Perinteisesti paljon kesätyöntekijöitä palkkaavat firmat ovat koronatilanteen varjossa vähentäneet rekrytointia.
Jos isoille toimijoille ei syystä tai toisesta pääse, voi aina koittaa itsekseen. Liiketoiminnan pyörittäminen on nuorten mielestä suhteellisen sujuvaa, ainakin jos omilta taustajoukoilta saa tarvittaessa apua.
Leo Lundgren, 17, Timotei Lundgren, 16, ja Luca Lundgren, 17, ovat tuoreita kioskinpitäjiä. Veljekset osallistuivat kaupungille työskentelevän isänsä vinkistä Helsingin kaupungin tarjouskilpailuun Kallahdenniemen uimarannan kioskin toiminnasta. Veljesten kesken koottu 1 510 euron tarjous voitti ja näin he sitoutuivat pyörittämään kioskia neljän kesän ajan.
Työnkuvaan kuuluu kahvinkeittely, asiakaspalvelu ja yrityksen paperinpyörityksestä huolehtiminen. Kioski sai nimekseen One's Cafe, "jonkun kahvila" kuten Luca Lundgren asian muotoilee.
– Aika leppoisaa kesäduunia, sanoo Timotei Lundgren.
Erilaiset luvat, kirjanpito ja omana pomonaan toimiminen voivat tuottaa ongelmia vielä monille aikuisillekin. Luca Lundgren kertoo netin ja perheen olevan hänen luottoapunsa.
– Uuden yrityksen perustaminen oli yksi hankalimmista jutuista. Ei näistä ole koulussa saanut tietoa. Perheessä on yrittäjiä niin sieltä saa apua.
Neljän kesän sopimus tarkoittaa selviä säveliä pitkälle ajalle. Veljekset kuitenkin sanovat, että on kiva tietää, missä tulevat kesät työskentelee. Mutta miten veljessopu säilyy läpi stressaavien hellepäivien asiakasvyöryjen?
Riitaa on syntynyt yllättävän vähän, kertoo Luca Lundgren.
– Tietysti aina vähän tulee sanomista. Mutta ei mitään vakavaa.
Yrittäjähenkisyys on selvästi syvällä kolmikossa. Mahdollisia voittoja ei laiteta huvituksiin, vaan suuriin suunnitelmiin.
– Voisi koittaa laajentaa muille uimarannoille tulevina kesinä, jos rahaa jää tarpeeksi, suunnittelee Luca Lundgren.
Muiksi rahankäyttökohteiksi veljekset kertovat sijoittamisen tai tulevat opinnot ulkomailla.
Koskelassa pyritään mahdollisimman tasapuoliseen vuorojakoon
Koskelan nuorisotalolla pyöritetään hieman toisenlaista kahvilaa nuorten hartiavoimin. Café Raparperimeri siirtyi koronatilanteen takia viime vuoden sijainniltaan Kumpulasta Koskelaan sisätiloihin. Kahvilan uudet pitäjät ovat selvinneet nyt avajaispäivän puoleenväliin.
– Haettiin kaupungin kautta tähän hommaan ennen koronatilannetta, kertoo Konsta Krekola.
Krekola, 17, Misu Vuorinen, 16, ja Rinja Haanperä, 16, viettivät viime viikon valmistellen tulevaa kahvilakesää. Maanantaiaamuna herättiin leipomaan päivän pullia ja nyt tarjoilustakin on saatu ensikokemus, vaikkakin harmaa sää on pitänyt asiakkaat vähissä.
– Työvuorot jaetaan itse. Aamuvuorolaiset leipovat, iltavuoro hoitaa myynnin. Nuorisotalon työntekijöiltä voimme kysyä apua, Vuorinen selittää.
Koronatilanteen takia nuoret joutuvat leipomaan kaikki päivän myytävät saman päivän aikana.
– Oltiin yhdeksältä täällä leipomassa ja puoli kahdelta päästiin lounastauolle, että kyllä aikaa menee, kertoo Vuorinen.
Uskovatko nuoret, että kesä opettaa jotain olennaista työelämästä?
– Nyt meidän pitää itse suunnitella, leipoa, ja päättää miten pyöritetään kahvilaa. Nyt olen osana tämän työn rakentamisessa, se on erilainen fiilis, Vuorinen kuvailee.
– Katsottiin työajat yhdessä läpi, että jokaisella olisi suunnilleen yhtä paljon ilta- ja aamuvuoroja, vaikka meitä on kaikkiaan viisi.
Oppien lisäksi kesätyöt voivat myös piristää koronatilanteen niukentamaa kesäeloa.
– On tämä kesänvietto aika paljon tyhjempää, kun ei koronan takia voi nähdä ihmisiä niin paljon. Siinä mielessä on hienoa olla töissä, sanoo Krekola.