ATEENA Kiva tavata kavereita vielä ennen kesää, tuntuu lempeäkatseinen 11-vuotias Myrtis sanovan lasivitriinin läpi Kreikan keskuspankin museossa.
Sillä tavalla samanikäinen kreikkalaistyttö voisi hyvin todeta, sillä koulut avattiin kesäkuussa koronarajoitusten jälkeen.
Oikea Myrtis ei ole kuitenkaan elänyt koronakriisiä. Hän on leikkinyt Akropoliin juurella noin 2 500 vuotta sitten, kun Parthenonin temppeliä vasta rakennettiin.
Museon vitriinissä on rintakehään asti rakennettu nukke, jonka kasvot pohjaavat tarkkaan jäljennökseen antiikin ajan tytön kallosta. Kallo löytyi joukkohaudasta Ateenasta, Kerameikosin hautausmaan ulkopuolelta.
Myrtis-nimen saanut tyttö esiteltiin nykymaailmalle vuonna 2010. Sen jälkeen Myrtis on otettu avuksi muun muassa köyhyyden, lapsityövoiman ja sodan vastaiseen kampanjointiin.
Myrtis on auttanut YK:ta niin sanottujen vuosituhattavoitteiden lähettiläänä, ainoana ei-elossa olevana henkilönä maailmassa.
"Myrtis ja Greta Thunberg ovat arjen sankareita"
Myrtis on suurine silmineen, kimmeltävine hiuksineen ja iholtaan aavistuksen hikisenä kuin olisi hypähtänyt juuri lasivitriiniinsä kuumasta aamupäivästä. Ilman antiikin aikaan viittaavaa pellava-asua Myrtis kävisi nykytytöstä.
Myrtis-nukke kiertää kouluissa ja museoissa, ja sillä on Facebook-profiili.
Myrtisille kasvot rekonstruoinut Ateenan yliopiston professori Manolis Papagrigorakis on varma, että Myrtis voi vedota nuoriin samaan tapaan kuin vaikkapa ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg.
– Molemmat ovat arjen sankareita. Heitä erottavat vain eri aikakausien tapahtumat ja kielelliset työkalut, Papagrigorakis sanoo.
Perikleen ja Sokrateen nähnyt tyttö
Myrtis on Papagrigorakisille kuin tytär.
– Ensimmäisellä tapaamisellamme liikutuin. On taianomaista pitää edessään lasta, joka on katsellut valtiomies Perikleetä ja [filosofi] Sokratesta, Papagrigorakis hehkuttaa.
Hampaiston oikomisopin professorina Papagrigorakisiin vetosi se, että Myrtisin kallo oli säilynyt kokonaisena ja siinä olivat jäljellä kaikki hampaat, myös maitohampaita. Näin Myrtisin kasvoista saatiin alkuperäisen näköiset.
Ennen paneutumista Myrtisiin Papagrigorakis oli jo kallon luuston asiantuntija. Hän oli tehnyt Bergenin yliopistossa Norjassa vertailevaa tutkimusta muinaisten ja nykykreikkalaisten kallon rakenteesta.
– Röntgenkuvat vahvistivat, että nykykreikkalaisten kallo on mittauksellisesti sama kasvojen luiden osalta. Eriäväisyyttä on vain pääkopassa, Papagrigorakis kertoo.
Kunniaa tavallisille ihmisille
Todellisen Myrtisin elämästä tiedetään hyvin vähän. Edes sitä ei tiedetä, oliko hän orja, ateenalainen vai vieraspaikkakuntalainen eli metoikki.
Se tiedetään, että hän kuoli ruttoepidemian aikaan. Kuolema ajoittuu Ateenan ja Spartan ja niiden liittolaisten välillä käydyn peloponnesolaissodan alkuun, noin vuoteen 430 ennen ajanlaskun alkua.
Delfoin arkeologisen museon johtaja Nansi Psalti pitää tärkeänä, että myös antiikin ajan tavalliset ihmiset voivat saada kasvot.
– Kun Myrtis kävi museossamme, katsojissa syntyi voimakkaita tunteita. Erityisesti koululaiset samaistuvat Myrtisin elinajan dramaattisiin vaiheisiin aivan eri tavalla kuin jos he näkisivät pelkkiä luita tai valokuvia, Psalti sanoo.
Kasvojen rekonstruointi historian henkilöille lisää Psaltisin mukaan ymmärrystä arkeologian merkityksestä.
Maailmalla kasvot on luotu muun muassa faarao Tutankhamonille ja Pyhälle Nikolaukselle eli joulupukin esikuvalle.
Kreikassa kasvot oli saanut ennen Myrtistä vain Makedonian kuningas Filippos II. Lopputulos ei ole kuitenkaan löydösten vaillinaisuuden vuoksi yhtä luotettava kuin Myrtisin tapauksessa.
Ateenan ruttoepidemian syy alkaa selvitä
Myrtisin avulla asiantuntijat ovat päässeet arvokkaan tiedon lähteelle. Merkittävimmät löydökset liittyvät Ateenan ruttoepidemian syihin.
Niihin Manolis Papagrigorakisin työryhmä päätyi dna-näytteestä, joka saatiin Myrtisin joukkohaudasta satunnaisesti valituista hampaista. Yhtä vanhaa dna-näytettä ei ollut hampaista aiemmin tutkittu.
– Löysimme lavantautia aiheuttavan salmonella enterica typhi -bakteerin. Voimme väittää, että lavantautia aiheuttava bakteeri oli ainakin osasyy ruttoepidemiaan, Papagrigorakis sanoo.
Aiemmin epidemian syystä oli ollut vain teorioita. Ne perustuivat historioitsija Thukydideen kuvailuihin.
Oireiden kuvauksista osa muistuttaa covid-19-tautia, kuten sairastuneiden hengitystieoireet ja kova kuume.
Myrtis on pestattu koronan ja lavantaudin vastustamiseen
Lavantautiin menehtyy Maailman terveysjärjestön arvion mukaan vuosittain yhä noin 130 000–160 000 ihmistä.
– Kirjeessään maailman johtajille Myrtis vetoaa ryhtymään toimiin niin, että lapset, jotka kuolevat ehkäistävissä oleviin sairauksiin, voitaisiin pelastaa, kiteyttää Dimitris Fatouros YK:n alueellisesta tiedotuskeskuksesta.
Lavantaudilta ja koronavirukselta voi suojautua samalla tavalla: pitämällä huolta hygieniasta.
Myrtis neuvookin nyt YouTubessa ihmisiä pesemään käsiä. Arvokkain lahjamme on elämä ja kaikkien ihmisten terveys, Myrtis muistuttaa.
Lue lisää: