Köyhyys koskettaa yhä laajempaa joukkoa lapsiperheitä. Tähän tulokseen on tullut eduskunnan köyhyysryhmä selvityksissään.
Puolueettomista asiantuntijoista koottu työryhmä toteutti toukokuussa sähköisen kyselyn. Perheiden kokemuksia ja tarinoita arjesta haettiin selvitysten ja tutkimusten tueksi.
Viikon verran auki olleeseen kyselyyn saatiin liki 300 vastausta, pääosin lapsiperheiltä, mutta myös perheiden läheisiltä ja ammattilaisilta.
– Pidän tuloksia vakuuttavina ja myös pelottavina, kun paljastui, että aihe koskee niin monia, sanoo eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.).
Tarinat koskettivat, niitä tuli kaikilta mahdollisilta perhemuodoilta.
– Mieleeni on jäänyt tarina, että kun perheen piti matkustaa mummon hautajaisiin pitemmän matkan päähän, rahat eivät matkakulujen jälkeen riittäneet normaaliin elämään ja laskujen maksuun. Se romahdutti perheen talouden.
Kysely paljastaa myös, että vaikka apua olisi tarjolla, sitä on vaikea hakea tai löytää. Tulokset kootaan syksyllä yhteen lakialoitteiksi ja toimenpide-ehdotuksiksi eduskunnalle.
Kun kouluruokailu lopetettiin, ruokalasku kasvoi ja raha alkoi huveta tililtä
Lahtelaisten Marika ja Juha Mettisen nelilapsisen perheen muutenkin tiukkaa taloudenpitoa kuritti keväällä etäopetukseen siirtyminen ja kouluruokailun lopettaminen koronarajoitusten takia.
Kouluruokaa alettiin myöhemmin jakaa etäkoululaisille tilauksesta, mutta sitä ennen Mettisillä seurattiin kauhulla ruokalaskujen kasvua ja rahan hupenemista pankkitililtä.
Molemmat vanhemmat olivat työttöminä, eikä koronakriisi tuonut helpotusta työnhakuun. Kulut juoksivat, asumiskulut oli hoidettava ja välttämättömät lääkkeet hankittava. Marika Mettinen tarvitsee liikuntarajoitteensa vuoksi autoa liikkumiseen.
– Katsoin pankkitiliä ja totesin, että herrajumala, ei voi olla totta. Juhaa saatoin kauppaan mennessä ohjeistaa, että tilillä on sitten kaksikymppiä rahaa, sen mukaiset ostokset.
Perhe pääsi Ensi- ja turvakodin Perhetuvan kautta ruokakassijakelun piiriin. Myös Marika Mettisen vanhemmat tulivat apuun ja toivat leipäkasseja oven pieleen korona-ajan pahimpina hetkinä.
Perhe yritti myös hakea toimeentulotukea, mutta väsyi byrokratiaan.
– Niistä vaatimuksista tuli kauhea stressi ja kun muutenkin oli raskasta, sitä ei vain jaksanut.
Köyhyys ei näy päälle
Erityisen huolestuttavana eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi pitää yksinhuoltajaperheiden tilannetta.
– Saattaa olla niin, että vaikka tekisi useampaa työtä, rahat eivät vain riitä elämiseen.
Jokaisen perheen tarina on erilainen ja ilmiö monisyinen.
– Ulospäin ei kadulla kävellessä näe, missä perheessä koetaan köyhyyttä ja kuka kuuluu niihin 110 000 köyhään lapsiperheeseen, jotka tammikuussa [MLL:n tietolähteiden mukaan] mitattiin.
Koronakriisi on paljastanut lapsiperheiden talouden haavoittuvuuden. Esimerkiksi yrittäjäperheiden tulot ovat saattaneet romahtaa kertaheitolla.
Ruoka-apua usean tahon yhteistyönä
Eri puolilla Suomea on reagoitu hätään jakamalla ruokaa sitä tarvitseville.
Lahdessa lapsiperhetoimijat päättivät organisoida yhdessä suoraan perheille kohdistetun ruokakassijakelun. Se onnistui yrityslahjoitusten avulla. Mukana on myös tahoja, joiden toimintaan ruuanjakelu ei suoraan kuulu.
– Anoimme ja saimme tarkoitukseen rahalahjoituksen ja päätimme yhdistää voimamme, sosiaaliohjaaja Mirva Illi-Lampio Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä kertoo.
Ensimmäinen yhteistyöverkoston kokeiluna toteutettu jakelu ulotettiin 30 perheeseen. Ruokakassit vietiin koteihin juuri ennen juhannusta.
– Tämä oli alku, elokuussa jatketaan, kassi jaetaan koteihin kerran kuussa ja mahdollisuuksien mukaan jakelua laajennetaan. Pyrimme siihen, että tästä tulisi pysyvä toimintamuoto, sanoo Illi-Lampio.
Tietoa on, päätöksiä odotetaan
Eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtajan Hilkka Kempin mukaan on tiedossa, että vaikka apua olisi tarjolla, sitä voi olla on vaikea löytää tai hakea.
– Meillä Suomessa on hyvät palvelut, eikä niitä tässä kyselyssäkään moitittu. Kritiikki kohdistui siihen, että tarvittavia palveluita on vaikea löytää. Siinä on vielä haasteita.
Kempin mukaan tietoa lapsiperheköyhyydestä on olemassa jo paljon, mutta tutkittu tieto pitäisi kuitenkin kirkastaa päättäjille ymmärrettävään muotoon.
– Tietoa työryhmällä on varmasti enemmän "kuin laki sallii", nyt sitä lähdetään tiivistämään laki-aloitteiksi ja toimenpiteiksi eduskunnan päähän niin, että saataisiin asioita syksyllä eteenpäin.
