MOSKOVA Presidentti Vladimir Putinilla on ongelma. Kaikkivoipan machomiehen imago on sosiaalisessa mediassa muuttumassa bunkkerissa piileskeleväksi papaksi.
Koronaepidemia ei saanut venäläisiä kokoontumaan tueksi johtajansa ympärille. Kuvernööreille viruksen vastaisessa taistelussa vastuuta sysännyt presidentti on sen sijaan alkanut näyttää heikolta.
Moskovan Carnegie-keskuksen politiikantutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan Putin ei ole onnistunut esiintymään edukseen pandemian aikana. Vaikeina aikoina kansalaisten tyytymättömyys kasvaa, ja se henkilöityy presidentti Putiniin.
– Putinin asema on tällä hetkellä mahdollisesti huonoin koko hänen valtakautensa aikana, Kolesnikov arvioi Ylelle.
Lue lisää: Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjällä koronan vastainen sota kaipaa yhtä miestä
Kaiken lisäksi Putinille on alettu nauraa julkisesti, eikä siitä pidetä presidentinhallinnossa.
Venäjän johdolle oli liikaa esimerkiksi video, joka parodioi koronarajoituksista keskustelevia presidenttiä ja Moskovan pormestaria Sergei Sobjaninia. Uutinen suositusta parodiavideosta vedettiin nopeasti pois venäläisiltä uutissivustoilta sen jälkeen, kun toimituksiin oli otettu yhteyttä Kremlistä ja kaupunginhallinnosta.
Venäjällä mielipidekyselyihin pitää suhtautua aina tietyllä varauksella. Ne osoittavat silti kansan kyllästymistä Putiniin.
Riippumaton Levada-tutkimuskeskus kertoi toukokuussa heikoimmasta tuloksesta koko Putinin 20 vuotta kestäneen valtakauden aikana. Levadan kyselyn mukaan enää 59 prosenttia venäläisistä hyväksyy Putinin toiminnan presidenttinä.
Länsimaisessa demokratiassa luku tuntuisi suurelta. Tilanne näyttää erilaiselta Venäjän itsevaltaisessa järjestelmässä, jonka valtion kontrolloimassa mediassa Putinia kohtaan ei saa esittää minkäänlaista kritiikkiä.
Toukokuun lopussa julkaistussa toisessa Levadan kyselyssä vain 25 prosenttia vastaajista nimesi Putinin, kun kysyttiin poliitikkoja, joihin luotetaan. Vielä tammikuussa luku oli 10 prosenttiyksikköä suurempi ja kaksi vuotta aiemmin noin kaksi kertaa suurempi.
Levadassa työskentelevä sosiologi Karina Pipija kertoo Ylelle, että Putinin suosiota laskee etenkin se, että ihmiset ovat kokeneet taloudellisen tuen epidemian aikana riittämättömäksi.
Hallinnon hermostuneisuus laskevista luvuista näkyy hyökkäyksinä mielipidetutkimusten tekijöitä ja mediaa vastaan.
Kreml on alkanut viime aikoina reagoida kyselytutkimuksiin aiempaa jyrkemmin ja vaatinut selityksiä.
Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystö syytti taannoin yhdysvaltalaista mediayhtiö Bloombergia tietojen vääristelemisestä, kun Bloomberg viittasi uutisessaan Venäjän valtiollisen VTsIOM-tutkimuskeskuksen luottamuskyselyyn.
Tutkimuskeskus otti vuosi sitten käyttöön vanhan kyselynsä rinnalle toisen luottamusta mittaavan tutkimuksen. Lähetystön mielestä Bloombergin olisi pitänyt käyttää jälkimmäistä kyselyä, jonka luvut olivat Putinille mairittelevammat.
Mielipidetutkimuksista saa hyvin erilaisia tuloksia riippuen siitä, millaisia mittausmenetelmiä käytetään. Kokonaisuutena kyselyt kuitenkin näyttävät, että venäläisten suhtautuminen Putiniin on viilentynyt viime vuosina selvästi.
Kannatuksesta on sulanut pois suosio, joka seurasi Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään. Samalla epäsuosittu eläkeuudistus ja pitkään jatkunut reaalitulojen supistuminen nakertavat presidentin tukea.
Koronasta ja öljyn hinnan laskusta johtuva talouden kaksoisšokki kurjistaa tulevaisuudennäkymiä entisestään. Tämä voi syödä edelleen Putinin kannatusta.
Tuoreen venäläistutkimuksen mukaan myös venäläisten protestimieliala kasvaa. Tutkijaryhmän mukaan jopa puolet kansalaisista on sitä mieltä, että tilanne voi johtaa suurmielenosoituksiin.
Kannatuskyselyjen rooli korostuu Venäjän kaltaisessa maassa, jossa demokratia toimii pelkkänä hallinnon kulissina.
Kun rehelliset vaalit ja todellinen poliittinen kilpailu puuttuvat, kyselyt jäävät ainoaksi välineeksi, jolla voidaan perustella Putinin asema Venäjän johdossa.
Putinin poikkeuksellisen suosion julkinen epäileminen tai pohdinnat sen laskusta horjuttavat järjestelmää, sanoo politiikasta kirjoittava tunnettu kolumnisti Fjodor Krašeninnikov.
– Jokainen todellinen tai jopa kuvitteellinen lasku kannatusmittauksessa tai siitä kertominen ei vain kyseenalaista Putinin symbolista asemaa kansakunnan johtajana, vaan myös hänen tulevaisuutensa valtion päämiehenä, Krašeninnikov kirjoittaa Republic-verkkojulkaisussa.
Putinin oletetulla suosiolla ei siis oikeuteta pelkästään nykyistä presidenttiyttä, vaan se toimii myös perusteena hänen valtaoikeuksiensa loputtomalle jatkamiselle.
Venäjällä ollaan nyt muuttamassa perustuslakia niin, että se mahdollistaa Putinin pysymisen presidenttinä vuoteen 2036 saakka.
Koronavirus pakotti Kremlin lykkäämään huhtikuulle suunniteltua kansanäänestystä perustuslakiuudistuksesta.
Kyse on lähinnä muodollisuudesta, sillä käytännössä Putinin elinikäisen presidenttiyden mahdollistava uudistus on jo runnottu läpi.
Vaikka epidemiatilanne näyttää edelleen vakavalta, äänestyksen järjestämistä kiirehditään keskikesälle. Syksyllä synkkien talousnäkymien uskotaan painavan kansalaisten mielialaa vieläkin raskaammin.
– Putin haluaa luoda mielikuvan siitä, että hänellä on asialleen suuri tuki ja kaikki on laillista, politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo.
Kreml tekee kaikkensa, jotta se selviää kunnialla alun perin kansanjuhlaksi kaavaillusta kansanäänestyksestä. Nimettömien viranomaislähteiden mukaan presidentinhallinto pyrkii 55 prosentin äänestysaktiivisuuteen ja noin 60 prosentin tukeen uudistuksilleen. Aiemmista tavoitteista on jouduttu tinkimään selvästi.
Seitsenpäiväiseksi venytetyn äänestyksen on määrä alkaa heti 24. kesäkuuta järjestettävän mahtipontisen sotilasparaatin jälkeen. Alun perin toukokuun voitonpäivälle suunniteltu, natsi-Saksan kukistamista juhlistava paraati toimii nyt äänestystunnelman kohottajana.
Haluttuun tulokseen pääsemistä helpottavat koronaepidemialla perustellut erityiset äänestysolosuhteet, kuten laaja mahdollisuus kotiäänestykseen ja vaalitarkkailijoiden tarkka ennakkovalinta. Arvostelijoiden mukaan tämä helpottaa tulosten väärentämistä entisestään.
Politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo, että perustuslakiuudistuksen ja siihen liittyvän äänestyksen alkuperäinenkin tarkoitus oli piristää Venäjän poliittista järjestelmää ja nostattaa Putinin rapautuvaa suosiota.
Koronavirus näyttää vain lisänneen tarvetta sille.
Lisää aiheesta:
Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta