Poliisi on julkaissut Helsingin käräjäoikeudessa alkaneen ex-huumepoliisi Jari Aarnion ja entisen rikollispomo Keijo Vilhusen murhaoikeudenkäyntiin kohdistuneen esitutkinta-aineiston.
Tuhansien sivujen esitutkinta-aineisto esittää oikeuden punnittavaksi muun muassa syytettyjen väitteen siitä, että murhasyytökset olisivat rikollismaailman kosto yhteistyötä tehneille Jari Aarniolle ja Keijo Vilhuselle.
Esitutkinta-aineistoissa ja kuulusteluissa koetetaan horjuttaa vastapuolen uskottavuutta monin keinoin.
Entisen United Brotherhoodin nokkamiehen Keijo Vilhusen puolustuksen mukaan se, että Vilhunen on tehnyt yhteistyötä Jari Aarnion kanssa, on johtanut rikollisten kostoon.
Kun "roiston ja poliisin" yhteistyö tuli ilmi, Vilhusen asema rikollisjärjestö United Brotherhoodissa romahti. Hän irtaantui järjestöstä, jonka neuvoston jäsen hän oli ollut.
Vilhusen asianajaja Markku Fredman kirjoittaa loppulausunnossa poliisille, että "ilmiantajat" kostavat verettömästi ja väkivallattomasti Vilhuselle.
– Hänellä oli hyvä syy odottaa kostoa siitä, että tovereidensa käsityksen mukaan hän oli elänyt kaksoiselämää UB:ssa ja Aarnion kumppanina.
Fredmanin mukaan mitään vaarallisille rikollisille tyypillistä väkivaltaa ei ole esiintynyt.
– Vilhusen mukaan kosto oli päätetty tällä kertaa toteuttaa perättömän ilmiannon muodossa. Tällainen viranomaistoimin tapahtuva kosto on myös sitä myrkkyä, jota Vilhusen oli ajateltu omiensa joukkoon levittäneen.
Ilmiantaja rustasi aikoinaan myös Juice Leskisestä perättömän huumetutkinnan
Ilmiannot eivät ole aivan ainutkertainen tapa, kun koetetaan vaikuttaa tai vauhdittaa ajettavia asioita.
Toinen tutkintapyynnön Aarniosta ja Vilhusesta tehnyt on loppulausunnon mukaan väittänyt myös vuonna 1990, että edesmennyt taiteilija Juice Leskinen olisi tuolloin syyllistynyt kolmeen huumeostoon tutkintapyynnön tehneeltä.
Juicesta ja nyt Vilhusesta tutkintapyynnön tehnyt tuomittiin väärästä ilmiannosta ja herjauksesta vuonna 1991.
Sekä Jari Aarnion että yhden poliisisyytetyn puolustus koetti myös horjuttaa jutun tutkinnanjohtajan Jukka Haaviston uskottavuutta esteellisyysväitteillä.
Loppulausunnoissa poliisille todettiin, että tutkinnanjohtajan väitetty jääviys ja esteellisyys tulisi tutkia.
Syytettyjen mukaan tähän johtaa Haaviston pitkäaikainen yhteydenpito keskeisen todistajan eli Saaraksi kutsutun naisen kanssa.
Esitutkinta-aineiston mukaan Haaviston ja naisen välinen viestittely on ollut runsasta ja yhteyttä on pidetty myös puhelimitse.
Jari Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi kirjoitti Aarnion vaatineen tutkinnanjohtajan jääväämistä jutusta.
– (Naisen) viestien perusteella hän on syvästi rakastunut Haavistoon. Voi kysyä, kuinka paljon yhteydenpitoa Haaviston ja (naisen) välillä on ollut, jotta nainen näin tuntee. Jossakin vaiheessa viestitys on katkaistava, koska Haaviston täytyy olla puolueeton. Se, että hän ei ole näin tehnyt, herättää epäilyn puolueettomuudesta.
Väitteet tutkinnanjohtaja Haaviston väitetystä esteellisyydestä on tutkittu sekä valtakunnansyyttäjänvirastossa että kanteluasiana. Tutkinnanjohtaja Haavisto ei ole ollut millään lailla esteellinen.
Kaikki syytetyt kiistävät syytteet.
Uutista korjattu 9.6. klo 7:56: Jutusta poistettu virheellinen väite siitä, että myös Keijo Vilhunen olisi kyseenalaistanut tutkinnanjohtaja Jukka Haaviston esteellisyyden.
lisätty tieto 9.6. klo 10:29: Väitteet tutkinnanjohtaja Haaviston esteellisyydestä on tutkittu sekä valtakunnansyyttäjänvirastossa että kanteluasiana. Tutkinnanjohtaja Haavisto ei ole ollut esteellinen.
Lue lisää:
Huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota epäillään murhasta – epäilyt etenivät syyteharkintaan