Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti torstain kokouksessaan, että pankki ja sen sivukonttorit 19 euromaassa lisäävät arvopapereiden ostoja vielä 600 miljardilla eurolla.
Ostoja jatketaan vähintään ensi kesäkuun loppuun asti.
Jo maaliskuussa EKP aloitti ensin 120 miljardin euron hätärahoituksen koronaviruksen talouteen tekemän tuhon vuoksi. Heti perään se kasvatti ostoja 750 miljardiin.
Talletuskoron EKP pitää ennallaan –0,5 prosentissa.
Ilmoituksella arvopaperiostojen lisäämisestä oli toivotut vaikutukset markkinoilla.
Esimerkiksi Italian valtionvelan korot syöksyivät laskuun. Euron arvo suhteessa Yhdysvaltojen dollariin singahti nousuun, kun markkinoiden luottamus euroalueeseen vahvistui.
Lue jutusta alempaa, millaisia EKP:n arvopaperiostot ovat.
Tässä grafiikassa ovat EKP:n arvopaperiostot koottuna:
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan euroalueen talous kääntyy parempaan kesällä. Tänä vuonna bruttokansantuote heikkenee kuitenkin liki yhdeksän prosenttia EKP:n arvion mukaan.
Koronavirusta edeltävään taloustilanteeseen palataan vasta 2022 lopussa, Lagarde arvioi tiedotustilaisuudessaan kokouksen jälkeen.
Lagardelta kysyttiin tilaisuudessa useasti Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksestä, jonka mukaan EKP:n pitäisi perustella vuonna 2015 aloitetut, niin kutsutun PSPP-ohjelman velkapapereiden ostot tähänastista paremmin.
– EKP kuuluu EU-tuomioistuimen tuomiovaltaan. Tuomioistuin on linjannut, että osto-ohjelmamme oli sääntöjen mukainen, Lagarde sanoi.
– Saksan perustuslakituomioistuimen päätös kohdistui Saksan hallitukselle ja parlamentille. Olemme varmoja, että löytyy sellainen hyvä ratkaisu, joka ei horjuta keskuspankin itsenäisyyttä eikä kyseenalaista EU-lakia tai EU-tuomioistuimen päätöstä.
Kansalliset keskuspankit ostavat kotivaltioidensa velkaa
Käytännössä EKP ostaa markkinoilta eli pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta näiden hallussa olevia eurovaltioiden lainapapereita. Osa keskuspankin ostoista on yrityslainaa.
Frankfurtin pääkonttori toteuttaa ostoista kymmenen prosenttia ja kansalliset keskuspankit loput. Käytännössä velkapapereita on hankittu keskimäärin runsaalla sadalla miljardilla eurolla kuukaudessa.
Pandemiahätälainaohjelman nimi on PEPP, joka tulee englannin kielisistä sanoista Pandemic Emergency Purchase Programme. Suomen Pankki oli tehnyt näitä PEPP-ostoja toukokuun loppuun mennessä yli neljällä miljardilla eurolla.
Jos ostoja jatketaan nykytahtia, 1 350 miljardin euron kokonaissumma on käytetty loppuun jo alkuvuodesta.
Koska tukea jatketaan EKP:n torstain päätöksen mukaan vähintään kesäkuun 2021 loppuun asti, EKP saattaa päättää vielä lisätä PEPP-tukea myöhemmin.
Suhteessa eniten EKP on tukenut Italiaa, mutta PEPP-ohjelman kautta on ostettu paljon myös Saksan valtion lainoja.
Tukea saavat myös pankit
Ostojen avulla valtioiden velkakulut pysyvät kurissa. Kun pankit ja rahoituslaitokset saavat EKP:lta rahaa myymistään velkakirjoista, ne voivat sijoittaa varojaan muualle ja lainata rahaa yrityksille ja kansalaisille kulutukseen.
Raha onkin ohjautunut esimerkiksi pörsseihin, joissa arvostukset ovat huipussaan.
– PEPP-ohjelma on estänyt rahoitusmarkkinoiden romahdusta, Lagarde arvioi.
EKP on tukenut valtioiden ja yritysten lisäksi myös pankkeja. Pankit saavat nyt aiempaa halvemmalla lainaa keskuspankista.
Viime rahapoliittisessa kokouksessaan vappuaattona EKP päätti alkaa tarjota pankeille lainaa jopa –1 prosentin korolla. Käytännössä EKP siis maksaa pankeille, että nämä lisäisivät lainanantoaan yrityksille ja kansalaisille.
Pankkeihin liittyvien ohjelmien kautta EKP oli työntänyt rahaa markkinoille vajaat tuhat miljardia euroa toukokuun loppuun mennessä.
Inflaatiotavoite karkaa
Toimilla keskuspankki haluaa lieventää lamaa, joka Euroopan taloutta uhkaa koronakriisin seurauksena.
EKP:n päätavoite on pitää hinnat vakaina. Inflaatiotavoite on vajaat kaksi prosenttia.
Tavoite karkaa kuitenkin yhä kauemmaksi, koska kuluttajahinnat nousevat enää matelemalla. Toukokuussa inflaatio oli Eurostatin arvion mukaan 0,1 prosenttia.
– Inflaation heikkeneminen johtui ennen kaikkea energian hinnan laskusta, pääjohtaja Lagarde sanoi.
Pelkona onkin deflaatio eli hintojen ja palkkojen lasku. Deflaatio on taloudelle shokki muun muassa siksi, että kulutus hyytyy, kun ihmiset päättelevät niiden laskevan vain lisää.
Lue lisää EU:n elvytyksestä: