Aurinkoinen päivä on tuonut uimarit ja suppilautailijat Kaukajärvelle. Vesi on syvemmällä vielä viileää, mutta sitä kirkkaammin raikuvat lasten äänet. Kaukaniemen pienen uimarannan jakavat sopuisasti lapset ja koirat. Sukeltajakin vilahtaa pienen matkan päässä.
Tampereen itäpuolella sijaitseva Kaukajärvi on yksi Tampereen hienoimmista järvistä. Sen tuntevat myös kalastajat, jotka varmasti jo odottavat syksyksi suunniteltua järvitaimenen istutusta. Reilut kolme kilometriä pitkän ja noin kilometrin leveän järven pohjoisrannalla on myös soutustadion.
Järven kupeessa asuvat vehmaislaiset ovat seuranneet Kaukajärven tilaa ja huolestuneet havainnoistaan. Vesistön kasvillisuudessa ja kalastossa on muutoksia, vaikka vedestä otetut mittaustulokset näyttävät järven voivan hyvin.
Yksi havaintoja tehneistä on nuoruudessaan Kaukajärven läheisyydessä asunut Markku Nieminen. Järvi innosti hänet ammattiinsa ympäristöä ja vesistöjä tutkivaksi iktyonomiksi. Työ vesistöjen parissa päättyi vasta muutama viikko sitten eläkkeelle siirtymisen myötä.
– Kun tässä parinkymmenen vuoden tauon jälkeen on tullut takaisin rannoille, niin vesikasvillisuus on lisääntynyt varsinkin täällä soutustadionin päässä.
Esimerkiksi järvessä esiintyvä vesirutto kertoo sen rehevöitymisestä.
Järven kalastoon on Niemisen mukaan tullut suutareita samaan aikaan, kun lahnojen määrä on vähentynyt. Myös Kaukajärven maine suurten ahventen saalispaikkana on haalistunut.
– Kaukajärvi tunnettiin 1960- ja 70-luvuilla isoista ahvenistaan. Nyt en ole kuullut pitkään aikaan, että joku olisi saanut täältä puolentoista kilon kaloja.
Sukeltajien mukaan niitä järvessä vielä uiskentelee, mutta onkeen ne eivät kalamiesten harmiksi käy.
Asutusta lisää järven ympärille
Asutus järven ympäristössä on lisääntynyt vuosien varrella. Aivan viime vuosina noussut uusien pientalojen alue sijaitsee Kaukajärven pohjoisrannalla Kaukaniemessä. Sen hulevesijärjestelmät ovat käyneet vehmaislaisten silmään.
– Siellä on pienet tontit, asfalttia ja taloja, joiden sade- ja hulevedet on ohjattu hyvinkin pitkälti tähän järveen. Kaikkialla niitä ei ole viivytetty ja imeytetty riittävästi, vaan ne tulevat suoraan puroina keväällä järveen, sanoo toistakymmentä vuotta Vehmaisissa asunut Sirpa Kuusela.
Asukkaiden aktiivisuus ja kaupungin oma tarkkailu ovat johtaneet siihen, että nyt hulevesien imeytymistä on tarkoitus alueella parantaa. Yhteydenotot kaupungille on otettu hyvin vastaan ja silmäparit saavat kiitosta.
– Se on tosi hyvä, että paikalliset tekevät havaintoja ja meille tulee niistä tietoa. Me saamme sillä tavalla varmasti tiedon nopeammin kuin meidän varsinaisista kunnossapitokierroksista, sanoo vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman.
Yhteistyöllä tuloksia vuosikymmeniksi eteenpäin
Kaukajärven puolia välillä äänekkäästikin pitävä Sirpa Kuusela on tällä hetkellä Vehmaisten kaupunginosayhdistyksen ja osasta Kaukajärveä huolehtivan Vehmaisten kalastusosakaskunnan puheenjohtaja. Hän itse nauraa olevansa alueen byrokraatti, sillä jonkun on pitänyt tarttua myös vähemmän mukaviin paperitöihin.
Haluamme osoittaa toimenpiteiden tarpeen niille toimijoille, joille vastuu asioissa kuuluu.
Sirpa Kuusela
Nyt yhdistykset ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen, jonka tarkoituksena on koota kaikki järven tilaan vaikuttavat tahot saman pöydän ääreen. Hanke on osa ympäristöministeriön käynnistämää vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jonka avulla kehitetään muun muassa kaupunkivesien hallintaa.
– Tavoitteemme on selvittää Kangasalan ja Tampereen kaupungin hulevesien hallintatoimia, Kangasalan Roopennotkon viemäriongelmat sekä Valmetin lauhdeveden ja siivilöidyn hiekan ja humuksen kierron vaikutukset. Haluamme osoittaa toimenpiteiden tarpeen niille toimijoille, joille vastuu asioissa kuuluu, luettelee Kuusela.
Yhdistykset keräävät myös aikalaishavaintoja Kaukajärvestä.
Vehmaislaiset toivovat, että yhteisen työn tuloksilla Kaukajärvi säilyisi vähintään nykyisessä kunnossa kolmenkymmenen vuoden kuluttua, jolloin ympäristöä on varmasti rakennettu vielä lisää.
"Kansalaisvaikuttaminen on meidän tehtävä"
Vehmaisissa tehdään siis ruohonjuuritason työtä ympäristön suojelemiseksi. Siksi Sirpa Kuuselan tavoittelukin vaatii välillä odottelua.
– Olin juuri toisessa puhelimessa kaupungin suuntaan, Kuusela nauraa, kun vastaamattomia puheluita kännykkään kertyy jo useita.
– Kaiken kaikkiaan työskentely on erittäin mielenkiintoista ja hyvää, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta ja johdonmukaisuutta - toistoa toiston perään. Pelkoa tai viranomaisten karsastusta pitää välttää, sillä yhteisiä asioitahan he hoitavat.
Kuuselan kokemus on, että palautteen antaminen on jopa heidän velvollisuutensa.
– Miten joku virkamies tai suunnittelija jossain pöydän ääressä voi tietää ne tuntemukset ja paikat, ajatukset ja kokemukset, mitä jollain tietyillä alueilla on? Meidän tehtävä on tuoda se, ja jos ei me tuoda tai välitetä niistä asioista, niin sitten pulinat pois.
Korjaus 17.6.: Kaukajärvi sijaitsee Tampereen itä-, ei länsipuolella.