Suden vierailu kauhajokelaisella Keski-Laturin tilalla ei ole kovin harvinaista.
Viimeksi viime viikolla laiduntamassa olevan ylämaankarjan jäljiltä oli aamulla tomupilvi ilmassa. Jokin oli saanut rauhalliseen laumaan liikettä niin paljon, että pelto pölisi.
Emäntä Elina Äijö epäilee, että asialla oli susi. Niitä pyörii tilan lähellä ja Suupohjan seudulla yhä enemmän, susien reviirialueiden siirryttyä itä-Suomesta läntiseen Suomeen.
Äijön mukaan karjasta huomaa, jos jotain poikkeavaa on tapahtunut.
– Ne ovat pää pystyssä, pelästyvät jokaista risahdusta. Hirvet, peurat ja ketut ei niitä pelota ja koiriin ne ovat tottuneet. Susi saa ne vauhkoiksi.
Karjan suojaksi tilalle on haettu, saatu ja asennettu petoaitaa. Sitä on nyt noin 8 hehtaarin alueella. Tarve olisi kuitenkin paljon suuremmalle alueelle, että ympäri vuoden laiduntava ylämaankarja saisi vaihtaa laidunta vihreän perässä.
Petoaidat yleistyvät pohjalaistiloilla
Aikaisemmin petoaitaa on laitettu lähinnä lammastiloille, mutta nykyisin yhä enemmän myös nautatiloille.
Riistavahinkovastaava Teemu Lamberg Suomen riistakeskuksesta sanoo, että Pohjanmaalle on mennyt petoaitaa reilusti enemmän kuin aikaisemmin ja enenevässä määrin juuri nautatiloille.
– Toisaalta Pohjanmaalla petoaidat ovat muutenkin uusi ilmiö, lähinnä susien myötä, joita on alueelle tullut viime vuosina. Aiemmin suurin osa petoaidoista meni Itä-Suomeen.
Lambergin mukaan petoaitojen yleistymiseen vaikuttaa myös se, että petovahinkojen estämiseen on saatu enemmän hankerahaa maa- ja metsätalousministeriöltä. Aikaisemmin käytettävissä oli vuosittain noin 300 000 euroa,viime vuonna ja tänä vuonna summa on ollut 500 000 euroa.
Petoaitahakemukset käsittelee Suomen Riistakeskus. Aitamateriaalin voi saada kriteerit täyttävällä hakemuksella kulutta, mutta asennuksesta täytyy vastata itse.
Kolme susivahinkoa
Keski-Laturin tilalla on sattunut kolme asiantuntijan varmistamaa susivahinkoa. Susi tappoi kaksi vasikkaa vuonna 2015 ja pari vuotta sitten susi juoksutti aitauksessa tiineen lehmän näännyksiin. Vasikka syntyi kuolleena.
– Sinä keväänä syntyi yhdeksän vasikkaa kuolleena. Muuta syytä en tiedä kuin että se juokseminen ja pelko aiheuttaa tällaista. Sellainen tuottaa tappiota ja vaivaa, Elina Äijö sanoo.
Kun Keski-Laturit aloittivat tilan pidon vuonna 2014, susiongelmasta ei ollut vielä tietoakaan.
– Jos olisimme silloin tienneet, että pitää ruveta eläimiä susilta suojelemaan, emme olisi jaksaneet lähteä tähän. Nämä eläimethän pysyisisivät yhden langan takana, mutta nyt täytyy ulkopuolelta tulevaa uhkaa varten tehdä aita.
Keski-Laturin tilalla on asennettu petoaitaa jo muutama kilometri, mutta työtä on paljon jäljellä.
Aidan asentaminen kivikkoiseen maahan on työlästä: vaatii aikaa ja vähän kekseliäisyyttäkin, että viisilankainen aita tolppineen saadaan laitumien ympärille asianmukaisesti. Aidan alustaa pitää myös tarvittaessa niittää, ettei ruoho kasva alimpaan lankaan kiinni ja vie siitä tehoa.
Sekin mietityttää, että pitääkö aita sudet loitolla.
– Sanotaan, että susi voi kaivaa alta, tai että se voi mennä vauhdilla läpi, vaikka aidassa on kova virta. Mutta pakko se varmaan on tehdä, miten käy korvausten, jos petoaitaa ei ole, Äijö pohtii.
Petoaitaa saa, kun kriteerit täyttyvät
Vaikka riistakeskus on myöntänyt petoaitaa aikaisempaa enemmän, kriteerien täyttymistä seurataan tarkasti.
Kriteereissä katsotaan Lambergin mukaan muun muassa alueen petotiheyttä. Eläinlaji vaikuttaa myös.
Susien aiheuttamia lammasvahinkoja on korvattu euroissa ja eläimissä noin kymmenkertainen määrä nautoihin verrattuna kymmenessä vuodessa. Kaikkien suurpetojen osalta vahinkoja on korvattu lampaista kaksikymmenkertaisesti samassa vertailussa samana aikana.
Riistavahinkorekisterin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on susien aiheuttamien vahinkojen vuoksi maksettu suurpetovahinkokorvauksia vuodesta 2014 tämän vuoden kesäkuuhun mennessä kuudesta naudasta ja 31:sta lampaasta.
– Tilat, joilla on tapahtunut vahinkoja, ovat korkeamman riskin tiloja. Niille aitaa myönnetään helpommin. Mutta nykyisin petoaitaa myönnetään entistä enemmän myös ennaltaehkäisevästi, Lamberg sanoo.
Lambergin mukaan aidattavan arvo tulee olla aitaa arvokkaampi. Aita maksaa noin 2500 euroa kilometriltä.
– Mitä lyhyemmällä aidalla pystytään laidun aitaamaan, sen parempi hakemuksen kannalta.
Jos petoaitaa ei rakenneta annettujen ohjeiden mukaisesti tai sen huoltaminen laiminlyödään, voidaan suurpedon aiheuttaman vahinkokorvauksen maksaminen evätä.
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari Maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että jokainen korvaushakemus arvioidaan erikseen. Petoaidattomuus ei siis automaattisesti tarkoita korvauksetta jäämistä.
– Riistavahinkolaissa sanotaan, että korvaus voidaan evätä tai sitä voidaan alentaa, mikäli vahingon kärsijä ei ole ryhtynyt tarpeellisiin toimiin vahingon pienentämiseksi tai ehkäisemiseksi. Mutta automaattisesti korvaushakemusta ei hylätä, tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Suden kanta-arvio valmistuu
Luonnonvarakeskuksen suden seuraavan kanta-arvion odotetaan valmistuvan (siirryt toiseen palveluun) 16. kesäkuuta 2020 mennessä. Luken mukaan valmisteilla on myös ennuste susikannan kehityksestä.
Lue seuraavaksi:
Suomessa on nyt noin 200 sutta pentuineen – Katso kartalta, millä alueilla sudet liikkuvat
Susien määrässä pientä laskua Pohjanmaalla – "Kysymys voi olla ravintokilpailusta"