Harva tietää, millainen maa Länsi-Afrikassa sijaitseva Malin tasavalta oikein on. Moni on saattanut lukea uutisia maan epävakaista oloista, terrori-iskuista ja naisten ympärileikkauksista.
Etelä-Pohjanmaalta Ilmajoelta kotoisin oleva Elina Hakala on työskennellyt Malissa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiossa ihmisoikeus- ja gender-kouluttajana puolentoista vuoden ajan. Tehtävä keskeytyi koronaepidemian takia ja on hoitunut monille suomalaisille tutulla tavalla, etänä.
– Terveydenhuollon kapasiteetti ei ole samanlainen kuin Euroopassa, joten meidän työntekijöiden oli parempi siirtyä kotimaihimme, Hakala kertoo.
Koronavirustilanne on tällä hetkellä Malissa rauhallinen. Tartunnan on saanut reilu 1800 ihmistä ja tautiin menehtyneitä on 104. Tartuntahuippua ennustetaan syksylle.
Nyt Hakalalla on edessä paluu Maliin. Työtä ihmisoikeuksien ja gender-kysymyksien parissa riittää.
Koulutettavina poliisin, kansalliskaartin ja santarmin edustajia
Elina Hakalan tehtävänä on kouluttaa Malin sisäisiä turvallisuustoimijoita (kansallinen poliisi, santarmi ja kansalliskaarti) ihmisoikeuksista sekä gender-käsitteistä ja -näkökulmasta.
– Gender viittaa biologian sijaan sosiaaliseen sukupuoleen, eli sukupuolirooleihin ja -normeihin, jotka rakentuvat ja muuttuvat ajan kuluessa. Koulutuksissani käsitellään myös sitä, miten nämä roolit ja normit voivat johtaa syrjintään ja virheellisiin oletuksiin. Lisäksi hyödynnetään gender-näkökulmaa, eli miten huomioidaan naisten ja miesten tarpeet paremmin ja miten tällä tavoin voidaan lisätä luottamusta esimerkiksi paikallisen väestön keskuudessa, Hakala kertoo.
Työ painottuu koulutusten kehittämiseen ja tekemiseen, sekä tapaamisiin kansalaisjärjestöjen ja yhteistyötahojen kanssa.
Elina Hakala on Malissa työskentelevästä kahdenkymmenen hengen kansainvälisestä kouluttajaryhmästä ainoa suomalainen ja myös ainoa, jolla ei ole poliisi- tai santarmitaustaa. Työkaverit ovat eurooppalaisia, erityisesti Ranskasta.
– Vaikka kyseessä on EU-operaatio, on mukana myös kanadalaisia, norjalaisia ja sveitsiläisiä asiantuntijoita.
Hakala asuu Malin eteläosassa sijaitsevassa Bamakossa, jossa konflikti ei juurikaan näy. Sen sijaan maan pohjois- ja keskiosissa tilanne on Hakalan mukaan kaoottinen. Terroristi- ja etnisillä ryhmiä on paljon selkkauksia keskenään. Yhteenotoissa kuolee paljon siviilejä.
Liikkuminen erityisesti maan pohjois- ja keskiosissa on vaarallista tienvarsipommien vuoksi. Myös monet konfliktialueen koulut ovat olleet suljettuina useita vuosia. Maassa on paljon lapsia, jotka eivät ole ollenkaan päässeet kouluun.
– Yksi osa ongelmaa on maan iso koko. Hallinnolla on ollut vaikeuksia saada tilanne kontrolliin. Maan pohjois- ja keskiosissa on ollut paljon epäluottamusta hallintoa kohtaan. Sitten vielä keskinäiset selkkaukset, joita terroristiryhmät yllyttävät, niin se on hyvin monisyinen konflikti, johon on vaikea löytää yhtä ratkaisua.
Monissa maissa suurempia ongelmia kuin koronavirus
Mikäli koronaepidemia ei olisi valloillaan, olisi maailmalla 110 Kriisinhallintakeskuksen lähettämää suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. Koronaviruksen levitessä yli puolet suomalaisista asiantuntijoista palasi kotimaahansa työskentelemään etänä.
– Asiantuntijatehtävissä tämä on onnistunut melko hyvin, mutta tarkkailijatehtävien kohdalla on ollut haasteita muun muassa Georgiassa ja Ukrainassa. Myös esimerkiksi Malin kaltaisissa maissa, joissa on sähkön saatavuudessa ongelmia, etäkokoukset paikallisten toimijoiden kanssa eivät välttämättä aina onnistu, kertoo Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson.
CMC:n oli tarkoitus tänä vuonna lähettää enemmänkin väkeä maailmalle. Koronaviruksen vuoksi monet rekrytoinnit ovat kuitenkin viivästyneet.
Henriksson muistuttaa, että siviilikriisinhallinnan kohdemaissa koronaviruksen leviäminen on vain yksi ongelmista. Monissa maissa on suurempia terveydellisiä uhkia, kuten esimerkiksi malaria tai ebola.
Koska monissa maissa koronatilanteeseen liittyvä varautuminen on jo paremmin otettu huomioon, kansainväliset operaatiot ovat alkaneet pyytää asiantuntijoita takaisin toimialueille.
Liikkuminen rajoitettua ja valvottua
Myös Malin pääkaupungissa Bamakossa liikkumista alueella on rajoitettu. Työntekijöiden ei suositella käyttävän julkisia liikennevälineitä, vaan operaation autoja. Kaikki liikkumiset ja siirtymiset myös vapaa-ajalla tulee ilmoittaa radiopuhelimilla. Yöaikaan voimassa on ulkonaliikkumiskielto.
– Mielenosoituksia on pääkaupungissa Bamakossa toistuvasti, jolloin liikkumista mielenosoitusalueilla tulee välttää. Esimerkiksi tänä keväänä koronavirusrajoitukset ja parlamenttivaalien tulos näkyivät välillä jopa hallitsemattomina protesteina Bamakossa, mutta myös muualla maassa.
Kaikki kouluttajatiimin jäsenet asuvat operaation osoittamassa majoituksessa. Talot ovat muurien ympäröimiä ja vartioituja.
– Bamakossa on tapahtunut terrori-iskuja ja niiden uhka on edelleen olemassa. Liikenne kaoottisuudellaan aiheuttaa kuitenkin Bamakossa eniten vaaratilanteita.
Turvallisuudesta pitää huolehtia, koska esimerkiksi vuosi sitten Keski-Malissa surmattiin yli 160 fulani-heimon jäsentä.Al-Qaidan ja Isisin kaltaiset terroriverkostot, jotka Lähi-idässä ovat jo ahtaalla, solmivat Afrikassa uusia yhteyksiä. Tuaregi-kapinalliset pitävät yhä hallussaan savanneja Malin pohjoisosissa. Myös marraskuussa 50 sotilasta kuoli Isisin iskuissa.
– Viikoittain kuolee kymmenittäin ihmisiä etnisten ryhmittymien keskinäisissä yhteydenotoissa. Koko ajan on läsnä se, että ihmisiä kuolee ja se on surullista. On myös raportoitu, että Malin omat sisäisen turvallisuuden joukot ja armeija ovat syyllistyneet väärinkäytöksiin ja että on ollut laittomia teloituksia ja pidätyksiä.
Malin epävakaa tilanne on opettanut arvostamaan Suomen turvallisuutta ja luonnon puhtautta.
– Mieleen on jäänyt ensimmäiseltä lomalta se, kun sain itse kävellä ruokakauppaan ja minun ei tarvinnut ilmoittaa siitä mihinkään radiopuhelimella. Työ Malissa on opettanut arvostamaan pieniä arjen asioita.
Edistystä pienin askelin
YK-liiton Globalis-sivuston mukaan Mali on yksi maailman köyhimmistä maista arvioidun asukasmäärään suhteutetun bruttokansantuotteensa perusteella. Maa on riippuvainen kehitysavusta.
Malissa yhteiskunnan turvaverkko ei ole kunnossa. Tämä näkyy Hakalan mukaan kaduilla isoina lapsiryhminä, jotka kerjäävät ruokaa ja rahaa. Myös toimintarajoitteisia, kuten jalkansa menettäneitä näkee kadulla.
– Yritän kuitenkin ajatella, että minun työni ja operaatio itsessään auttaa malilaisia. Voimme toivottavasti parantaa malilaisten elämää isossa mittakaavassa tukemalla sisäisen turvallisuuden toimijoita.
Naisten asema Malissa on huono. Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä ja yli 80 prosenttia naisista ja tytöistä edelleenkin ympärileikataan.
Kuinka sitten maassa, jossa naisten asema on huono uskotaan nuorta pohjalaisnaista? Väheksyvää käytöstä ei Hakalan ole tarvinnut kokea.
– Malilaiset rakastavat keskustelua ja väittelyä. Vaikka emme aina ole samaa mieltä, niin pystymme keskustelemaan.
Koska prosessin tavoitteena on tuoda muutoksia kulttuuriin, vie se aikaa. Pomotteleva asenne ei ole oikea ratkaisu. Sen on saanut jo kokea entinen siirtomaa-isäntä Ranska, jonka läsnäoloa maassa ei ole nähty hyvänä. Hakala pyrkii saamaan koulutettavat keskustelemaan itse asioista tuoden esiin myös argumentteja. Tarkoituksena ei ole tuoda ratkaisuja ongelmiin, vaan tarjota työkaluja.
– Olen omissa koulutuksissani yrittänyt välttää sitä, että “minä kerron nyt, miten asioiden pitäisi tapahtua”. Yritän paljon tuoda esiin myös faktatietoa kulttuuristen uskomusten keskelle. Esimerkiksi ympärileikkaukseen liittyy monia terveydellisiä haittoja, jotka voivat viime kädessä estää lapsien saannin.
Edistystä on myös tapahtunut: Operaation rahoittamien projektien avulla on tuettu esimerkiksi naisten saniteetti- ja yöpymistilojen rakentamista koulutettavien koulutuskeskuksissa.
– Kansalliskaartin gender-yhteyshenkilö on sanonut minulle, että parissa vuodessa avoimuus näille kysymyksille on lisääntynyt. Myös pyyntöjä erityisesti gender-koulutuksista ovat lisääntyneet. Tarve on tiedotettu ja tunnustettu, Hakala kertoo.
Terrorismi aiheuttaa sekasortoa Malissa – Sekä Isis että al-Qaida aktiivisia Euroopan porteilla