Helsingin Hietalahden uimarannalla rantapelastajana työskenteleva Veera Lammi on kiireinen silloin kun muut nauttivat kesästä.
Mitä enemmän väkeä on uimassa, sitä stressaavampaa.
– Hellepäivinä uimareita on vedessä paljon. Meidän pitää varmistaa, että jokaisen pää pysyy pinnalla, Lammi sanoo. Hän on kesätyöntekijänä Helsingin kaupungilla.
Lammi sanoo, että hyvät kollegat ja koulutus tehtävään pitävät kuitenkin stressin hallinnassa.
Suomalaisten töissä kiire ja stressi ovat lisääntyneet. Tämä käy ilmi Eezy Oyj:n keväällä teettämässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin suomalaista työkulttuuria.
Tutkimukseen vastanneiden mukaan parhaiten suomalaista työilmapiiriä kuvaa kiire.
Kiireisimmäksi työnsä kokivat 35–44-vuotiaat ja stressaantuneimpia olivat 25–34-vuotiaat.
– Stressaantuminen ja kiire ovat täyttä totta. Ne nousivat kärkeen työelämäkokemuksissa, Isa Merikallio sanoo. Hän työskentelee tutkimuksen toteutuneessa Force For Growth Oy:ssä.
Henkilöstöpalvelualan Eezy Oyj:n teettämässä valtakunnallisessa “Suomalainen työkulttuuri – toiveet ja todellisuus” -tutkimuksessa selvitettiin, miten työkulttuuri koetaan tunnetasolla ja mihin sen toivotaan kehittyvän. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä tuhannen hengen otoksella 16-65-vuotiaista suomalaisista.
Miehillä kiire painaa vähemmän kuin naisilla
Kiire on selkeä ongelma Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan.
Etenkin naisvaltaisilla aloilla koetaan kiirettä ja kuormitusta.
– Kiire on kasvanut naispalkansaajilla ennätyslukemiin, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.
Kiirettä on tutkittu 40 vuoden ajana. Uusimmassa, vuoden 2018 työolotutkimuksessa rasitusta aiheuttava kiire on huipussaan.
Kiireestä paljon tai melko paljon haittaavaa rasitusta kokevien naisten osuus oli kasvanut vuoden 2013 32 prosentista 39 prosenttiin – yli edellisten ennätyslukemien vuodelta 1997, heti 1990-luvun laman jäljiltä, kun kasvu oli alkanut, mutta työntekijöitä töissä liian vähän.
– Luku on huolestuttava. Samaan aikaan erilaiset jaksamisongelmat ovat lisääntyneet, Sutela sanoo.
Sutela muistuttaa, että pieni kiire töissä on vain hyvästä ja auttaa saamaan aikaan. Ahdistava, rasitusta ja kuormitusta aiheuttava kiire taas on eri asia. Se johtaa esimerkiksi sairauspoissaoloihin.
Esimerkiksi vakavan työuupumuksen vaara on naispalkansaajilla kaksinkertaistunut, univaikeudet ovat lisääntyneet ja myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyssyistä ovat kasvaneet.
Myös miehillä kiirettä kokevien osuus oli viidessä vuodessa kasvanut, mutta vain pari prosenttiyksikköä 26 prosenttiin. Miehillä kiirettä on jopa vähemmän kuin vuonna 1990.
Kiire on kasvanut etenkin naisvaltaisella kuntasektorilla. Valtiolla ja yksityisillä aloilla kiireen määrä on lähempänä miehiä.
Kärjessä ovat sosiaali- ja terveysala, asiakaspalvelutyöt ja esimerkiksi opetustyöt.
– Kiireen taustalta löytyy usein kokemus siitä, että työntekijöitä on liian vähän työmäärään nähden, Hanna Sutela sanoo.
Uudet välineet tehostavat töitä, mutta lisäävät kuormitusta
Myös digitalisaatio on lisännyt kuormittavuutta etenkin kuntasektorilla. Se on sujuvoittanut monia asioita mutta myös tuonut monet ennen toimistossa tehtävät työt jokaisen työntekijän itse tehtäväksi, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela sanoo.
Syitä on monia.
– Työn tekemisen jatkuva dokumentointi erilaisiin tietojärjestelmiin on lisääntynyt: mitä aiot tehdä, mitä teet, mitä olet tehnyt. Se on toki hyvä siinä mielessä, että lisää työn läpinäkyvyyttä ja voi helpottaa työn sujuvuutta jatkossa, kun työvaiheet on dokumentoitu. Tämä vie kuitenkin usein aikaa itse ydintyöltä, ja esimerkiksi sote-alalla juuri siltä ihmisten kohtaamiselta ja asiakastyöltä, Sutela sanoo.
Toinen yleinen ongelma on järjestelmien ja sovellusten toimimattomuus.
– Tekemissämme laadullisissa haastatteluissa moni haastateltava on kokenut, että ohjelmistoja ja systeemejä tuodaan usein käyttöön puolivalmiina - niin että niitä voi sitten kehittää tarpeiden mukaan - ja itse työn tekeminen tökkii välillä teknisiin ongelmiin. Jatkuva uusien sovellusten opettelu voi myös kuormittaa monia, Sutela toteaa.
Henkilöstöpalveluyhtiö Eezyn teettämässä kyselytutkimuksessa ihmiset kaipasivat järjestystä.
Kiireen tunnetta aiheuttivat epäselvät työtehtävät. Vain 13 prosentilla oli tunne siitä, että asiat olivat järjestyksessä ja oma työ selkeää.
Töissä halutaan kannustusta ja kaivataan lämminhenkisyyttä
Mitä suomalaiset sitten työelämältä haluavat?
Moni kaipasi kannustusta.
Useampi kuin joka toinen (57 %) suomalainen kuvasi ideaalista työkulttuuria kannustavuudella. Ero nykyiseen on suurin tutkimuksessa esiin noussut, sillä kannustavassa työkulttuurissa koki työskentelevänsä vain 14 prosenttia vastaajista.
Työpaikoilla on parantamisen varaa. Vain 15 prosenttia vastaajista kuvasi työpaikkansa ilmapiiriä turvalliseksi tai lämminhenkiseksi. Sen sijaan vähintään 15 prosenttia kokee työpaikan ilmapiirin ahdistavana. Hieman useampi kuin joka kymmenes työskentelee painostavassa ilmapiirissä.
Tutkija Isa Merikallio sanoo, ettei suomalainen kaipaa tekopirteyttä tai turhaa innostamista.
– Reiluus ja avoimuus sopivat suomalaisille hyvin, Merikallio sanoo.
