Kun mikään ei onnistunut

Savansuolla kuuluu metsälintujen laulu. Kuivat kanervikot rasahtelevat jalkojen alla. Rahkasammal tekee askelluksesta pehmeän.

Suon pinta on niin vedetön, etteivät edes kangastossut kastu.

Syy kuivuuteen on aluetta halkova viitisenkymmentä vuotta vanha oja.

Suon vesi on vuosikymmenien ajan valunut ojan kautta Savanjärveen. Samalla oja vie mennessään suon ravinteita, jotka päätyvät Savanjärveen ja rehevöittävät sen.

Metsähallituksen omistama Miehikkälän Savansuo ja sen ojat eivät ole yksin. Suomessa on 6 miljoonaa hehtaaria ojitettua suota, joista noin miljoonan hehtaarin ojittaminen ei parantanut alueita metsätalouskäyttöön.

Vesistöjen rehevöitymisen lisäksi kuivassa suossa turve hajoaa ja päästää hiiltä ilmaan. Ojitettujen soiden hiilivarastot vuotavat hiilipäästöinä taivaan tuuliin.

Siksi suo aiotaan nyt ennallistaa: täyttää ojat ja palauttaa suo luonnontilaan. Sellaiseen, jossa kulkemiseen vaaditaan kumisaappaat.

Hyvinvoivalla suolla tupasvilla, suokukat ja kihokit kasvaisivat. Metsälintujen lisäksi paikalla voisi kuulla keltavästäräkin ja niittykirvisen laulun. Kostea turve tuoksuisi suopursujen kanssa. Lakan keltaiset marjat hehkuisivat.

Hyvinvoiva suo alkaisi jälleen varastoida hiiltä ilmakehästä takaisin suohon sen sijaan, että se päästäisi sitä itsekin ilmaan. Esimerkiksi ennallistamalla 6 hehtaaria ojitettua suota, voidaan suossa säilyttää 4 500 hiilikiloa vuodessa.

Savansuo on tarkoitus ennallistaa seuraavan kahden vuoden aikana. Se on osa Hiilipörssi- ja Laatokalta Saimaalle -hankkeita, jota koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto.

Rahoitus tulee Euroopan unionilta Venäjän federaatiolta ja Suomen valtiolta. Yhteensä tarkoitus on ennallistaa noin viisi suoaluetta Kaakkois-Suomessa.

Syy soiden ojittamiseen löytyy metsätaloudesta. Ojittaminen aloitettiin, jotta metsä kasvaisi paremmin ja tuottaisi enemmän. Ojittamisen suurin buumi ajoittui 1960–70-luvuille.

Savansuolla kasvaa mäntyjä. Ne eivät ole vahvoja tai korkeita, koska suolla niiden kasvu on hidasta tai pysähtynyt kokonaan. Puiden kaato ja poisvieminen tulisivat tuottoa kalliimmiksi.

Suo ennallistetaan täyttämällä ojat kaivinkoneella. Sen jälkeen alueille istutetaan käsin rahkasammalta. Suon ja vesistöjen väliin tehdään suodattimet, jotka estävät suoaineksen pääsyn veteen.

Sitten luonto alkaa tehdä tehtävänsä ja korjaa loput. Savansuo on yli 4 000 vuotta vanha ja siinä on turvetta 4—5 metriä.

Vanhimmat keskieurooppalaiset suot ovat jopa 13 metriä syviä. 1 000 vuodessa hyvinvoiva suo voi kasvaa metrin.

Kun suo ennallistetaan, osa vaikutuksista näkyy nopeasti. Suokasvit ja eläimet voivat moninkertaistua alueella muutamassa vuodessa. Monia asioita joudutaan odottamaan 50—100 vuotta.

Suoalueita on ennallistettu Suomessa nyt parikymmentä vuotta, lähinnä luonnonsuojelualueilla. Nyt ennallistamista tehdään myös talousmetsissä. Mukaan etsitään myös uusia alueita.

On myös esimerkkejä siitä, kuinka soiden ojat ovat kasvaneet umpeen itsekseen, esimerkiksi luovutetun Karjalan puolella.