Voiko työnantaja jättää palkan maksamatta ulkomaanlomalta palaavalle työntekijälleen kahden viikon vapaaehtoisen karanteenin ajalta? Tätä on nyt pohdittu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä (SAK) ja Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) koronatilanteen vuoksi.
SAK:n työehtoasiantuntijan Ismo Kokon mukaan tilanne on poikkeuksellinen eikä lainsäädännöstä löydy kysymykseen selkeää vastausta. Näin ollen yrityksissä – ja jatkossa työehtosopimuksissa – on sovittava, miten lomalta paluussa toimitaan karanteenitilanteessa.
EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan EK:ssa seurataan viranomaismääräyksiä ja -suosituksia.
Hallitus purki kotimaanmatkailun välttämistä koskevan suosituksen toukokuun lopulla. Matkustamista ulkomaille on kuitenkin suositeltu edelleen välttämään muista kuin välttämättömistä syistä.
Voiko ulkomailta palaava työntekijä joutua pitämään kaksi viikkoa palkatonta vapaata ennen töihin paluuta?
Ismo Kokko, SAK:
– Jos asiasta ei ole sovittu mitään eikä ole mahdollisuutta tehdä etätöitä, se voi olla mahdollista. En haluaisi kuitenkaan ottaa siihen tiukkaa kantaa suuntaan tai toiseen. Selkeää selkänojaa maksamiselle ei välttämättä tällä hetkellä ole, jos asiasta ei ole erikseen sovittu.
Markus Äimälä, EK:
– Peruslähtökohta on, että toimitaan viranomaismääräysten ja -suositusten mukaan. Nehän ovat muuttuneet tilanteen mukaan koronavirusepidemian aikana. Jos viranomainen on määrännyt tai suositellut sellaista karanteenia, jonka perusteella työntekijä ei saa tai ei ole suositeltavaa käydä töissä, työnantaja voi kieltää työntekijää tulemasta työpaikalle. Tällöin voidaan sopia esimerkiksi etätyöstä tai lomien pitämisestä. Jos tällaiset järjestelyt eivät onnistu, vapaa voi olla palkatonta.
– Työntekijä voi näissä tilanteissa yleensä saada Kelasta väliaikaista epidemiatukea. Työnantajalla on myös oikeus ja velvollisuus työturvallisuuslainsäädännön perusteella arvioida, onko työntekijän paluu työpaikalle turvallista hänen itsensä, työtovereiden tai esimerkiksi asiakkaiden kannalta.
Mihin pykäliin palkattomuus voi perustua?
Ismo Kokko, SAK:
– Puhutaan työsopimuslain 2 luvun 12 pykälästä. Pohdinta on tehtävä siitä, onko poissaolon syy työntekijän, työnantajan vai jonkun ulkopuolisen tahon, johon kumpikaan osapuolista ei ole voinut vaikuttaa. Lainsäädännössä ei ole selkeää tulkintaa tähän koronatilanteeseen.
Markus Äimälä, EK:
– Asiaa pitää lähestyä niin päin, että palkkaa maksetaan tehdystä työstä ja silloin, kun työntekijä on poissa sellaisesta syystä, joka on laissa tai työehtosopimuksessa sovittu kokonaan tai osittain palkalliseksi, esimerkiksi sairaus.
– Yleistä velvollisuutta maksaa palkkaa poissaolon ajalta ei laissa tai työehtosopimuksissa ole. Jos poissaolon syynä on työntekijän oma toiminta kuten ulkomailla oleskelu, mutta hän ei kuitenkaan ole sairas, ei palkanmaksuvelvollisuutta lain mukaan ole.
Mitkä ovat suosituksenne lomalle lähtijöille ja myöhemmin töihin palaaville?
Ismo Kokko, SAK:
– Kehotukseni on, että jos miettii ulkomaille lähtemistä, asia on otettava huomioon ja mielellään sovittava toimintatavoista etukäteen niin kauan kuin karanteenisuositus on voimassa. Meidän on mietittävä, miten tämä jatkossa korjataan lainsäädännössä.
Markus Äimälä, EK:
–Tulee noudattaa viranomaissuosituksia matkustamisen suhteen. Lisäksi tulee informoida työnantajaa, jos on oleskellut ulkomailla.
Juttua muokattu 9.6. klo 20.13 Korjattu alaotsikkoon, että kyse on omaehtoisesta karanteenista.
Lue seuraavaksi:
Turismi korona-aikaan – tässä sinulle muistilista suosituksista, jos pohdit kesämatkailua Euroopassa