Niko Herralan näppäimistöllä Helsingin Kruununhaassa on yksi Suomen tärkeimmistä enter-napeista. Herrala johtaa Suomen Pankin rahapolitiikan toteutusta.
Olemme tarkoin varjellussa paikassa. Täällä luodaan rahaa, tarkemmin ottaen keskuspankkirahaa, napinpainalluksella. Siitä voi myöhemmin tulla "oikeaa" rahaa, mutta palataan siihen myöhemmin.
Katso täältä video, jossa keskuspankin rahan luominen on selitetty parissa minuutissa.
Keskuspankkidiilereiden sali näyttää… no, aivan tavalliselta avokonttorilta. Koronaviruksen vuoksi sinne on lisätty sermejä. Puolet väestä on etätöissä kotonaan.
Vain välkkyvät numerolistat näytöillä paljastavat, että ollaan tekemisissä rahan kanssa.
Mutta millaisten määrien! Diilerit luovat täällä valtavia summia rahaa. Euroopan keskuspankin ja sen sivukonttoreiden kuten Suomen Pankin tietokoneilta humahtaa rahajärjestelmään yli sata miljardia euroa kuukaudessa.
Se tarkoittaa pyöreästi kymmentä miljoonaa euroa jokaista pankkipäivän minuuttia kohti.
Rahan luomisen ideana on tukea taloutta. Jos raha lakkaisi liikkumasta, se pysäyttäisi talouden laajemmin kuin koronaviruksen torjuntatoimet.
Yritykset – myös pankit – ajautuisivat konkursseihin ja ihmiset menettäisivät työnsä. Valtioiden rahoitus tyssäisi. Ehkä koko euroalue hajoaisi.
Luomalla uutta rahaa keskuspankki pitää talouden rattaita liikkeessä.
Toistaiseksi se on tehtävässä onnistunut.
Näin paljon Suomen Pankki on haalinut omistukseensa arvopapereita kahdessa kuukaudessa tukeakseen pandemiataloutta:
Miten kaikki alkoi?
Palataan maanantaihin 9. maaliskuuta – päivään, jolloin suomalaiset alkoivat hamstrata vessapaperia.
Maassa oli virallisten tietojen mukaan koronavirukseen sairastuneita 33. Italiassa oli jo 500 tautiin kuollutta.
Niko Herrala saapui työpaikalleen tavalliseen tapaan metrolla aamuyhdeksältä.
Pörsseissä osakkeiden hinnat syöksyivät aamusta alkaen. Pankkien markkina-arvot romahtivat, Italian valtionvelan korot nousivat. Öljyn hinta romahti päivän aikana enemmän kuin kertaakaan sitten Persianlahden sodan 1991.
Suomen Pankin markkinaoperaatioiden tiimi seurasi tapahtumia vasta sivusilmällä.
Viikon mittaan rahoitusmarkkinat heikkenivät nopeasti. Tilanne alkoi muistuttaa viime vuosikymmenen eurokriisiä. Tuolloin ongelmien ytimessä oli pieni Kreikka, nyt selvästi suurempi Italia.
Lisää aiheesta: Tällä napilla luodaan uutta rahaa – Voiko talouden pelastaa nappia painamalla?
Eurokriisin opit otettiin käyttöön
Lainat, osakkeet tai mikään muukaan ei tahtonut käydä kaupaksi rahoitusmaailmassa sillä viikolla, Nordea-pankin pääekonomisti Tuuli Koivu muistelee. Kaikki hamstrasivat käteistä.
Niko Herralan mukaan Euroopan keskuspankin työtä helpotti se, että rakennuspalikat olivat eurokriisistä valmiina. Nyt pystyttiin toimimaan nopeasti.
Saman viikon torstaina Euroopan keskuspankin ylin päättävä elin, neuvosto, päätti tarttua toimeen. Se käynnisti lopulta 750 miljardin euron vastaiskun koronalle.
Nyt rahaa luodaan jälleen isolla volyymilla tyhjästä. Tämä on modernin rahamaailman ihme, joka pitää kokonaisia yhteiskuntia pystyssä.
Suomessa Niko Herralan markkinaoperaatioiden tiimi toteuttaa EKP:n pelastustyötä käytännössä. Toisaalla Suomen Pankissa on porukka, joka varmistaa arvopaperiostojen summat ja yksityiskohdat.
Yhden operaation toteuttamiseen tarvittavien diilereiden tarkkaa määrää ei kerrota julkisuuteen.
Tällä näppäimellä markkinaoperaatioiden tiimi suhauttaa markkinoille miljoonia ja satoja miljoonia euroja viikossa:
EKP:n pandemiahätärahoituksen virallinen nimi on PEPP, joka tulee englanninkielisistä sanoista Pandemic Emergency Purchase Programme.
“Peppiä” toteutetaan pääosin 19 euromaan keskuspankeista käsin. Keskuspankit ostavat lähinnä omien maidensa valtionvelkaa ja yrityspapereita. EKP:n pääkonttorilta Frankfurtista tehdään vain kymmenen prosenttia kaikista ostoista.
Summia voi havainnollistaa vaikka näin:
4,8 miljardin euron päiväostoilla rakentaisi Suomiradan eli pikaraideyhteyden Helsingin ja Tampereen välille. Sillä myös maksaisi kevyesti kaikki Uudenmaalla pääkonttoriaan pitävien yritysten vuotuiset yhteisöverot.
Neljän päivän ostoilla rakentaisi merenalaisen tunnelin Helsingistä Tallinnaan.
Mihin kaikki raha keskuspankin näppäimeltä sinkoaa? Mihin rahaa tarvitaan?
Kerrataan ensin, mitä raha tarkoittaa. Modernia rahaa on vaikea ymmärtää arkijärjellä.
Yksinkertaistettuna raha on velkaa. Yhden rahallinen omaisuus on aina vastuuta toiselle osapuolelle.
Liikepankkitalletus on pankin velkaa asiakkaalle, keskuspankkitalletus on keskuspankin velkaa liikepankille. Euron kolikot ja setelitkin ovat keskuspankin velkaa niiden omistajille.
Ihmekone syntyy
Euroopan keskuspankki teki täysin poikkeuksellisen päätöksen vuonna 2015. Se alkoi ensimmäistä kertaa historiansa aikana ostaa jäsenmaiden velkaa eurokriisissä.
Ennen tuota keskuspankki ei juuri valtionlainoihin koskenut. Valtioiden rahoittaminen on sille yhä kiellettyä puuhaa. Jäsenmaat lainaavat rahaa vain yksityisiltä sijoittajilta kuten pankeilta tai kansalaisiltaan.
Keskuspankki ostaa velkakirjoja pankeilta, ei suoraan valtioilta. Tarkoitus on pienentää valtionvelan korkoja eli pitää valtioiden lainakustannukset kurissa.
EKP kutsuu osto-ohjelmia epätavanomaisiksi toimiksi. Viime vuosina epätavanomaisesta on kuitenkin tullut arkipäivää. Koronavirus pakotti palaamaan osto-ohjelmiin. Nyt niille ei näy loppua.
Ostojen seurauksena keskuspankin hallussa olevat varat ovat kasvaneet tuhansilla miljardeilla euroilla vajaassa viidessä vuodessa.
Tästä animaatiosta näet, miten EKP:n varat eli tase on kasvanut arvopaperiostojen seurauksena:
Mistä nämä valtavaksi paisuneet varat kertovat?
Keskuspankin tase on kuin apteekki, jolla on varastossa lääkkeitä tautiepidemioita varten. Seuraavassa selviää, millaisia nämä lääkkeet ovat.
“Holveissa” olevan rahan määrä lisääntyy
EKP hankkii "apteekin hyllyyn" valtioiden velkapapereita. Jos taudinkuva muuttuu ja rahaa on yhtäkkiä markkinoilla liikaa, se voi myydä lainoja takaisin sijoittajille ja pankeille.
Liikepankit taas saavat velkapapereista keskuspankkirahaa, jonka turvin ne voivat sijoittaa rahaa muualle tai lisätä lainanantoaan yrityksille ja kansalaisille.
Keskuspankkiraha on vain tietyn suljetun piirin eli pankkien käytettävissä. Muilla ei ole pääsyä siihen. Keskuspankkiraha takaa, että liikepankeilla on rahaa käytössään.
Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Kultaranta-tapahtumassa pari viikkoa sitten katsovansa “rahan painamista” ja velkaantumista huolissaan, kun rahaa “nyhjäistään tyhjästä”.
Keskuspankin mielestä toimia ei kannata liioitella. Velkakirjaostojen tarkoitus on laskea valtionlainojen mutta myös yritys- ja asuntolainojen korkoa vapailla markkinoilla.
– Ostoilla ei rahoiteta valtioita eikä lisätä valtioiden velkaa. Jos ajatellaan valtioiden velkakestävyyttä kokonaisuutena, niin alhaiset korkomenot, talouskasvu ja hintavakaus ovat hyviä asioita, Niko Herrala sanoo.
Pelkkä tietoisuus toimien olemassaolosta auttaa, koska se parantaa luottamusta rahajärjestelmään. Pankeilla ja yrityksillä on turvallinen olo, kun ne tietävät saavansa tarvittaessa rahoitusta.
Keskuspankki maksaa pankeille lainan ottamisesta
Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ja muiden keskuspankkiirien yksi päähuolia on, miten he saavat rahaa liikkeelle kulutukseen. Toistaiseksi eurooppalaiset ovat tarttuneet EKP:n porkkanoihin vaisusti.
EKP yrittää tehdä rahasta halvempaa myös ohjauskorolla. Se on laskenut korkoa, jotta liikepankit innostuisivat lainaamaan siltä rahaa.
Kun inflaatio matelee eli kuluttajahinnat ovat jämähtäneet paikoilleen, keskuspankki yrittää keksiä pankeille houkuttimia. Tästä kuusta alkaen eurooppalaiset pankit voivatkin saada lainaa -1 prosentin korolla. Käytännössä keskuspankki maksaa pankeille lainan ottamisesta.
Raha syntyy velkaa ottamalla
Konkreettinen raha syntyy sillä hetkellä, kun asiakas hakee pankista lainaa ja summa siirtyy hänen tililleen. Ennen lainan nostoa rahaa ei ollut olemassa. Pankilla ei nimittäin ole koko lainasummaa hallussaan, vaan vain pieni osa siitä.
Myönnettyä lainaa vastaan pankilla on keskuspankin talletustilillään vähimmäisvaranto eli reservi. Vähimmäisvaranto vastaa tiettyä osuutta pankin asiakkaiden talletuksista.
Ongelmia koituu, jos kaikki haluavat yhtä aika nostaa rahansa pois. Pankin varoja, kuten lainasaatavia, on vaikea muuttaa käteiseksi hetkessä. Reservit keskuspankissa ovat suhteessa talletuksiin pieniä.
Esimerkiksi Kreikan velkakriisissä pankit joutuivat ongelmiin, kun kansalaiset tyhjensivät paniikissa tilejään.
Raha liikkuu ja talous voi hyvin niin kauan kuin eri tahot pystyvät maksamaan velkansa.
Rahaa on nykyään monenlaista
Jos rahan määrä lisääntyy, sitä seuraa tavallisesti kulutusbuumi ja talouskasvu. Ihmiset lainaavat keittiöremonttia tai veneen ostoa varten enemmän kuin aiemmin.
Nyt koronakriisissä ihmiset ovat varovaisia tai heillä ei ole käytössään rahaa yhtä paljon kuin ennen. Rahaa ei mene kulutukseen, mutta ei myöskään yritysten investointeihin. Silloin talous ei kasva.
Yllä oleva grafiikka kertoo, että rahaa on liikkeellä todella paljon. Kenen elämässä se näkyy?
Nyt palaamme Suomen Pankin diilerisaliin.
Homma toimii, valtiot saavat rahaa
On kesäkuun 1. päivä. Elämä on palannut varovaisesti Helsingin keskustan kaduille. Kahvilat saavat olla taas auki ja ensimmäiset asiakkaat juovat aamukahvejaan terasseilla.
Kruununhaan diilerisalissa on rauhallista.
Niko Herralan tietokoneen ruudulta näkee yhdellä silmäyksellä, kuinka pankki- ja rahoitusmaailma toimii tänään.
Koronaviruksesta huolimatta rahoitusjärjestelmä ei ole romahtanut. Kaikki euroalueen valtiot saavat lainaa. Korot ovat matalat.
EKP:n operaatio on rauhoittanut sijoittajat. Pankit uskaltavat ostaa valtion lainapapereita. Ne tietävät, että keskuspankki ostaa ne tarvittaessa pois niiden käsistä.
Herrala ruudulla vilkkuu myös toinen tärkeä tieto. Pörssikurssien käyrät osoittavat aivan toiseen suuntaan kuin maaliskuussa.
Pörssiin listattujen yritysten osakkeet ovat kallistuneet romahduksen jäljiltä. Maaliskuun pörssiromahdus on kääntynyt pörssinousuksi! EKP:n luomaa rahaa on päätynyt pörsseihin.
Mutta kuinka kestävällä pohjalla pörssien hurmos on?
EKP:n tärkein tehtävä on pitää yllä luottamusta
Kaikella on rajansa. Keskuspankin uskottavuus tai sen puute on rajana pörssien arvon nousulle. Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta seuraa keskuspankkien aktiivisuutta ja rahan liikkumista.
– Niin kauan kuin sijoittajat uskovat, että keskuspankki voi luoda yhä lisää rahaa arvopapereiden ostoon ja velkakirjoihin, pörssiosakkeiden arvot pysyvät ylhäällä. Jos herää epäilys tai tulee merkkejä, että katto alkaa tulla vastaan, herää pelko, ja se voi johtaa rajuun paniikkiireaktioon, Patomäki sanoo.
Pörssiosakkeiden hinnoilla on suora merkitys suomalaisille.
Eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet suuren osan työeläkevaroista pörsseihin. Jos yritysosakkeiden hinnat laskevat, yhtiöiden kyky maksaa tulevia eläkkeitä vaarantuu. Juuri nyt tilanne näyttää hyvältä.
Toisaalta pörssiosakkeet saattavat olla liiankin kalliita juuri liikkeellä olevan rahan lisääntymisen vuoksi. Yritysten todellisuus ei ehkä vastaa pörssien arvostuksia.
Joka kymmenes työelämässä mukana oleva suomalainen on yhä lomautettuna. Teollisuusyritysten loppuvuosi saattaa olla huono. Niiden asiakkaat eivät voi tai uskalla tehdä uusia tilauksia normaaliin tapaan.
Talous on yhä kaukana normaalitilastaan. Kaikkialla odotetaan jännittyneenä, iskeekö koronan toinen aalto. Joudutaanko ihmiset taas käskemään koteihinsa? Sulkeutuvatko juuri avatut ravintolat, kaupat, laivareitit?
Tilanne on hyvä silloin, kun se on vakaa
Koronakansalaisen elämässä keskuspankkien ponnistelu ei näy. Ei pidäkään.
Osto- ja tukiohjelmillaan keskuspankki pitää taloutta eli yhteiskunnan verisuonistoa käynnissä niin, että yritykset pärjäävät, työpaikat säilyvät eikä elämä järky.
Kun toimet eivät näy, se kertoo osaksi siitä, että ne ovat toimineet. Ainakin osa yrittäjistä on tyytyväisiä.
– Keskuspankkien rahan määrän kasvattaminen on helpottanut yritysten rahan saantia, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
Raha ei ole mennyt kuitenkaan investointeihin, jotka vauhdittaisivat talouskasvua. Yritykset ovat lainanneet pikemminkin pitääkseen omaa maksuvalmiuttaan yllä eli kassansa turvatakseen.
Asunnonostajat saavat yhä halpaa lainaa pankeista. Pankit uskaltavat lainata omille asiakkailleen, kun tietävät keskuspankin lainaavan niille itselleen.
Kun halpaa lainaa on tarjolla, se pitää asuntojen hinnat ainakin kasvukeskuksissa korkeina.
Koronakeväänä on nähty myös käänne mökkikaupassa. Välittäjien mukaan mökeistä maksetaan suurempaa hintaa kuin vuosi sitten.
Loppua ei ole näkyvissä
Eikä tässä kaikki.
Suomen Pankin Niko Herralan tiimillä riittää työtä tulevaisuudessakin. Torstaina 4. kesäkuuta Euroopan keskuspankki ilmoitti paisuttavansa arvopaperiostojaan entisestään 600 miljardilla.
Kruununhaassa Suomen Pankin suojissa diilerit painavat enteriä. Syntyy yhä enemmän keskuspankkirahaa.
Tämän vuoden loppuun mennessä, yhdeksän kuukauden aikana, EKP tulee synnyttäneeksi yli tuhat miljardia (1 000 000 000 000) euroa rahajärjestelmään.
Euroopan keskuspankki on ostanut valtioiden velkapapereita jo kuudetta vuotta, lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Kukaan ei osaa sanoa varmaksi, mihin keskuspankkirahan luominen johtaa. Ainakaan vielä siitä ei ole seurannut esimerkiksi raha arvon laskua eli inflaatiota.
Tulossa seuraavaksi: Valtioiden suora keskuspankkirahoitus
Entä jos presidentti Niinistönkin kammoksumasta toimintatavasta on tullut uusi normaali?
Väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Antti Ronkainen suhteuttaa EKP:n toimintaa. Hän muistuttaa, että keskuspankki voisi tehdä paljon rajumpiakin ratkaisuja.
Koronasta kärsivään maailmaan on kaavailtu jopa niin sanottua helikopterirahaa. Keskuspankki yksinkertaisesti jakaisi vaikkapa suoraan kansalaisille seteleitä.
Teoriassa keskuspankki voisi antaa lainaa myös suoraan valtion kassaan. Nämä olisivat taas täysin uudenlaisia rahanluontitapoja. Keskustelu niistä on vasta alkanut.
Kriisissä kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä ja modernin rahan luomisessa vain mielikuvitus on rajana.