Lokakuun 16. päivä vuonna 1999 tamperelainen Raisa Räisänen katosi jälkiä jättämättä. 16-vuotiaan koripalloilijan katoaminen on yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista tapauksista, jota tutkitaan murhana.
Poliisi etsii vinkkejä katoamiseen nyt aivan uudesta paikasta Hervantajärveltä, joka on noin kymmenen kilometrin päässä Räisäsen katoamispaikasta.
Aamulehti kertoi viime marraskuussa koiraharrastajan havainnoista katoamispäivän jälkeisenä aamuna. Koiraharrastaja kuuli varhain aamulla kovaa moottorin ääntä metsätiellä. Auto ohitti koiranulkoiluttajan kovalla vauhdilla, kuljettaja oli riskinoloinen ja vaaleahiuksinen.
Rannassa koirat ilmaisivat jotain. Mitään erikoista ei näkynyt, joten mies lähti rannasta pois. Hän ei tiennyt vielä Räisäsen katoamisesta, koska etsinnät käynnistyivät vasta myöhemmin.
Havainto tuli miehen mieleen 20 vuotta Räisäsen katoamisesta, kun poliisi julkisti uusia kuvia tapaukseen mahdollisesti liittyvistä autoista.
Keskusrikospoliisin rikoskomisario Paavo Tuominen kertoo, että tämän vinkin perusteella Hervantajärvi tutkitaan. Tutkinta tehdään Tuomisen arvion mukaan lokakuussa tänä vuonna.
Suurin osa löytyy elossa
Raisa Räisäsen tapaan kateisiin jääminen on Suomessa äärimmäisen harvinaista. Viime vuonna kadonneeksi ilmoitettiin keskusrikospoliisin rekisterin mukaan 1 067 henkilöä. Se on selvästi enemmän kuin vuonna 2018, jolloin katoamisilmoituksia kirjattiin noin 700.
Suurin osa kadonneista löytyy elossa ja tunneissa tai päivissä katoamisen jälkeen. Tavallinen tapaus on esimerkiksi tällainen: poliisi tutki kesäkuussa 12-vuotiaan tytön katoamista Tampereen Hervannassa. Poliisi pyysi havaintoja tapauksesta samana päivänä ja julkisti kuvan. Poliisi saikin vinkkejä runsaasti. Seuraavana päivänä tyttö löytyi. Hän ilmoittautui itse puhelimitse poliisille.
Tuore Tiina Saaren ja Maiju Majamaan Ei jälkeäkään -kirja esittelee 11 kadonneen suomalaisen tarinat. Kirjan mukaan vuonna 2018 kadonneista 726 ihmisestä 580 löytyi samana vuonna elossa, 98 kuolleena. Marraskuussa heistä 48 oli edelleen kadoksissa.
Keskusrikospoliisin mukaan voimassa olevia katoamisilmoituksia on noin 400.
Tunnistamattomia vainajia vähän
Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Mika Ihaksinen vahvistaa, että tosi harva jää Suomessa pysyvästi kadoksiin.
– Tällä hetkellä tunnistamattomia vainajia Suomessa on seitsemän tai kahdeksan. Se on todella vähän.
Aiemmin Suomessa tunnistaminen oli helpompaa, koska matkustaminen ei ollut niin yleistä. Lähes kaikki miehet kävivät armeijan, joten sitä kautta ihmisistä oli hammastietoja. Nyt Suomessa liikkuu yhä enemmän ulkomaalaisia ja suomalaiset liikkuvat itsekin entistä enemmän maan sisällä.
Toisaalta nykyään tunnistamista helpottaa tekniikan ja tunnistamismenetelmien kehittyminen.
Katoamisilmoitus ei vanhene periaatteessa koskaan, jos ruumista tai henkilöä ei löydetä. Vanhin rekisterissä oleva tapaus on vuodelta 1955. Siksi henkirikoksista, joissa uhri on kateissa, pitäisi tehdä myös katoamisilmoitus. Ellei tätä ole tehty, maastosta löytyviä luita ei välttämättä osata yhdistää kadonneeseen.
Tyypillinen katoaja on nuorehko mies
Jokainen katoaminen on erilainen. Välillä muistisairas vanhus harhautuu kauas kotoa, eikä löydä enää takaisin.
Esimerkiksi Ylöjärven Kurussa on etsitty viikon ajan 89-vuotiasta naista. Toisinaan katoaminen voi johtua muusta sairaudesta tai itsetuhoisuudesta.
Lyhytaikaiset katoamiset lisääntyvät yleensä kesällä. Kesällä tarkenee öitä ulkona ja matkustaminen lisääntyy muutenkin.
Tyypillinen katoaja on 20–45-vuotias mies. Arviolta noin 70 prosenttia kadonneista on miehiä ja 30 prosenttia naisia. Mika Ihaksinen ei tiedä syytä tähän.
Nuoret miehet ovat toisaalta yliedustettuina myös rikostilastoissa ja innokkaita matkustajia. Silti harva katoaminen on henkirikos. Noin joka kymmenes kadonneista on todennäköisesti joutunut henkirikoksen tai muun rikoksen uhriksi.
Jos suomalainen katoaa ulkomailla, häntä voi olla vaikea löytää.
Suomessa on vain harvoin lapsia kateissa. Ihaksisen mukaan alle 15-vuotiaita on kateissa alle kymmenen. Yleensä tapaukset liittyvät lapsikaappauksiin, missä toinen vanhempi on vienyt lapset luvatta maasta.
– Suomessa on hyvin harvinaista, että lapsi katoaisi.
Vanhusten ja nuorten katoamiset näkyvät mediassa, koska poliisi usein tiedottaa niistä. Lapset ja vanhukset tarvitsevat usein erityistä suojelua.
– Jos on 30-vuotias mies, eikä ole syytä olettaa, että hän on hengenvaarassa, ei järjestetä suunnatonta etsintää. Jos 80-vuotias mummo tai alle 15-vuotias lapsi katoaa, välittömästi alkaa maastoetsinnät, Ihaksinen kuvaa.
Kynnys ilmoittaa on madaltunut
Kynnys tehdä katoamisilmoitus on rikostarkastajan mukaan laskenut. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että toiset ihmiset ovat tavoitettavissa.
– Jos ei päivitä sometilejä, voi aiheuttaa luulon, että jotain on tapahtunut. Lisäksi on paljon suomalaisia reppumatkailijoita, jotka eivät ole tavoitettavissa, mutta he eivät ole kateissa.
Rikostarkastaja muistuttaa myös, ettei ole rikos olla ottamatta yhteyttä omaisiin.
– On henkilöitä, jotka eivät suostu ottamaan omaisiin yhteyttä. He eivät ole piilotelleet, he ovat vain katkaisseet yhteydet entiseen.
Tahallaan ja vapaaehtoisesti katoaminen on rikostarkastajan mukaan harvinaista. Sitä voivat yrittää rikolliset, mutta harvoin tavalliset suomalaiset.
Kuvat leviävät somessa nopeasti ja pitää olla aikamoinen piilottelija, ettei paljastu Suomessa. Ulkomaillakaan katoaminen ei ole yksinkertaista.
Matkustaminen vaatii asiakirjoja ja terrorismisäädösten vuoksi matkustamista valvotaan tehokkaasti. Katoamisilmoitus paljastuu passista lentokentällä.
– Euroopan sisällä voi periaatteessa matkustaa ilman passia, jos ei käytä lentokonetta. Lisäksi pitäisi olla ilman sometilejä, pankkikorttia tai puhelinta, joka on omissa nimissä.
Vähän vinkkejä Imatralta
Vuosittain muutama kymmenen katoamistapausta jää pimentoon. Mika Ihaksinen on itse tutkinnanjohtajana imatralaisen Kalle Korpiniemen tapauksessa.
Korpiniemi katosi Imatralla kaksi vuotta sitten ja hänen epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi. Miehellä oli keskusrikospoliisin mukaan yhteyksiä Helvetin enkeleihin.
Viimeinen havainto 176 senttimetriä pitkästä ja tanakkarakenteisesta Korpiniemestä tehtiin 29. maaliskuuta 2018 Imatran Rajapatsaalla sijaitsevassa kalakaupassa. Tämän jälkeen Korpiniemeen ei ole saatu mitään yhteyttä.
Tänä vuonna poliisi pyysi tietoa Korpiniemen käytössä olleesta Chrysler Neon -merkkisestä autosta. Ajoneuvon rekisteritunnus on IIU-697.
– Vinkkejä ei ole tullut hirveästi. Katoamishetkellä maaliskuussa iltapäivällä oli aika pimeää. Katoamiseen ei välttämättä liity erityistä tapahtumaa, jonka ihmiset huomaisivat. Joku on ehkä nähnyt, mutta osaako yhdistää henkilöön, Ihaksinen pohtii.
Katoamispaikalla on tehty etsintöjä.
– Vuoksi on ihan lähellä. Ihminen katoaa maastoon aika nopeasti. Ruoho kasvaa ja lehdet peittävät, Ihaksinen kuvaa tutkinnan vaikeutta.
Voit keskustella aiheesta 26.6. kello 20 asti.
Lue lisää:
Poliisi kaipaa tietoja Imatralta kadonneesta miehestä
Poliisi etsii kuvien autoja Raisa Räisäsen katoamiseen liittyen – tallentuivat valvontakameraan