Lennu Keinänen ravistaa kädessään olevaa pulloa, suihkauttaa pienen määrän nestemäistä ainetta porraskaiteeseen ja pyyhkäisee mikrokuituliinalla.
Nyt kaiteeseen voi Keinäsen mukaan tarttua huoletta useamman päivän ajan. Pullossa oleva aine on paitsi tuhonnut kaiteessa olleet virukset ja bakteerit, myös muodostanut pinnan, joka tuhoaa niitä vielä pitkään.
– Emme vielä tarkalleen tiedä, kuinka kauan vaikutus kestää, mutta tiedämme keston olevan useita päiviä. Suurin tehoa heikentävä tekijä on kosketusten lukumäärä, sillä ihmisten käsissä oleva rasva tukkii pinnan, Keinänen sanoo.
Suihke on kehitetty kokonaan luonnosta peräisin olevista raaka-aineista, ja sen takana on Keinäsen johtama Woimet Oy.
Tutkimukseen panostava jyväskyläläinen yritys ei ole suinkaan ainoa taho, joka on ryhtynyt etsimään luonnosta ratkaisua puhtaampaan ympäristöön.
Puista, kasveista ja sienistä haetaan nyt laajalla rintamalla ratkaisua tartuntatautien leviämiseen ja pandemioiden ehkäisyyn.
Ainakin suomalaisesta metsästä vastauksia näyttää löytyvän.
Homeita varten kehitetty aine tehosikin myös viruksiin
Keinäsen kädessä olevan suoja-aineen kehittäminen alkoi kaksi vuotta sitten. Alun perin tarkoituksena oli löytää aine, joka estää homeiden ja bakteerien kasvun rakennusten ja autojen ilmanvaihtokanavissa.
Koronavirus käänsi näkökulman kuitenkin viruksiin, ja muun muassa Jyväskylän yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa aineen havaittiin tehoavan myös niihin.
Woimet markkinoi tuotetta sataprosenttisesti koronavirukset tuhoavana, mutta juuri nyt maailmalla leviävän koronaviruksen kanssa sitä ei ole testattu.
– Testejä ei pystytä tekemään käytännössä missään juuri nyt liikkeellä olevalla koronaviruksella. Nämä testit tehtiin lähimmällä mahdollisella vastineella, jota käytetään vastaavien testien tekemiseen ympäri maailman, Keinänen sanoo.
Tarve mikrobien vähentämiseen kasvaa jatkuvasti
Täyttä varmuutta aineen tehosta nyt riehuvaan koronavirukseen ei voida taata, ennen kuin sitä on testattu juuri kyseisen koronaviruksen kanssa, sanoo solu- ja molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta.
Hän kuitenkin pitää Woimetin kehittämää suojasuihketta mielenkiintoisena. Erityisesti siksi, että kaikki sen raaka-aineet ovat peräisin luonnosta.
– Olemme hyvin kiinnostuneita Jyväskylän yliopistossa tutkimaan tällaisia luonnosta peräisin olevia molekyylejä, Marjomäki sanoo.
Jyväskylän yliopistossa on tutkittu jo vuosia luonnosta peräisin olevien aineiden kykyä tuhota mikrobeja. Marjomäen mukaan luonnosta voisi löytyä ratkaisu haitallisen mikrobikuorman merkittävään vähentämiseen ympäristöstämme.
– Meillä on valtavasti viruksia ja bakteereja ympäristössä. Tiedämme, että esimerkiksi koronavirus välittyy hyvin pintojen ja käsien kautta. Jos voimme vähentää ympäristössämme olevaa virusmäärää, sillä voi olla suuri merkitys tartuntatautien leviämisen välttämisessä.
Marjomäen mukaan tarve ympäristössämme olevan mikrobikuorman vähentämiseen kasvaa jatkuvasti, ja siihen voitaisiin hyödyntää luonnollisia aineita paljon nykyistä enemmän.
Oppia kiinalaisesta lääketieteestä
Kasvien, puiden ja sienten on jo tuhansia vuosia tiedetty tehoavan erilaisten tautien aiheuttajiin. Kiinalaisesta lääketieteestä voitaisiin Marjomäen mukaan ottaa paljon oppia.
Esimerkiksi kasveista voidaan eristää tehoaineita, joita kasvit käyttävät puolustautumiseen erilaisia viruksia ja bakteereja vastaan. Viime vuosina eristämistä on ryhdytty Marjomäen mukaan tekemään laboratorioissa eri puolilla maailmaa.
Tällä hetkellä käytössä olevista mikrobeja torjuvista aineista suurin osa on kuitenkin ympäristölle haitallisia kemikaaleja, kaasuja ja liuottimia, kuten vetyperoksidia tai klooria.
– Erilaisia bakteereja ja viruksia tuhoavia aineita tutkitaan todella paljon ympäri maailmaa, mutta niiden soveltaminen käytäntöön on ongelma. Ei ole ehkä ollut osaamista viedä tulosta käytäntöön ja kuluttajille.
Patenttihakemus vireillä
Koronaviruspandemia on saanut koronaviruksia tuhoaviin aineisiin liittyvien tutkimusjulkaisujen määrän kasvamaan räjähdysmäisesti.
– Suomessakin yhteiskunta tukee Covid 19 -pandemiaan ratkaisuja etsivää tutkimusta, mikä on hieno asia. Toivottavasti pandemioiden välissäkin löytyy tukea pitkäjänteiseen perustutkimukseen ja yritysyhteistyöhön.
Marjomäen tutkimusryhmä on tehnyt jo pitkään tiivistä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Lukesta löytyy osaaminen luonnonmolekyylien, kasvien ja puiden saralta, Marjomäen tutkimusryhmästä perusosaaminen viruksiin liittyen.
Jyväskylän yliopistossa tutkimukset ovat koronakevään myötä vauhdittuneet niin paljon, että Marjomäen ja Luken tutkimusryhmät ovat suojaamassa löytämiään molekyylejä pantentilla.
– Tutkimuksemme on keskittynyt enteroviruksiin, jotka ovat vuosittain esiintyviä, infektioita aiheuttavia viruksia. Koronaviruspandemia innosti testaamaan löytämiämme molekyylejä myös koronaviruksiin.
Marjomäen mukaan mielenkiintoisia aineita on löytynyt. Enempää niistä ei voi kuitenkaan vielä puhua, koska suojausprosessi on kesken.
“Hyviä aineita odottamassa löytäjää”
Myös tuotannon näkökulmasta luonnosta peräisin olevat aineet voivat osoittautua melko mutkattomaksi ratkaisuksi ympäristömme kasvavaan mikrobimäärään.
Hyvillä metodeilla kasvien, puiden ja sienten tehoaineita voidaan eristää Marjomäen mukaan helpostikin.
– Esimerkiksi puunjalostusteollisuuden sivuvirroissa on paljon hyviä aineita odottamassa löytäjää.
Miksi näin yksinkertaiselta kuulostavaa ratkaisua ei sitten ole löydetty aiemmin? Marjomäki toteaa, että luontoon ei vain ole älytty mennä.
– Molekyylejä on ollut helppo ostaa erilaisista firmoista ja yrityksistä, eikä ole nähty sitä vaivaa, että etsitään niitä luonnosta.
Lue lisää:
Tutkimus: Kuparinen ovenkahva tuhoaa sairaalabakteereja ja viruksia