Kun mikään ei onnistunut
Tästä suosta piti tulla metsä. Nyt se ei ole kumpaakaan.
Savansuolla kuuluu metsälintujen laulu. Kuivat kanervikot rasahtelevat jalkojen alla. Rahkasammal tekee askelluksesta pehmeän.
Suon pinta on niin vedetön, etteivät edes kangastossut kastu.
Syy kuivuuteen on aluetta halkova viitisenkymmentä vuotta vanha oja.
Suon vesi on vuosikymmenien ajan valunut ojan kautta Savanjärveen. Samalla oja vie mennessään suon ravinteita, jotka päätyvät Savanjärveen ja rehevöittävät sen.
Metsähallituksen omistama Miehikkälän Savansuo ja sen ojat eivät ole yksin. Suomessa on 6 miljoonaa hehtaaria ojitettua suota, joista noin miljoonan hehtaarin ojittaminen ei parantanut alueita metsätalouskäyttöön.
Savansuo on karu suo, jossa Metsähallitus ei ole koskaan saanut toivottua tulosta. Puut eivät ole lähteneet kasvamaan juuri ollenkaan ojituksen jälkeen.
Reijo Hokkanen, luonnonhoidon asiantuntija, Metsähallitus
Vesistöjen rehevöitymisen lisäksi kuivassa suossa turve hajoaa ja päästää hiiltä ilmaan. Ojitettujen soiden hiilivarastot vuotavat hiilipäästöinä taivaan tuuliin.
Siksi suo aiotaan nyt ennallistaa: täyttää ojat ja palauttaa suo luonnontilaan. Sellaiseen, jossa kulkemiseen vaaditaan kumisaappaat.
Savansuo on metsäteollisesti täysi joutomaa, mutta myös luonnonsuojelullisesti. Siitä ei ole ollut vielä mitään hyötyä kenellekään, joten se on oikein hyvä kohde ennallistaa.
Reijo Hokkanen, luonnonhoidon asiantuntija, Metsähallitus
Hyvinvoivalla suolla tupasvilla, suokukat ja kihokit kasvaisivat. Metsälintujen lisäksi paikalla voisi kuulla keltavästäräkin ja niittykirvisen laulun. Kostea turve tuoksuisi suopursujen kanssa. Lakan keltaiset marjat hehkuisivat.
Hyvinvoiva suo alkaisi jälleen varastoida hiiltä ilmakehästä takaisin suohon sen sijaan, että se päästäisi sitä itsekin ilmaan. Esimerkiksi ennallistamalla 6 hehtaaria ojitettua suota, voidaan suossa säilyttää 4 500 hiilikiloa vuodessa.
Kun kyse on suurista pinta-aloista, se on valtava hiilimäärä ja ennen kaikkea pysyvä hiilivarasto.
Olli Turunen, biologi, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Savansuo on tarkoitus ennallistaa seuraavan kahden vuoden aikana. Se on osa Hiilipörssi- ja Laatokalta Saimaalle -hankkeita, jota koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto.
Rahoitus tulee Euroopan unionilta Venäjän federaatiolta ja Suomen valtiolta. Yhteensä tarkoitus on ennallistaa noin viisi suoaluetta Kaakkois-Suomessa.
Soiden ennallistaminen on kustannustehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä.
Olli Turunen, biologi, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Syy soiden ojittamiseen löytyy metsätaloudesta. Ojittaminen aloitettiin, jotta metsä kasvaisi paremmin ja tuottaisi enemmän. Ojittamisen suurin buumi ajoittui 1960–70-luvuille.
Savansuolla kasvaa mäntyjä. Ne eivät ole vahvoja tai korkeita, koska suolla niiden kasvu on hidasta tai pysähtynyt kokonaan. Puiden kaato ja poisvieminen tulisivat tuottoa kalliimmiksi.
Pieniä puita on turha lähteä viemään sieltä edes pois. Ajan kanssa ne painuvat turpeeseen ja varastoituvat sinne sadoiksi ja tuhansiksi vuosiksi.
Reijo Hokkanen, luonnonhoidon asiantuntija, Metsähallitus
Suo ennallistetaan täyttämällä ojat kaivinkoneella. Sen jälkeen alueille istutetaan käsin rahkasammalta. Suon ja vesistöjen väliin tehdään suodattimet, jotka estävät suoaineksen pääsyn veteen.
Sitten luonto alkaa tehdä tehtävänsä ja korjaa loput. Savansuo on yli 4 000 vuotta vanha ja siinä on turvetta 4—5 metriä.
Vanhimmat keskieurooppalaiset suot ovat jopa 13 metriä syviä. 1 000 vuodessa hyvinvoiva suo voi kasvaa metrin.
Kun suo ennallistetaan, osa vaikutuksista näkyy nopeasti. Suokasvit ja eläimet voivat moninkertaistua alueella muutamassa vuodessa. Monia asioita joudutaan odottamaan 50—100 vuotta.
Parhaat hyödyt saavat lastenlapset ja sitä myöhemmät sukupolvet
Olli Turunen, biologi, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Suoalueita on ennallistettu Suomessa nyt parikymmentä vuotta, lähinnä luonnonsuojelualueilla. Nyt ennallistamista tehdään myös talousmetsissä. Mukaan etsitään myös uusia alueita.
On myös esimerkkejä siitä, kuinka soiden ojat ovat kasvaneet umpeen itsekseen, esimerkiksi luovutetun Karjalan puolella.
Se on kuitenkin hyvin hidasta. Ennallistamalla voidaan hiilen karkaaminen pysäyttää välittömästi.
Olli Turunen, biologi, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Tekijät
Julkaistu 16.6.2020 6:56