Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esitti huhtikuun alussa, että Suomessa otettaisiin vuodesta 2027 eteenpäin käyttöön sukupuoli- ja syntymäaikaneutraali henkilötunnus.
Työryhmä ehdotti myös, että suomalaisen henkilötunnuksen voisi saada jatkossa nykyistä laajempi ryhmä ihmisiä. Monet Suomeen muuttavat tai Suomessa asioivat ulkomaalaiset eivät tällä hetkellä voi saada henkilötunnusta, vaikka se olisi viranomaisasioinnin kannalta perusteltua. Nykyisenmuotoisia tunnuksia on käytössä vain rajallisesti, joten tunnukset loppuisivat välttämättä jossain vaiheessa, mikäli järjestelmää ei uusittaisi.
VM:n esityksistä pyydettiin huhti-toukokuun aikana lausuntoja henkilötunnuksia käsitteleviltä toimijoilta. Lausunnoilla haettiin näkemyksiä ehdotuksesta ja sen vaikutuksista sekä ajatuksia mahdollisista vaihtoehtoisista ratkaisutavoista.
Lausuntoja jätettiin yhteensä 118. Moni merkittävä taho pitää esityksen tavoitteita hyvinä, mutta näkee uudistuksen sellaisenaan ongelmallisena ja ehdottaa siihen vähintäänkin merkittäviä muutoksia.
Edessä on ratkaisujen aika
Valtiovarainministeriön selvitystä tehneen työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara ei ole vielä ehtinyt aloittaa lausuntojen syvempää analyysiä, mutta niihin on tehty yleissilmäys. Lausuntoajan kuluessa on myös käyty keskusteluja lausunnonantajien kanssa.
Kivivasaran mukaan on nähtävissä, että organisaatiot pitkälti kannattavat uudistuksen tavoitteita, mutta kustannukset ja toteutuksen aikataulu herättävät huolta.
Pankki- ja rahoitussektorin etujärjestö Finanssiala ry arvioi huhtikuussa uudistuksen hinnan nousevan jopa miljardiluokkaan. Kivivasaran mukaan hintahaarukkaa on arvioitu työryhmän työn aikana.
Julkisen hallinnon ja eläkealan osalta kustannukset tulisivat olemaan kymmenistä miljoonista noin 200 miljoonaan euroon, mutta arvio ei ole kattava tai tarkka, sillä uudistuksen toteutustapa ja siirtymäajat vaikuttavat kustannuksiin.
Seuraavaksi lausunnot käydään analyyttisesti läpi ja sitten on edessä ratkaisujen aika. Tarkkaa aikataulua asian etenemiseen Kivivasaralla ei vielä ole antaa.
– Täytyy tietysti katsoa, millaisella vaiheistuksella talouden realiteetit mahdollistavat uudistuksen edistämisen, Kivivasara sanoo vallitsevaan koronavirusepidemiaan viitaten.
STM kaipaa perusteluita
Sosiaali- ja terveysministeriö pitää henkilötunnuksen ongelmien selvitystyötä ja uudistuksen tavoitteita hyvinä, mutta tyrmää huhtikuisessa loppuraportissa ehdotetun ratkaisun. Ministeriön mielestä raportti jättää liikaa kysymysmerkkejä uudistuksen ylle.
Raportti ei ministeriön mukaan tarjoa tarpeeksi perusteluita sille, miksi näin mittava uudistus olisi tarpeen, eikä sen mielestä nykyisen tiedon pohjalta olisi mahdollista aloittaa lainsäädäntövalmisteluita. Uudistuksen käytännönläheisyys jää myös epäselväksi.
– On riski, että nykyjärjestelmän muuttaminen saattaisi johtaa suurempiin ongelmiin kuin hyötyihin. Loppuraportissa esiintuodut ongelmat jäävät vielä yksittäisiksi ja herättävät kysymyksen, olisiko ne perustellumpaa pyrkiä ratkaisemaan erillisinä kysymyksinä kuin muuttaa niiden vuoksi koko henkilötunnusjärjestelmää ja menettelytapoja, lausunnossa kirjoitetaan.
Oikeusministeriö lausuu, että henkilötunnus toimii jo nykyisellään hyvin ydintehtävässään eli ihmisten erottamisessa toisistaan. Uuden henkilötunnuksen yhdenvertaisuusvaikutus olisi kuitenkin merkittävä.
Lausunnossa esitetään toive siitä, että työryhmän jatkotyössä keskityttäisiin aiempaa enemmän henkilötunnuksen väärinkäytöksen riskeihin. Lausunnon on kirjoittanut OM:n demokratia- ja julkisoikeusosaston erityisasiantuntija Virpi Koivu.
Puolustusministeriö tunnistaa asevelvolliset nimenomaan henkilötunnuksen sukupuolen ja iän erittelevän ominaisuuden ansiosta. Ministeriö ei sinänsä näe hetu-uudistukselle muuta estettä kuin sen, että tietojärjestelmäuudistukset tulisivat kalliiksi. Puolustusministeriön mielestä uudistus vaatii vielä runsaasti jatkovalmistelua.
Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa uudistusta. Se näkee ehdotetun muutoksen tärkeänä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain huomioimisena. Syrjintä olisi vaikeampaa ja tunnuksen alempi myöntämiskynnys mahdollistaisi työ- tai oleskelulupaa odottavien asioinnin erilaisissa palveluissa. Lisäksi keinotekoisten tunnisteiden käyttö ja väärinkäytökset tulisivat vähenemään.
Ministeriö kuitenkin huomauttaa, ettei uudistus poista tunnistautumiseen liittyviä riskejä sähköisessä asioinnissa ja ehdottaa, että väärinkäytösten seurauksia uudistettaisiin. Uudistuksen aikataulua tulisi TEM:n mielestä tarkastella enemmän, sillä sen kustannukset tulisivat olemaan merkittävät ja julkisen talouden tilanne on hankala.
Tilastokeskus näkee potentiaalia, Asiakastieto tyrmää
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon kirjoittamassa lausunnossa todetaan, että ikä- ja sukupuolineutraali henkilötunnus voisi yhtenäistää viranomaisten toimintaa ja vähentää henkilötunnuskorjauksiin liittyviä ongelmia.
Rapo korostaa, että vaikka sukupuoli ja ikä varsinaisesta identifioivasta tunnuksesta jatkossa erotettaisiinkin, tulisi näiden tietojen merkitsemisessä ja hallinnoimisessa olla yhtä tarkka kuin nykyisinkin.
Suomalaisista henkilöluottotietotoimijoista toinen, yksityistä yritystietokantaa ylläpitävä Suomen Asiakastieto oy vastustaa uudistusta esitetyssä laajuudessaan.
Asiakastiedon mielestä ei ole esitetty riittäviä perusteluita sille, miksi henkilötunnuksessa ei saisi näkyä syntymäaika. Sukupuolineutraliteetti ja henkilötunnuksen jakelun laajentaminen eivät myöskään vaatisi Asiakastiedon mielestä näin mittavaa uudistusta. Se kehottaisi ennemmin kehittämään nykyistä mallia.
Digi- ja viestintäviraston kehityspäällikkö Anneli Kupari pitää lausunnossaan tärkeänä tavoitteena sitä, että henkilötunnus voitaisiin jatkossa antaa myös sellaisille ryhmille, jotka eivät sitä nyt voi saada. Näitä ovat esimerkiksi turvapaikanhakijat ja Suomeen tulossa olevat vaihto-opiskelijat. Tämä vähentäisi Kuparin mukaan DVV:n manuaalista työtä.
Kupari näkee kuitenkin ongelmia siinä, että uuden henkilötunnuksen vaiheittaisessa käyttöönotossa olisi samanaikaisesti käytössä sekä uusi että vanha tunnus. Tunnusten hallinnan kehittämiselle tulisi varata riittävästi aikaa, jotta palvelujen saatavuus varmistettaisiin.
Työntekijä ja -antajajärjestöt toivovat lisäselvityksiä
Elinkeinoelämän keskusliitto EK suhtautuu työryhmän esitykseen kriittisesti. Uudistusta ei sen mukaan tulisi toteuttaa sellaisenaan etenkään koronavirustilanteessa tai sen jälkihoidossa.
EK:n mielestä uudistuksen mittaluokka on liian valtava. EK harkitsisi myös hajautettujen identiteettien mallia, jossa henkilötunnus toimisi ikään kuin ankkuri-identiteettinä.
Liitto pitää matalamman kynnyksen henkilötunnusta tavoiteltavana sikäli, että se mahdollistaisi maahantulijoiden nopeamman integraation Suomeen, mutta jos tunnuksen luotettavuustaso heikkenisi, syntyisi uusi hallinnollinen taakka ja lisää riskinhallintatehtäviä.
EK huomauttaa myös, että mikäli henkilötunnusuudistus toteutettaisiin, se sitoisi merkittävästi resursseja organisaatioiden muusta kehitystyöstä.
Työntekijäjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat keskenään pitkälti samoilla linjoilla. Akavassa ja STTK:ssa ikä- ja sukupuolineutraliteettia pidetään merkittävänä tavoitteena, mutta uudistus vaatii vielä paljon selvitystyötä. Lisäksi resursseista ollaan epävarmoja.
SAK eroaa Akavasta ja STTK:sta siten, ettei se kannata henkilötunnuksen ikäneutraliteettia. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi perustelee tätä lausunnossa siten, että syntymäajalla on sukupuolitietoa huomattavasti laajempi merkitys yhteiskunnan toiminnoissa.
Uudistuksen vaikutus organisaatioiden toimintaan vaihtelisi merkittävästi. STTK:n strategian ja kehittämisen johtaja Taina Vallander nostaa lausunnossaan esiin sotealan, jolla asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia otetaan nyt käyttöön. Järjestö korostaa, ettei hetu-uudistusta olisi resurssisyistä mahdollista tehdä ennen Apotin käyttöönottoa.
Suomen Yrittäjät pitää uudistustavoitteita oikeansuuntaisina, sillä se kokee nykyisen järjestelmän olevan jäämässä jälkeen yhteiskunnan nopeasti muuttuvista tarpeista. Järjestö toivoisi uudistuksia mahdollisimman kustannustehokkaiksi. Suomen Yrittäjät haluaa kuitenkin, että uudistus jäädytettäisiin toistaiseksi, sillä sen vaikutusta yrityksiin ei ole selvitetty.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa neutraaliuden merkitystä
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara nojaa näkemyksessään tasa-arvolakiin. Lain mukaan Suomen viranomaisten tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ehkäistä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Sukupuolimerkinnän poistaminen lisäisi myös transihmisten ja intersukupuolisten yksityisyydensuojaa.
– Kun henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolimerkintä, etuna olisi myös se, etteivät transsukupuoliset enää tarvitsisi uutta henkilötunnusta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä, eikä heidän tarvitsisi uusia sen vuoksi esimerkiksi työ- ja opiskelutodistuksiaan, Maarianvaara kirjoittaa.
Maarianvaaran mukaan oikeudellinen sukupuoli tulisi silti olla tallennettuna esimerkiksi väestötietojärjestelmään, mikäli sitä tarvittaisiin. Tiedot ovat tärkeitä muun muassa miesten ja naisten yhteiskunnallista asemaa seurattaessa ja yhteiskuntapoliittisia päätöksiä tehdessä.
Myös ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon työssään keskittyvät Ihmisoikeusliitto, Seta ry ja Trasek ry kannattavat uudistuksessa esitettyä henkilötunnuksen ikä- ja sukupuolineutraaliutta.
Ihmisoikeusliitto nostaa lisäksi esiin sen, että väestötietorekistereissä olisi hyvä olla mahdollisuus merkitä sukupuoleksi myös jotain muuta kuin mies tai nainen. Se pitää myös esimerkiksi turvapaikanhakijoille entistä aikaisemmassa vaiheessa myönnettävää henkilötunnusta erittäin tavoiteltavana.
Trasek pitää suunniteltuun tunnusten käyttöönottoon kuuluvaa siirtymäaikaa esitysmuodossaan ongelmallisena. Siirtymäaikana luodut vanhanmalliset henkilötunnukset paljastaisivat ihmisen korjanneen sukupuoltaan tai muuttaneen Suomeen tunnusmuutoksen aikana.
Trasek ehdottaa, että siirtymäaikana sukupuoltaan korjaaville tarjottaisiin mahdollisuus vaihtaa vanhanmallinen henkilötunnus sellaiseksi, joka olisi poistuvan järjestelmän mukaisesti sukupuoleltaan oikea. Muutos koskisi Trasekin mukaan suhteellisen pientä joukkoa ihmisiä, eikä siten vaikuttaisi juurikaan uudistuksen toteuttamiseen, mutta voisi merkittävästi ehkäistä näiden ihmisten kohdalla syrjintää.
Voit tarkastella kaikkia esityksestä jätettyjä lausuntoja täältä ja työryhmän huhtikuista loppuraporttia täältä.
Juttua täydennetty 3.6.2020 klo 20.14: Lisätty toiseen kappaleeseen, että nykymuotoisia tunnuksia olisi käytettävissä vain rajallinen määrä.
Juttua täydennetty 4.6.2020 klo 8.09: Tarkennettu, että vaikka Suomen Yrittäjät pitävät tavoitteita hyvinä, tulisi uudistus jäädyttää, kunnes sen yritysvaikutusarviot olisi selvitetty.
Lue lisää: