Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut odotetun selvityksen kasvomaskien käytön hyödystä. Selvityksellä pyrittiin selvittämään, voidaanko arjen tilanteissa käytetyillä kasvosuojuksilla estää epidemian leviämistä.
Selvityksen perusteella ei.
– Tieteellistä näyttöä käytölle ei ole, sanoo selvitystä koostanut emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.
Selvityksessä todetaan, että tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon. Selvityksessä todettiin myös, että kasvomaskien mahdollista vaikutusta on vaikeaa erottaa muiden suojatoimien vaikutuksista.
Selvityksen toimeksianto koski sekä kuluttajille tarkoitettuja tehdasvalmisteisia suu-nenäsuojaimia, että itse valmistettuja kasvomaskeja, mutta ei hengityksensuojaimia.
Selvityksessä on kartoitettu kasvomaskien käyttöön liittyvää tieteellistä tutkimusta. Lisäksi siihen on koottu muiden EU-maiden käytäntöjä ja linjauksia kasvomaskien käytöstä.
Selvityksessä todetaan, että väestön kasvosuojusten vaikuttavuudesta viruksen leviämisen ehkäisystä yhteiskunnassa on hyvin vähän tutkimustietoa. Selvityksen tekijöiden mukaan muiden kuin kirurgisten suu-nenäsuojusten vaikuttavuudesta ei ole tehty satunnaistettuja tutkimuksia.
Viidessä kahdeksasta järjestelmällisestä katsauksesta ei löydetty näyttöä siitä, että kasvosuojusten käyttö hengitystieinfektioissa olisi avuksi tartuntalähteen hallinnassa tai terveiden henkilöiden altistumisen ehkäisyssä. Kolme katsausta oli varovaisen myönteisiä.
Tutkimustuloksia on Mäkelän mukaan hankalaa soveltaa Suomen COVID-19-epidemiaan, koska kasvosuojusten julkinen käyttö tapahtuisi täällä varsin erilaisissa olosuhteissa kuin aiheesta tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa. Vaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin myös tietoa suojusten käyttöön sitoutumisen tasosta Suomessa, todetaan raportissa.
Selvitys on julkaistu kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.
Suosituksesta ei vielä päätöstä
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa oman esityksensä asiassa lähiaikoina. Hallitus käsittelee selvitystä ensi viikolla ja päättää jatkosta.
– Kun selvitykset on nyt meillä käytössä ryhdymme pohtimaan, mikä meidän esityksemme on, sanoo ministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Varhilan mukaan palveluntuottajilla, kuten vaikkapa kuljetusyrityksillä tai kaupoilla, on mahdollisuus vaatia maskien käyttöä, mutta se edellyttää, että ne tarjoavat maskit asiakkaidensa käyttöön.
Eri maissa käytännöt ja perustelut vaihtelevat
Pandemian aikana monissa maissa on kuitenkin tehty päätöksiä kasvosuojusten käytöstä. Hallitusten päätökset ovat olleet toisinaan ristiriitaisia terveysviranomaisten suosituksiin verrattuna, sanoo STM:n johtaja Pasi Pohjola tiedotustilaisuudessa.
WHO:n, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Suomen THL:n kanta on, että ensisijaiset keinot koronavirustartuntojen ehkäisemisessä ovat lähikontaktien vähentäminen (vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja tarpeettoman oleilun välttäminen julkisilla paikoilla), käsienpesu ohjeiden mukaisesti sekä hyvä yskimis- ja aivastushygienia.
KORJAUS 3.6. 2020 Avattu jutun alussa tutkimustilannetta täsmentämällä selvityksen toimeksiantoa. Lisätty kappale, jossa kerrotaan muun muassa tutkimustiedon vähäisyydestä koskien kasvosuojainten vaikuttavuutta.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Seuraamme päivä päivältä
Katso koronatilanne lukuina - Yle kokosi päivittyvän tautitilannekatsauksen