Saksa on Italian, Puolan, Sveitsin ja Norjan kanssa yksi niistä Euroopan maista, jotka ovat ottaneet käyttöön puhelinsovelluksen koronan leviämisen ehkäisemiseksi.
Näin siitäkin huolimatta, että koronasovellusten yhteydessä eri järjestöt ja yhteisöt ovat älähtäneet usein samoista syistä: Sovellukset tallentavat henkilökohtaisia tietoja kantajastaan ja ovat paitsi tietoturvariski, ne myös mahdollistavat tietojen väärinkäytön, kuten vaikkapa kansalaisen seurannan.
Lisäksi sovellusten ongelma on, että sovellusta tulisi mahdollisimman monen käyttää, muuten se on suhteellisen tehoton. Jos koronavirusta kantavalla ei ole sitä käytössään, siitä ei luonnollisesti ole mitään hyötyä.
Näin todettiin muun muassa Norjassa, jossa terveysviranomaiset ovat päättäneet keskeyttää koko sovellushankkeen (siirryt toiseen palveluun). Tämän lisäksi kaikki jo kerätyt tiedot tuhotaan.
Norjassa sovellusta käytti Guardianin verkkojulkaisun (siirryt toiseen palveluun) mukaan vain 600 000 ihmistä Norjan 5,4-miljoonaisesta kansasta. Lisäksi myös Norjassa sovelluksen katsottiin rikkovan liikaa yksityisyyden suojaa.
Kuten muissa koronasovelluksissa, myös norjalaisversion tarkoitus oli auttaa viranomaisia jäljittämään virus ja myös paljastamaan toiselle käyttäjälle tai käyttäjille, mikäli henkilö on ollut kontaktissa virusta kantavan kanssa.
Ongelmana on kerätty data. Se voidaan murtaa ja se voi päätyä vääriin käsiin. Sovellus lyö myös automaattisesti leiman viruksen kantajaa kohtaan.
Vähintäänkin sovellus herättää kysymyksen, onko sairaus jotain sellaista, joka on jokaisen yksityisasia vai pitäisikö sen olla julkinen tieto?
Sovelluksella voidaan valvoa liikkeitä
Kolmantena seikkana esiin on usein nostettu seurantamahdollisuus. Sovelluksen avulla viranomainen voi yksityiskohtaisesti selvittää, missä sovelluksen käyttäjä milloinkin liikkuu ja kenen kanssa.
Intialaissovelluksen yhteydessä tuli ilmi myös, että sovellukseen kirjatut tiedot on helppo väärentää, sillä rekisteröitymistä ei valvo kukaan.
Ihmistoikeusjärjestö Amnesty kirjoitti tiistaina verkkosivuillaan, (siirryt toiseen palveluun) että koronasovellukset asettavat niiden käyttäjien yksityisyyden vaaraan riippuen vähän maasta, missä niitä käytetään.
Bahrainin, Kuwaitin ja Norjan sovellukset ovat järjestön mukaan tehokkaimpia isojen joukkojen valvontaan. Tämä on suuri riski varsinkin maissa, joissa ihmisoikeuksien tiedetään olevan heikkoja.
Tästä huolimatta Saksan terveysministeri suositteli sovelluksen käyttöönottoa monien muiden kollegoidensa tavoin.
– Jokainen, joka lataa sovelluksen ja jokainen joka suosittelee ystävilleen tekemään samoin, on vaikuttamassa muutokseen, sanoi Jens Spahn tv-yhtiön haastattelussa.
Myöskään Saksassa sovelluksen käytötönotto ei kuitenkaan ole edennyt ongelmitta.
Sovelluksen keräämä tieto oli tarkoitus koota yhdelle keskusserverille, mutta ajatuksesta luovuttiin juuri, koska tietojen keskittäminen mahdollistaisi kansalaisten arjen vakoilun. Saksan kerää nyt tietoja vain käyttäjän omaan puhelimeen.
Mutta myös Saksassa ongelmana on sovelluksen kattavuus. Saksalaisen tv-yhtiön ZDF:n tekemän mielipidetiedustelun mukaan 42 prosenttia saksalaisista olisi valmis lataamaan sen, mutta peräti 46 prosenttia ei. Kahdeksalla prosentilla vastanneista ei edes ole älypuhelinta, jonka sovellus vaatii toimiakseen.
On arvioitu, että sen kattavuuden pitäisi olla vähintään 60 prosenttia väestöstä.
EU päätti silti sovellusten tietojen vaihdosta
Koronasovellusten takaiskuista huolimatta Euroopan Unioni päätti tiistaina, että tietojen vaihto eri koronasovellusten välillä sallitaan EU:ssa. Perusteluna on se, että EU-kansalaiset voivat käyttää sovellusta ja luottaa sen antamaan tietoon, liikkuvatpa he missä päin maanosaa tahansa.
– Viruksen jäljityssovellukset ovat hyödyllisiä viruksen leviämisen estämisessä eritoten tilanteessa, jossa rajoituksia ollaan höllentämässä, sanoi komissaari Thierry Briton tiedotteessa.
Britonin mukaan suurimmassa osassa EU-maita käytössä on Google-pohjaiset sovellukset, mutta Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Latviassa ne hyödyntävät Applen teknologiaa.
Lue lisää: