BERLIINI Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vahvisti viime yönä tiedon, joka oli vuotanut jo kesäkuun alussa julkisuuteen.
Yhdysvallat vetää Saksasta noin 9 500 sotilasta. Määrä on noin kolmannes Saksassa pysyvästi tällä hetkellä olevista 35 000 sotilaasta.
Tämä on siis julkisuuteen kerrottu tavoite. Milloin, miten ja mistä tukikohdista sotilaat karsitaan, on vielä auki.
Auki on sekin, toteutuuko suunnitelma vielä ennen Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaaleja vai jääkö se kokonaan toteutumatta, jos presidentti vaihtuu.
Se on toissijaista. Ilmoituksen suurempi uutinen on se, miten vaikeat Yhdysvaltain ja sen historiallisen liittolaisen Saksan välit ovat.
Trump näkee Saksan kilpailijana, ei liittolaisena
Presidentti Trump ilmoitti sotilaiden vetämisestä saatesanoilla, jotka kuulostavat kostolta. Trumpin mukaan Saksa on Yhdysvalloille velkaa miljardeja.
Saksa ei täytä sotilasliitto Naton tavoitetta käyttää kahta prosenttia bkt:sta puolustusmenoihin. Lisäksi Trump on koko kautensa ajan tilittänyt Saksalle katkerana Saksan kauppataseen ylijäämästä.
– Yhdysvallat on menettänyt satoja miljardeja vuosien mittaan: eli me kärsimme kaupassa, ja me kärsimme Natossa, presidentti sanoi viime yönä Suomen aikaa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Trump näkee Saksan ennen kaikkea kilpailijana, ei liittolaisena. Trumpin logiikassa Yhdysvallat vetää sotilaitaan Saksasta, etteivät heidän tuomansa dollarit jäisi saksalaisten taskuun.
Totta onkin, että moni alue tukikohtien ympärillä on taloudellisesti riippuvainen Yhdysvaltain tukikohtien läsnäolosta.
Yhdysvaltain sotilaiden läsnäolo Euroopassa on myös turvallisuuskysymys. Yhdysvaltain sotilaita on ollut Saksassa toisesta maailmansodasta lähtien.
Silti Yhdysvallat on ampumassa päätöksellä aukon ennen kaikkea omaan puolustukseensa.
Yhdysvaltain tukikohdat Saksassa ovat tärkeä huolto- ja rotaatiokohde Yhdysvaltain operaatioille Lähi-idässä ja Afrikassa.
Yhdysvaltain Afrikan-operaatioita johdetaan Stuttgartin laitamilta käsin.
Miksi sitten tämä päätös ja miksi juuri nyt?
Huomio on Saksassa kiinnittynyt kahteen tapahtumaan, jotka edelsivät Trumpin ilmoitusta.
Poistuvan lähettilään viimeinen kosto?
Toukokuun lopussa Yhdysvaltain Berliinin-suurlähettiläs, vannoutunut Trumpin tukija Richard Grenell ilmoitti jättävänsä suurlähettilään työt ja Berliinin.
Kaksi vuotta Berliinissä ollut diplomaatti tunnettiin kärkkäänä Saksan arvostelijana, mikä järkytti Berliinin poliitikkopiireissä. Grenell oli uhkaillut joukkojen vähentämisellä jo vuonna 2019, ellei Saksa ala maksaa lisää Nato-puolustuksesta.
Oman erouutisensa yhteydessä suurlähettiläs twiittasi tavalla, jota ei voi pitää kovin diplomaattisena. Ainakaan liittolaismaan suurlähettiläältä.
– Teette ison virheen, jos luulette Amerikasta tulevan painostuksen olevan nyt ohi. Ette tunne amerikkalaisia.
Der Spiegel kirjoitti, että twiitti kuulosti uhkaukselta. Pian selvisi, että se myös oli sitä.
Yhdysvaltain johdon ärsytystä lisäsi toinen tapahtuma paria päivää myöhemmin. Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti Trumpille, ettei hän aio osallistua G7-maiden kokoukseen Washintonissa kesäkuussa.
Virallinen syy oli pandemia, mutta arvioiden mukaan Merkel ei halunnut antaa Trumpille PR-mahdollisuutta poseerata maailmanjohtajien rinnalla keskellä Yhdysvaltain sekasortoa.
Sitten tuli uutinen.
Amerikkalainen The Wall Street Journal uutisoi viikko Merkelin ilmoituksen jälkeen, että Yhdysvallat vähentää sotilaitaan Saksan tukikohdista.
Ajankohdan vuoksi ilmoitus näyttää kostolta. Kostoksi se on Saksassa myös tulkittu.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon klo 23 saakka.
Lue lisää: