jaakko Kotisaari.
Firstbeat mittaa ihmisten sykevälejä ja sitä kautta rasitusta ja palautumista.
Mittauksia on tehty enimmäkseen etätöissä olevilta toimistotyöläisiltä. Toisin sanoen nämä tulokset eivät koske muunlaista työtä.
Myös koronan aiheuttaman poikkeustilan ajalta on mittaustuloksia. Tavallisesti yhtä ihmistä mitataan kolmen vuorokauden ajan.
Firstbeatilla on keväältä 8000 vuorokauden mittaustiedot, Kotisaari kertoo. Kun niitä vertaa kahden edellisen vuoden tilastoon, löytyy eroja.
Ihmiset ovat nukkuneet entistä enemmän. Arkisin unta on tullut yhtä paljon kuin tavallisesti viikonloppuisin. Myös työpäivän aikana ihmiset palautuivat koronakevään aikana paremmin kuin edellisvuosina.
Työntekijät ovat alkaneet myös liikkua tavallista enemmän, varsinkin viikonloppuina.
Toisaalta passiivisia työpäiviä, jolloin kävellään alle 1000 askelta, on paljon enemmän kuin ennen.
Osa lopetti liikkumisen kokonaan
Kuten olettaa saattaa, työpäivän hyötyliikunta on kadonnut, kun työmatkat ovat kadonneet.
– On myös toisia ääripäitä, joissa kiire ja stressi ovat lisääntyneet, Kotisaari sanoo.
Valtaosalle etätyöläisistä koronakevät on ollut vähemmän stressaava kuin tavallinen kevät, mutta joukosta löytyy myös niitä, joilla stressi on ollut suurempi kuin aiemmin.
– Huoli on tullut niistä, jotka liikkuvat muutenkin vähän, Kotisaari sanoo. He ovat kevään aikana liikkuneet entistäkin vähemmän.
Kotisaari arvelee, että vaikka on paljon ollut huolta ja kauhukuvaa, Suomessa ei ole pandemia ollut yhtä paha kuin monessa muussa maassa. Siksi sekään ei ole näkynyt kovana stressinä.
Osalle kotonatehty etätyö on hankalaa
Työterveyspsykologi Heli Hannonen työterveyslaitokselta arvioi, että esimerkiksi lapsiperheissä stressiä on voinut olla enemmän. Lisäksi on niitä, joiden töitä on vaikeampi muuttaa etätöiksi.
– Tilanne on varmasti vaihdellut sen mukaan, onko voinut keskittyä töihin vai onko joutunut vaikka samaan aikaan pitämään etäkoulua.
Keskittymistä vaativat työt hoituvat etänä usein paremmin, kun työpaikan keskeytykset jäävät vähemmälle. Hannonen sanoo, että esimerkiksi monitilatoimistoissa on hälinää ja työkavereita, jotka tulevat kysymään asioita, ja keskeyttävät työn. Etätöissä ei tule keskeytyksiä.
Hän muistuttaa, että etätöissä on myös enemmän itsenäisyyttä ja taukojen paikkoja pystyy säätelemään paremmin. Siksi ihmiset pystyvät rytmittämään työnsä itselleen sopivaksi.
Hannonen arvelee, että työmatkaan ja laittautumiseen käytetty aika on etätöissä annettu lisälevolle.
Hän muistuttaa, että kaikki eivät ole voineet etätöissä paremmin.
– On niitäkin, joissa etätyön tekeminen on uutta ja kaikille töitä ei ole saatu mukautettua.
Töihin paluu stressaa monia
Nyt monella on edessään töihinpaluu. Osa jatkaa etätöissä.
– Töihinpaluukin on erilaista riippuen siitä, onko oltu etätöissä, sairaina vai lomautettuna, työterveyspsykologi Heli Hannonen muistuttaa.
Hän sanoo, että työrytmiin palaaminen erilaisesta rennommasta rytmistä voi olla hankalaa. Siihen täytyy sopeutua.
– Aina kun olosuhteet muuttuvat, se vaatii sopeutumista ja se vaatii energiaa enemmän kuin rutiinien pyörittäminen.
Toiset taas puhkuvat intoa. Moni on kaivannut työkavereita ja työpaikkaa. Myös työn ohessa tapahtuvaa jutustelua ja työyhteisöä on kaivattu.
– Työpaikalla on kommunikaatiossa aina muutakin kuin työasiat. Etäpalavereissa keskitytään asiaan.
Työterveyslaitos on laatinut ohjeet työpaikalle palaamiseen. Ne voi lukea täältä.
Hannonen muistuttaa, että osin paluu muistuttaa lomalta paluuta: rytmi muuttuu ja se vaatii sopeutumista. Toisaalta koronaan liittyvät huolet ovat omanlaisiaan.
– Huolista kannattaa puhua ja myös katsoa, mihin pystyy vaikuttamaan.
Työturvallisuudesta vastaa tietenkin työnantaja. Monella työpaikalla on jo sopeuduttu uuteen tilanteeseen.
"Etätyöt ovat jatkossa kilpailuetu"
Ohjelmistoyhtiö Metosinissa työskentelevä Miika Pirkkanen oli yksi Firstbeatin käyttäjistä. Hän huomasi, että päivisin stressi oli kotona matalampaa.
– Olen töissä pienessä firmassa, jossa on tiivis yhteisö. Kerran viikossa olemme pitäneet perjantaikahvit videopuhelulla ja jutelleet niitä näitä. Osan kanssa soitelleen muuten vaan.
Pirkkanen odottaa, että näkee työkavereita. Silti hän haluaa tehdä jatkossakin enemmän etätöitä.
– Jos tajutaan, että töitä voi tehdä täysin etänä, se tulee olemaan iso juttu työpaikan kilpailuetuna, hän arvelee.
Lue myös:
Katri Saarikiven kolumni: Miltä työpaikkasi näyttäisi avaruusolennon silmin?