Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pikkukaupunkien nuoret ovat ylpeitä kotipaikastaan – iisalmelaispojat voisivat kasvattaa lapsensa synnyinseudullaan

Kasiluokkalaisille suunnatun kyselyn mukaan nuoret eivät kuitenkaan näe itseään aikuisena asumassa kotikaupungissaan.

nuoria pyörillä
Matti Rautio ja Petteri Huttunen suuntaavat lukioon Iisalmeen, mutta sen jälkeen opiskelupaikka on jossain muualla. Kuva: Anna Ronkainen / Yle
Anna Ronkainen
Avaa Yle-sovelluksessa

Iisalmelaiset nuoret Petteri Huttunen ja Matti Rautio puhuvat kotikaupungistaan lämpimään sävyyn.

Keväällä kahdeksannen luokan peruskoulussa päättäneet pojat viihtyvät Iisalmessa hyvin.

– Tämä on pieni kaupunki, missä harrastusmahdollisuudet ja kaikki tarpeellinen on lähellä, kehuu Rautio.

Huttunen pitää Iisalmea turvallisena paikkana asua. Kaupungin useita asuinalueita hän kuvailee hyviksi ja moderneiksi, missä lasten on hyvä varttua.

Molempien mielestä Iisalmen kokoisesta kaupungista on hyvä ponnistaa aikuisuuteen.

Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen
Iisalmen elinkeinojohtaja Terho Savolainen myöntää yllättyneensä siitä, miten myönteisesti kahdeksasluokkalaiset suhtautuvat kotikaupunkiinsa. Kuva: Anna Ronkainen / Yle

Kaupungin pienuus koetaan myönteiseksi

Pikkukaupunkien nuorille viime keväänä tekemän kyselyn mukaan moni kahdeksasluokkalaisista on Huttusen ja Raution kanssa samaa mieltä.

Lähes 70 prosenttia vastaajista on ylpeitä kotipaikastaan. Kyselyyn vastasi noin 1 800 nuorta.

Tulos yllätti kaupungeissa

– Monestihan nuorilla saattaa olla kaipuuta isompiin kuvioihin. Aika moni oli kuitenkin tosi tyytyväinen, iloitsee Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Mukana kyselyssä oli kaikkiaan 13 pientä kaupunkia ympäri Suomen. Projektipäällikkö Minna Papin mukaan vastaukset olivat kaikkialla samansuuntaisia.

– Ajatukset olivat hyvin samanlaisia olipa se kotipaikka sitten Raahe, Savonlinna tai Kristiinankaupunki, Pappi kertoo.

Kyselyn perusteella nuoret arvostavat sitä, että kaupungit ovat sopivan kokoisia. Pienuus nousi esille positiivisena asiana.

Näin ajattelevat myös iisalmelaisnuoret.

– Palvelut on saatu yhdelle alueelle ja mihinkään ei ole pitkä matka, tiivistää Matti Rautio.

nainen kadulla
Projektipäällikkö Minna Pappi kertoo, että esimerkiksi Iisalmessa on jo ryhdytty pohtimaan, miten nuorille kerrotaan nykyistä paremmin kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista. Kuva: Anna Ronkainen / Yle

Pojat kiintyneempiä kotikaupunkiinsa

Kahdeksasluokkalaiset nuoret ovat kyselyn mukaan halukkaita peruskoulun jälkeen opiskelemaan kotikaupungissaan.

Tätä mieltä oli 80 prosenttia vastaajista.

Nuorten ajatukset kotikaupungistaan kuitenkin muuttuvat, kun ajatellaan pidemmelle tulevaisuuteen.

– Vain 20 prosenttia nuorista näkee itsensä aikuisena nykyisessä kotikaupungissaan. Siinä tapahtuu suuri muutos, kuvailee projektipäällikkö Minna Pappi.

Kyselyn perusteella pojat ovat kiintyneempiä kotikaupunkiinsa kuin tytöt. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että seutukaupungeissa arvellaan olevan paljon teknologiateollisuuden yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja.

– Pojat näkevät paremmin oman kotikaupungin mahdollisuudet, koska teknologiateollisuus mielletään helposti miehiseksi alaksi, pohtii Pappi.

Vastanneista vain 4 prosenttia kertoo olevansa kiinnostuneita työskentelystä teknologiateollisuuden parissa.

Pienten kaupunkien tavoitteena onkin nyt parantaa alan kiinnostavuutta. Tietoa on tarjottava sekä nuorille että vanhemmille.

– Vanhempien käsitys teollisuuden kuvasta voi olla semmoinen, joka tarvitsee kirkastamista, arvelee Pappi.

Iisalmelaisnuorten opiskelupaikkahaaveet ovat muualla

Iisalmelaiset Matti Rautio ja Petteri Huttunen haaveilevat opinnoista kauppakorkeakoulussa. Tämä vaatisi muuttoa kotikaupungista.

– Olisihan se jännää, nuoret miettivät.

Molemmat kertovat olevansa hyvin tietoisia Iisalmen tarjoamista työskentelymahdollisuuksia.

Ikänsä Iisalmessa asuneet Rautio ja Huttunen uskovat palaavansa mahdollisten opintojen jälkeen Iisalmeen.

– Tämä on ollut hyvä paikka varttua ja Iisalmessa olisi kiva omatkin lapset kasvattaa, jos joskus pystyy perheen perustamaan, Petteri Huttunen sanoo.

– Jos täällä on töitä, niin olisihan se oikein mukava, Matti Rautio jatkaa.

Ihan ensimmäiseksi nuorilla on kuitenkin edessä peruskoulun viimeinen luokka ja monta muuta vaihetta elämässä.

Lue lisää:

Uutta tietoa tytöistä: ennen he halusivat olla kampaajia, mutta nyt heillä on mielessään myös yrittäjyys ja poliisin työ

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Keskustele aiheesta 18.6.2020 klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle