Kun kauppatieteiden todistusvalintakiintiö laajeni kevään mittaan 60 prosentista jopa 90 prosenttiin, hieraisi Rosanne Leichner, 20, silmiään.
Leicherin unelma-ala on yksi niistä, jotka ovat nousseet erityisesti esiin korkeakoulujen toiminnasta tehdyissä kanteluissa.
Selvitettävää on kasautunut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen pöydälle tähän mennessä noin sadan kantelun verran. Määrä on poikkeuksellisen suuri. Kantelut koskevat pääosin yliopistojen toimintaa poikkeuskeväänä.
Kevään aikana myös hakijoiden oikeusturvasta on keskusteltu laajalti. Myös eduskunnassa asiasta on (siirryt toiseen palveluun)esitetty neljä kirjallista kysymystä.
- Mitkä ovat hakijan oikeudet? Lue lisää: Janika Sirén, 20, luki satoja tunteja pääsykokeisiin, mutta vain kaksi valitaan, eikä koekaan ole mitä piti – hakija, katso oikeutesi täältä
Mutta mitä käytännössä apulaisoikeusasiamiehelle tulleista kanteluista voi sitten seurata?
Selvitysten perusteella oikeusasiamies tutkii, onko menettelyissä toimittu laillisesti. Apulaisoikeusasiamies Pölönen ei voi ennakoida tuloksia tai mahdollisia toimenpiteitä, sillä selvityksiä ei ole vielä tullut. Kanteluiden käsittely siirtyy syksyyn.
Erilaisia vaihtoehtoja kuitenkin on.
Mikäli selvitykset osoittavat selvästi virheellistä tai lainvastaista menettelyä, oikeusasiamies voi "moittia" korkeakoulujen menettelyä tai antaa huomautuksen.
Yksittäisen hakijan valintakoetta koskeviin valituksiin oikeusasiamiehellä ei ole valtuuksia puuttua.
– Oikeusasiamies ei voi suoraan vaikuttaa siihen, miten paljon yliopistot hyväksyvät uusia opiskelijoita, emmekä voi määrätä valintakokeita mitätöitäväksi tai määrätä opiskelupaikkaa annettavaksi, Pölönen sanoo.
Suurin osa selvittelystä koskee yliopistojen toimintaa poikkeusoloissa: Kanteluista yli 70 koskee valintakriteereiden muuttamista. Pääosassa ovat esimerkiksi todistusvalinnan äkkinäinen laajentuminen sekä kokeiden perumisen tarpeellisuus.
Kauppatieteiden lisäksi kanteluita on tullut muun muassa lääketieteen, oikeustieteiden, psykologian ja kasvatustieteiden valintamenettelyistä.
– Kyse on pitkälti luottamuksen suojasta ja siitä, että kriteerit muuttuivat kesken valintaprosessin. Valmistautuminen on osalla mennyt näin ollen sitten ohi tai jopa hukkaan, toteaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pölönen.
Hakijalla mahdollisuus valittaa omasta valintapäätöksestä
Tuhansien muiden tavoin Rosanne Leichnerillä oli maksettuna hintava valmennuskurssi ja takana monet lukutunnit. Baristan työstä saadut ansiot jäivät keväältä minimiin. Hän haki opiskelemaan Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun.
– Mielestäni korkeakoulut olisivat voineet hoitaa hommansa paremmin, niin myöhään tuli ilmoitus todistusvalintakiintiön nostosta, Leichner toteaa.
Hänen ensimmäinen välivuotensa venyy entisestään, koska opiskelupaikka jäi saamatta. Leichner ei ole aikonut hakea asiaan oikaisua yliopistolta prosessin raskauden takia, vaikka pääsy korkeakouluun oli täpärällä.
Jos opiskelupaikka jää saamatta, hakija voi vaatia oikeutta kaksivaiheisen muutosprosessin kautta. Ensin korkeakoululta haetaan muutosta oikaisupyynnöllä. Jos hakija on tyytymätön saamaansa päätökseen, hän voi valittaa asiasta hallinto-oikeuteen.
Kanteluvyyhti saatetaan ratkaista kokonaisuutena
– Laki antaa oikeusasiamiehelle mahdollisuuden antaa huomautuksen, jos katsoo valvottavan eli tässä tapauksessa korkeakoulun, menetelleen lainvastaisesti. Tämä kuulostaa ehkä mitättömältä, mutta uskon kyllä, että kaikille viranomaisille se on kova paikka ja se otetaan vakavasti, juristi Laura Karppinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Hän uskoo kantelusuman laantuvan, kun viimeiset opiskelijavalintapäätökset ovat tulleet. Yliopistot ovat toimittaneet kanteluista kumpuavat selvitykset opetus- ja kulttuuriministeriölle ennen juhannusta. Sieltä selonteot välitetään apulaisoikeusasiamiehelle.
– Kanteluita on tullut niin laajasti, ettei suurimmasta osasta kanteluita ole pyydetty erillistä selvitystä. Niissä toistuvat niin samat teemat, että selvitystä on pyydetty näistä teemoista ja asiat ratkaistaan luultavasti kokonaisuutena, Karppinen arvelee.
"Nyt tuntuu, että pääsykokeella on täysin mahdotonta päästä sisään"
Aiemmin on kerrottu korkeakoulujen lisäävän aloituspaikkojaan erinäisillä aloilla. Yksi näistä on kauppatiede.
Leichner pitää uudistusta hyvänä, mutta on epävarma siitä, hyvitetäänkö hakijoille koskaan kevään tapahtumia. Hän toivoo, että ensi vuonna panostettaisiin entistä enemmän pääsykokeella sisään yrittäviin.
– Valintakokeella voisi päästä enemmän sisään ensi keväänä. Todistusvalintauudistuksen myötä sisäänottoprosentti on jo valmiiksi pienempi, ja se vain laski koronan seurauksena. Nyt tuntuu, että pääsykokeella on täysin mahdotonta päästä sisään.
Apulaisoikeusasiamies Pölösen mukaan tämän vuoden kokemuksista voidaan kehittyä.
On mahdollista, että oikeusasiamiehelle annetut selvitykset vastaavat tyydyttävästi kaikki huoliin. Silloin toimenpiteitä ei välttämättä tarvita.
– Jos hyvän hallinnon kannalta olisi voinut perustellusti menetellä toisella tavalla, niin tulevaa varten oikeusasiamies voi antaa hyvää hallintoa edistäviä kannanottoja, vaikka virheellisyyttä tai lainvastaisuutta ei selvitysten valossa olisi havaittu, Pölönen kertoo.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 23 asti.
Lisää aiheesta: