Miesten ja naisten Superpesis on varustautunut alkavaan pesäpallokesään poikkeuksellisella sarjajärjestelmällä, sillä runkosarja pelataan kummassakin sarjassa lohkomuotoisena.
Neljä lohkoa on jaettu maantieteellisin perustein, ja kukin lohko pelaa keskenään nelinkertaisen sarjan ja kahden viereisen lohkon kanssa kaksinkertaisen sarjan.
Tämän vuoksi esimerkiksi naisten Superpesiksen viime vuoden finalistit Jyväskylän Kirittäret ja Porin Pesäkarhut eivät välttämättä kohtaa kertaakaan perjantaina 12. kesäkuuta alkavalla kaudella.
Pesäpalloasiantuntija Antti Tokkari pitää lohkojakoa kaksipiippuisena asiana. Hänen mielestään on harmillista, etteivät Pori ja Jyväskylä kohtaa runkosarjassa.
− Porin ja Jyväskylän kohtaamiset ovat olleet todella hyviä, niistä on puhuttu ennakkoon ja pelejä on pelattu kovalla sykkeellä. Näitä huippuotteluita jäädään kaipaamaan, mutta se on pakon sanelema juttu, Tokkari sanoo Yle Urheilulle.
Myös pesäpallouransa viime kauteen lopettanut Jenna Kammi-Rahnasto ihmettelee, etteivät Pori ja Jyväskylä kohtaa runkosarjassa.
− Olen kokenut niin, että runkosarjan kovimmat pelit ovat kehittäneet eniten ja valmistelleet syksyn peleihin. On todella hassua, että he eivät kohtaa toisiaan, Kammi-Rahnasto sanoo.
Suosikkina kauteen lähtevällä Kirittärillä on kenties koko sarjan helpoin lohko. Hallitsevat mestarit saavat vastaansa sarjanousijat Joensuun Mailan ja Siilinjärven Pesiksen.
− En tiedä sitten, onko se välttämättä pelin kannalta Kirittärille hyvä juttu. Miten paljon tuollaiset pelit sitten kehittää, Kammi-Rahnasto pohtii.
Matkustaminen ja kulut vähentyvät
Nousijajoukkueille lohkojakoa voi pitää mieluisana, sillä toinen, vahvempi nousija voi saada etulyöntiaseman, jos se onnistuu voittamaan keskinäiset kohtaamiset.
− Joensuu ja Siilinjärvi pelaavat paljon vastakkain, ja se saattaa antaa vahvemmalle sarjanousijalle aika hyvän aseman runkosarjaan, jos saa pisteitä napsittua toiselta, Tokkari tuumii.
Myös muissa lohkoissa nähdään tiukkaa taistelua samoista sijoista. Kaikista mielenkiintoisimpana lohkona voi pitää pohjoislohkoa, johon lukeutuu Kempeleen Kiri, Lapuan Virkiä ja Seinäjoen Maila-Jussit.
− Seinäjoella ja Kempeleellä on aika tärkeitä pelejä, koska molemmat hakevat vitospaikkaa. Keskinäiset pelit nousevat isoon rooliin, Tokkari sanoo.
Kammi-Rahnasto ja Tokkari pitävät lohkojakoratkaisua toisaalta hyvänä, sillä matkustaminen vähenee, kun kaikista pisimmät reissut poistuvat runkosarjan otteluohjelmasta.
Esimerkiksi Hyvinkään Tahkon ei tarvitse matkustaa Kempeleelle, eikä Pesäkarhujen Joensuuhun.
− Tämä oli yleisesti ottaen hyvä veto valita lohkot tässä tilanteessa. Matkustusrasitus ja tietysti kulupuoli jäävät vähemmälle. Pelaajille vähemmän rasitusta ja seuroille vähemmän kuluja on tässä tilanteessa hyvä yhdistelmä, Tokkari sanoo.
"Kovat joukkueet löytävät vastakkain"
Pesäpalloliiton urheiluyksikön johtaja Mikko Huotari sanoo Yle Urheilulle, että lohkojakoa pohdittiin useammalta eri kantilta. Liitto halusi pohtia sarjajärjestelmää niin terveydelliseltä, taloudelliselta kuin pelillisestä näkökulmasta.
Huotarin mukaan Jyväskylän Kirittärien ja Porin Pesäkarhujen runkosarjakohtaamistakin mietittiin, mutta toisaalta liitto halusi taata mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet jokaiselle joukkueelle runkosarjaan.
− Halusimme taata, että lohkot ovat riittävän tasapainoisia jo lähtöasetelmista. Uskomme siihen, että kilpailullisesti kovat joukkueet löytävät vastakkain syksyn aikana, Huotari sanoo.
Sarjajärjestelmän yhtenä lähtökohtana oli, että liitto haluaa mahdollistaa tietyn määrän pelejä jokaiselle joukkueelle, jotta seurat voivat saada mahdollisimman paljon tuloja kotiotteluistaan.
Näiden lisäksi valintaa lohkojaon suuntaan ohjasi myös terveydelliset seikat. Sarjajärjestelmän suunnittelun aikaan esimerkiksi Uusimaa oli kiinni, ja matkustamista ympäri Suomen suositeltiin vältettävän.
− Meillä on aina linjaus, että pitää olla eri vaihtoehtoja ja nyt niitä oli kolme. Yksi malli oli tätä aavistuksen huonompi. Prosessi on edennyt poissulkemalla huonoimmat vaihtoehdot, Huotari selventää.
Lue myös:
Pesäpalloperinne muuttuu koronavirusajan takia: hutunkeittoa ei nähdä tulevalla pesäpallokaudella