Suomenlahden ylittävä roskabisnes saattaa vähentyä parin vuoden päästä merkittävästi. Satojen tuhansien tonnien roskalastit on jatkossa mahdollista hyödyntää kotimaassa sen sijaan, että ne kuskataan ulkomaille poltettavaksi.
Suomen suurin jätevoimala Vantaalla rakentaa parhaillaan uutta kattilaa, joka lisää merkittävästi laitoksen polttokapasiteettia. Tällä hetkellä Viroon kuskattava jäte saattaa jatkossa lämmittää vantaalaisia koteja.
– Nyt maksetaan siitä, että jäte viedään ulkomaille. Vastaavasti taas Vantaalle kuskataan ulkomailta hiiltä poltettavaksi. Jatkossa iso osa ulkomaille suuntautuvasta jätteestä voi jäädä Suomeen ja Vantaalla puolestaan voidaan luopua kokonaan kivihiilestä, sanoo tuotantojohtaja Kalle Patomeri Vantaan Energian jätevoimalasta.
Tällä hetkellä satoja tonneja jätettä rahdataan Suomenlahden yli päivittäin. Suomen ympäristökeskuksen mukaan viime vuonna Suomesta vietiin ulkomaille kaikkiaan noin 300 000 tonnia luvanvaraista jätettä.
Valmistuessaan Vantaan uusi linja voi polttaa vuosittain kaksi kolmasosaa tästä määrästä eli 200 000 tonnia.
Kattilaan päätyy kierrätykseen soveltumatonta jätettä
Tällä hetkellä Vantaan jätevoimalan tontilla pöllyää hiekka ja ilman täyttää kaivinkoneiden jylinä. Voimalan uudesta tuotantolinjasta ei vielä ole näkyvissä muuta kuin valtava monttu keskellä hiekkakenttää. Ensitulet uudessa kattilassa on määrä sytyttää kesällä 2022.
Tämän jälkeen Vantaalla voidaan polttaa kotitalousjätteen lisäksi myös teollisuudesta ja rakentamisesta syntyvää kierrätykseen kelpaamatonta jätettä.
– Uudelle linjalle jätteet tulevat erilaisten kierrätyslaitosten kautta. Siellä kierrätetään jätteestä kaikki hyötykäyttöön kelpaava ennen meitä, ja lopputavara päätyy sitten energiahyödynnettäväksi tänne, sanoo Patomeri.
Rakennus- ja purkujätettä on viime vuosina viety yhä enenevässä määrin Suomesta ulkomaille käsiteltäväksi. Yhtenä syynä on ollut kotimaisen käsittelykapasiteetin riittämättömyys.
Toinen merkittävä tekijä on ollut hinta.
Kunnallisen sekajätteen vientiin ulkomaille tulee olla hyvät perusteet, jotta sille myönnetään vientilupa. Mikäli kotimainen polttokapasiteetti kasvaa merkittävästi, ei perustetta viennille enää ole.
Rakennus- ja purkujätteen osalta lupaan ei vaadita perusteita ja silloin ratkaisevaan asemaan nousee yleensä kustannuserot.
– Kyllä tässä ihan markkinatalouden säännöt pätee. Meidän pitää olla kilpailukykyisiä, ei sitä muuten kannata Suomessa tehdä, toteaa Patomeri.
Suurin jätteiden vientimaa on tällä hetkellä Viro, jonne kuljetettavaksi aiotun rakennus- ja purkujätteen määrä kymmenkertaistui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Koko määrälle ei kuitenkaan irronnut lupaa.
Viro on jo alkanut rajoittaa tuontia, mikä on Suomen ympäristökeskus Syken mukaan kääntänyt vientitrendiä hiljalleen laskusuuntaan.
Poltettavaa riittää, vaikka kierrätys tehostuu
Isossa kuvassa pääpaino on kuitenkin jätteen kierrättämisessä.
Tässä Suomella onkin petrattavaa, sillä se ei saavuttanut EU-maiden yhteisesti kirjaamaa tavoitetta, jonka mukaan kaikesta rakennusjätteestä 70 prosenttia olisi pitänyt saada jalostettua uudelleenkäyttöön vuoteen 2020 mennessä.
Vantaan jätevoimalan viereiselle tontille on nousemassa myös uusi kaupan-, teollisuuden- ja rakennusjätteen kierrätyslaitos. Ympäristöhuoltoalan yritys Remeon uusi laitos hyödyntää muun muassa uutta robotiikkaa, jotta jätteestä saadaan aikaisempaa tarkemmin seulottua uusiomateriaaleja jatkokäyttöön.
– Me menemme teknologisesti erittäin monta harppausta eteenpäin kierrätysnäkökulman mielessä. Polttamisen sijasta massasta irrotetut materiaalit päätyvät aidosti kierrätykseen korvaamaan sitä samaa materiaalia, josta ne on tehty, sanoo projektijohtaja Mauri Lielahti Remeolta.
Kaikkiaan Suomessa syntyy rakennus- ja purkujätettä ympäristöministeriön tuoreimman arvion mukaan 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Sen kierrättämistä pyritään tehostamaan esimerkiksi parhaillaan lausuntokierroksella olevassa uudessa jätelaissa.
Remeon uudella laitoksella voidaan tulevaisuudessa käsitellä mekaanisesti jopa kolmannes pääkaupunkiseudulla syntyvistä rakennusteollisuuden, kaupan ja teollisuuden jätemateriaaleista.
– Suomeen on syntynyt selkeä tilaus tällaiselle laitokselle. Lisäksi nykyiset volyymit pääkaupunkiseudulla mahdollistavat tällaisen hankkeen läpiviennin erinomaisesti, sanoo Lielahti.
Sekä Remeon että Vantaan jätevoimalan jätteet tulevat pääasiassa Etelä-Suomen alueelta. Etenkin pääkaupunkiseutu vetää puoleensa sekä yrityksiä että asukkaita, ja molemmat näistä tuottavat lisää jätettä.
– Vantaan Energian tontin ympärille on muodostumassa tällainen kiertotalouskeskittymä, jossa me olemme yhtenä osana mukana. Mitä lähempänä jätteen syntypaikkaa se pystytään käsittelemään, sitä ekologisempaa se on. Lisäksi kaikki käsittelyyn kuuluva raha jää pyörimään tänne Suomeen, sanoo Lielahti.
Lue myös: