Näyttää siltä, että länsimainen demokraattinen yhteiskunta on hidas ja kankea reagoimaan nopeisiin muutoksiin, Risto Siilasmaa sanoo.
Hänen mukaansa suomalainen yhteiskunta ei ennakoinut riittävästi alkuvuodesta tulevaa pandemiaa.
Keväällä Nokian hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt Risto Siilasmaa toimii edelleen F-Securen hallituksen puheenjohtajana. Hän on ollut koronapandemian aikana koordinoimassa esimerkiksi suomalaisyritysten apua huoltovarmuuskeskukselle.
Siilasmaan viesti on selvä: Koronan toiseen aaltoon pitäisi varautua paremmin.
– Emme ole ehkä varautumassa niin hyvin kuin voisimme. Elämme nyt kultaisia viikkoja, kultaisia kuukausia, jolloin pandemian taso on alhainen, Siilasmaa sanoo.
Nyt yhteiskunta, yritykset ja elinkeinoelämä voivat toimia. Nämä viikot kannattaisi Siilasmaan mukaan käyttää varmuuden vuoksi tehokkaaseen varautumiseen.
Koronapandemian toinen aalto voi tulla pahempana kuin ensimmäinen.
Mikä ei toiminut? Nyt ehtii vielä korjata
Siilasmaan mukaan nyt pitäisi katsoa, mitkä asiat eivät toimineet hyvin. Hän mainitsee epäonnistumisista esimerkiksi lentokentät ja suojavarustehakinnat.
– Onko meillä esimerkiksi tällä hetkellä hankittu suojavarusteita riittävästi varastoon? Pahimmassa tapauksessa hengityssuojaimia tarvitaan kuusi miljoonaa kappaletta päivässä, jos otetaan elinkeinoelämän ja yksityisen sektorin tarpeet huomioon, hän sanoo.
Yritysten pyyteetön halu auttaa yllätti
– On selvää, että huoltovarmuuskeskuksella ei voi olla Kiinassa omaa pysyvää osto-organisaatiota. Sen sijaan suurilla suomalaisilla yrityksillä on merkittävä määrä ostoalan ammattilaisia Kiinassa, Siilasmaa sanoo.
Nokia ehdotti yhteistyötä huoltovarmuuskeskukselle jo varhain. Viranomaisilta kesti tovin, ennen kuin ne tarttuivat tarjottuun käteen.
Nyt yhteistyö viimein toimii.
– Ehdotimme huoltovarmuuskeskukselle yhteistyötä. Hankimme heille lukuisia heidän kriteerinsä täyttäviä toimittajia Kiinasta, joiden kanssa huoltovarmuuskeskus on nyt käynyt kauppaa, Siilasmaa kertoo.
Siilasmaa toteaa yllättyneensä positiivisesti siitä, kuinka hanakasti suomalaiset yritykset olivat valmiita auttamaan koronakriisin ratkaisuissa.
Vaikka osa yrityksistä on liikkeellä oman bisneksensä edistämiseksi, moni ryhtyi toimiin hyväntekeväisyydestä, halusta auttaa Suomea vaikeassa tilanteessa.
– Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi suuryritykset, joiden toimintaa olin koordinoimassa. Eivät esimerkiksi suojavarusteet kuulu minkään niiden liiketoimintaan, Siilasmaa sanoo.
Hän sanoo ymmärtävänsä, että viranomaisten on ollut vaikeaa edistää kenenkään bisneksiä. Sen sijaan pro bono (yleisen hyvän vuoksi) tehtyihin hankkeisiin olisi pitänyt tarttua hanakammin.
– Olisi pitänyt tehdä mieluummin yhteistyötä kuin jämähtää vanhoihin rakenteisiin, Siilasmaa sanoo.
Jäljityssovellus on myöhässä
Ongelman on aiheuttanut biologia, teknologia voi auttaa. Näin Siilasmaa toteaa.
Nyt pitäisi testata aiempaa enemmän ja nopeasti.
Lisäksi älypuhelinten sovelluksilla kannattaisi jäljittää tartuntoja.
Tšekeissä ja Tanskassa se on käynnissä.
– Me ollaan auttamattomasti jäljessä, en ymmärrä miksi, Siilasmaa sanoo.
Nyt olisi kultaiset viikot rakentaa ja harjoitella tätä.
Vapaaehtoisuus on ainoa vaihtoehto. Kahden yhtiön kehittämää sovellusta on jo testattu Vaasassa, Siilasmaa sanoo.
– Nyt näyttää siltä, että kaikki tehty työ heitetään romukoppaan ja aloitetaan uudestaan, jolloin menetetään kuukausia. En ymmärrä tällaista, meillä ei ole tällaiseen ajanhukkaan varaa.
Siilasmaan haastattelun jälkeen tuli uutinen, että Suomen koronasovelluksen kehittäjäksi valittiin Solita – Vaasassa pilottihanketta vetäneet Reaktor ja Futurice eivät osallistuneet kilpailutukseen.
Risto Siilasmaa on Fururicen vähemmistöosakas ja hallituksen jäsen.
Juttua täydennetty 9.6. kello 20.20. Lisätty tieto siitä, että Siilasmaa on Futuricen hallituksessa.