Hallitus on päättänyt siitä, millä ehdoilla Suomi lähtee neuvottelemaan Euroopan unionin jättimäisestä elvytysrahastosta.
EU-ministerivaliokunta linjasi torstaina, että EU-komission ehdotus elvytysrahastoksi ei sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä. Suomi vaatii esitykseen useita muutoksia.
EU-komissio esittää koronan aiheuttaman talouskriisin hoitoon 750 miljardin euron rahastoa. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla.
Suomen mukaan lähtökohtaisesti tukien pitää olla lainaa, mutta myös muita mahdollisia toteutustapoja voidaan tarkastella.
Suomen mukaan neuvottelujen kuluessa tulee etsiä ratkaisuja, joissa avustusmuotoisen tuen suhteellinen osuus elvytysrahastosta pienenee.
Lisäksi Suomen mielestä elvytysrahaston koon tulee olla pienempi ja suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan kestoon.
EU-ministerivaliokunta linjasi myös, että elvytysrahaston takaisinmaksuajan tulee olla esitettyä 30 vuotta lyhyempi. Lisäksi valiokunta katsoo, että elvytysrahaston voimassaoloaika tulee rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta.
Päätöksiä ehkä myöhemmin kesällä, rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa
EU-jäsenmaiden pitäisi päästä sopuun elvytyspaketista myöhemmin kesällä, sillä EU:n tavoitteena on, että rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa.
Eduskunta käy elvytysrahastosta ajankohtaiskeskustelun vielä tänään kyselytunnin jälkeen.
Suomen neuvottelukannan linjaa lopullisesti eduskunnan suuri valiokunta, joka kuulee asiantuntijoita jo huomenna perjantaina. Lisäksi valiokunta kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen tiistaina.
Ennen tiistaita suuren valiokunnan on määrä saada lausunnot elvytysrahastosta ainakin valtiovarainvaliokunnalta, talousvaliokunnalta ja mahdollisesti myös perustuslakivaliokunnalta.
Lue myös: