Tutkimustieto ilmastosta kehittyy jatkuvasti, ja tutkijoilla on yhä parempi näkemys ilmastonmuutoksen etenemisestä.
Uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilmakehä voi olla aiemmin tiedettyä herkempi hiilidioksidin määrän kasvulle. Tämä merkitsisi sitä, että vakavinkin skenaario ilmastonmuutoksen kehityksestä on aliarvioitu.
Brittilehti The Guardian on haastatellut maailman tunnetuimpia ilmastotutkijoita. He ovat valmistelemassa Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uutta raporttia, joka on määrä julkaista ensi vuonna.
Mallinnusten antamien tulosten muuttuminen johtuu siitä, että pilvien osuus on nyt voitu ottaa paremmin huomioon. Pilvet ovat hankalia mallinnettavia, koska ne voivat vaikuttaa ilmastoon joko lämmittävällä tai viilentävällä tavalla. Vaikutus riippuu monista tekijöistä, kuten korkeudesta ja pisaroiden lämpötilasta.
Tehostuneen tutkimustyön ansiosta pilvien mikrofysiikkaa tunnetaan nyt entistä paremmin ja niiden vaikutus voidaan analysoida kehittyneillä tietokoneohjelmilla.
IPCC on aiemmin lähtenyt siitä olettamuksesta, että pilvet eivät olennaisesti vaikuta ilmaston lämpenemiseen, koska niiden lämmittävät ja viilentävät ominaisuudet kumoavat toisensa. Viimeisten 1,5 vuoden aikana kerätty tieto kuitenkin ilmentää, että lämmittävä vaikutus on vahvempi.
Mallinnuksia tekee yli 20 tiedeinstituutiota, joiden joukossa ovat muiden muassa Britannian ilmatieteen laitos Met Office ja EU:n Community Earth System Model, johon kuuluvat myös Suomen Ilmatieteen laitos sekä Helsingin ja Oulun yliopistot.
– Pilvet ratkaisevat ihmiskunnan kohtalon. Joko ilmastosta tulee uhka koko olemassaololle tai sitten vain hankala asia, jonka kanssa on opittava elämään. Uusimmat mallinnukset kertovat, että pilvien vaikutuksesta asiat vaikeutuvat entisestään, sanoi Guardianin haastattelema Oxfordin yliopiston ilmastofysiikan professori Timothy Palmer.
Luultua suurempi ilmastoherkkyys
Uusimman tiedon mukaan pilvet vaikuttavat myös niinkutsuttuun ilmastoherkkyyteen enemmän kuin aiemmin on luultu.
Ilmastoherkkyys on ilmastotutkimuksen tärkeimpiä määreitä. Se tarkoittaa sitä, miten paljon ilmasto lämpenee, kun hiilidioksidin määrä nousee kaksinkertaiseksi verrattuna teollistumista edeltävään aikaan, eli 1800-luvun loppuun.
IPCC:n mukaan esiteollisena aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli noin 280 miljoonasosaa. Mallinnuksilla yritetään selvittää, mitä tapahtuu, kun se nousee 560:een. Tässä vaiheessa osuus on noin 420 miljoonasosaa, eli olemme puolivälissä nousua.
IPCC julkaisi edellisen raporttinsa vuonna 2014. Tuolloin raportin pahimman vaihtoehdon skenaariossa ilmastoherkkyyden arvioitiin olevan noin kolme astetta. Uusi tutkimus nostaa sen jopa yli viiden asteen.
– Tämä on erittäin suuri huolenaihe, sanoo Potsdamin ilmastotutkimusinstituutin johtaja Johan Rockström.
– Ilmastoherkkyys on [...] ilmastoriskin tärkein mittari. 40 vuoden ajan olemme arvioineet, että se on noin kolme astetta. Nyt parhaiden supertietokoneiden laskemat suuret ilmastomallit ovat alkaneet osoittaa, että tilanne on pahempi kuin luulimme.
Rockströmin mukaan havainto merkitsee, että ilmastonmuutoksen estämiseksi on entistä vähemmän aikaa. Ihmiskunnan ei myöskään kannata enää laskea sen varaan, että lämpeneminen pysähtyisi lukemiin, joista maapallo selviäisi ilman merkittäviä muutoksia.
– Meillä ei olisi enää mahdollisuutta pehmeään laskuun ja jäädä 1,5 asteen lämpenemiseen. Parasta, mihin voimme päästä on, kaksi astetta, Rockström sanoo.
Tutkimuksia lisättävä
Hälyttävän tuloksen antanutta mallia on testattu esimerkiksi Met Officen Hadleyn tutkimuskeskuksessa, missä sen annettiin ennustaa todellista säätä.
Usein nämä testit paljastavat mallien virheitä. Nyt tulokset olivat vakuuttavia.
Tutkijat eivät kuitenkaan vielä halua sanoa, että uudet tiedot olisivat täsmällisiä. Tutkimuksia on edelleen jatkettava.
– Jos nämä lukemat ovat oikein, ne voivat olla todella hälyttäviä. Tutkijana kysyn kuitenkin aivan ensimmäiseksi: miksi malli antoi tämän tuloksen? Olemme edelleen vasta arvioimassa prosessia, joka johti muuttuneeseen tulokseen, sanoo Met Officen ilmastotieteen johtaja Catharine Senior.
On mahdollista, että mallit antavat liian jyrkän kuvan ilmaston muuttumisesta CO2-pitoisuuden noustessa. Toisaalta ne voivat olla väärin myös toiseen suuntaan, sanoo Johan Rockström.
Hän pitää mahdollisena, etteivät mallit ota riittävästi huomioon eräitä ilmaston kynnysarvoja, joiden ylittyminen voi heilauttaa ilmaston selvästi eri asentoon.
– Mitä enemmän opimme, sitä selvemmäksi käy se, että maapallon ilmastojärjestelmä on hauras ja että meidän pitää toimia nopeasti.
– Tämä on entistä voimakkaampi perustelu sille, että meidän on päästävä eroon COVID-19-kriisistä ja suunnattava pikavauhtia ponnistukset talouden muuttamiseksi päästöttömäksi, sanoo Rockström.
Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23:een saakka.
Lisää aiheesta: Suomen hallitus päätti ilmastotoimista