Uusia turvakotipalveluita kehitetään etenkin harvaan asutuille alueille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Joonas Peltosen mukaan turvakotiverkostoa halutaan laajentaa varsinkin niillä alueilla, joissa palvelua ei ole tarjolla riittävästi.
Yksi esimerkki tästä on Pohjois-Savo, jonka ainoa turvakoti Kuopiossa on yksi Suomen ruuhkaisimmista. Siksi Kuopioon ollaankin suunnittelemassa uutta, isompaa turvakotia.
Pohjois-Savon lisäksi uusia turvakotipaikkoja on tulossa myös Helsinkiin, missä Turvakoti Haagan paikkamäärä on kasvamassa kolmella sen muutettua ensi vuoden loppupuolella Herttoniemeen uusiin tiloihin.
Etäturvakoteja pitkien välimatkojen alueille
Näiden lisäksi uusille turvakotipaikoille olisi Peltosen mukaan tarvetta esimerkiksi Lapissa. Suomen pohjoisin turvakoti sijaitsee tällä hetkellä Rovaniemellä.
THL avaa 8. kesäkuuta uusille turvakodeille ja etäturvakodeille haun, johon toivotaan hakemuksia varsinkin harvaan asutuilta alueilta.
Varsinaisten turvakotien sijaan harvaan asutuille alueille kaavaillaan niin sanottuja etäturvakoteja. Ne toimisivat jonkin toisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ympärivuorokautisia palveluja tarjoavan laitoksen, kuten vaikkapa vanhainkodin yhteydessä.
– Tyypillinen seitsemän perhepaikan turvakoti ei ole tarpeen harvaan asutulla alueella, vaan ajatuksena olisi, että etäturvakotiin tulisi 1–2 paikkaa turvakotiasiakkaille, Peltonen sanoo.
Etäturvakodin asiakkaat saisivat palvelua lähimmästä keskusturvakodista esimerkiksi netin välityksellä.
– Keskusturvakodilla on kokonaisvastuu etäyksikössä olevan asiakkaan suunnitelmallisesta asiakastyöstä. Työskentelyyn käytetään etäyhteyksiä. Etäyksikössä oleva henkilökunta vastaa asiakkaan perusarjen sujumisesta.
Turvakotiin on nyt helpompi päästä
Turvakotiasiakkaiden määrä on kasvanut noin 75 prosenttia vuodesta 2015, jolloin turvakotilaki astui voimaan ja turvakotipalvelut muuttuivat valtion rahoittamiksi.
Viime vuonna turvakodit vastaanottivat lähes 5 400 asiakasta. Uusia turvakoteja on perustettu viidessä vuodessa kymmenen, ja niitä on nyt 29. Turvakotien perhepaikkojen määrä on noussut noin sadalla 211:teen.
Peltosen mukaan asiakasmäärien kasvu johtuu osaksi siitä, että paikkoja on tarjolla entistä enemmän.
– Olemme pyrkineet viestittämään, että kyse on matalan kynnyksen palvelusta. Ennen turvakotiin pääsemiseen liittyi esimerkiksi maksuja tai muita vaatimuksia eikä palvelujen piiriin ollut niin helppo päästä kuin nykyään.
Silti turvakoteihin hakeutuneet ovat usein kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa jo useamman vuoden ajan. Kynnys hakea apua lähisuhdeväkivaltaan on yhä liian korkea.
– Kyse on vaikeasta ja monimutkaisesta ongelmasta, johon liittyy paljon henkilökohtaisia näkökulmia. Kuten esimerkiksi uhritutkimuksista tiedämme lähisuhdeväkivaltaa jää paljon pimentoon. Me pyrimme viestittämään, että turvakodit on tarkoitettu aivan kaikille väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.
Miesten määrä turvakodeissa lisääntyi
Valtaosa turvakotien aikuisista asiakkaista on naisia. Miehiä turvakodeissa oli viime vuonna asiakkaina yhteensä 260, kolmannes enemmän edellisvuoteen verrattuna. Lapsia oli noin puolet kaikista asiakkaista. Suurin osa lapsista oli alle neljävuotiaita.
Turvakotien asiakkaista noin kolmasosa puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
– Osuus on iso. Tätä voi selittää muun muassa se, että ulkomailta Suomeen tulleilla ei ole täällä samanlaista turvaverkostoa kuin kantasuomalaisilla, joilla on parempi mahdollisuus mennä asumaan vaikkapa vanhempiensa tai isovanhempiensa luokse, Peltonen sanoo.
Monen elämä muuttaa suuntaa turvakotijakson jälkeen. Vuonna 2019 turvakotiin tulleista asiakkaista noin 60 prosenttia asui yhdessä väkivallan tekijän kanssa. Jakson jälkeen alle viidesosa palasi takaisin väkivaltaisen puolisonsa luokse.
Lue myös:
Turvakodeista haetaan entistä enemmän apua – monet ovat kärsineet väkivallasta jopa vuosia