Sähköistyvä liikenne ajaa vihreitä arvoja törmäyskurssille. Kasvava akkuteollisuus hamuaa maaperästä mineraaleja mutta samalla kuntien asukkaat ja kesävieraat vastustavat yhä kiivaammin malmien etsintää.
Pelkona on, että jonain päivänä malmion löytyminen johtaisi kaivoksen perustamiseen.
Valtauksia ja malminetsintälupia myöntävässä Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa Tukesissa on myös huomattu asenteiden muutos. Syykin on selvä.
– Kyllä varmaan taustalla merkittävin tekijä ovat uutiskuvat Talvivaarasta 2012 - 2014. Ne ovat syöpyneet suomalaisten mieliin, sanoo Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo.
Järvien kohtalo pelottaa
Tuore esimerkki järviluonnon ja kaivosteollisuuden törmäyskurssista löytyy Etelä-Savosta, Saimaan rannoilta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt hiljattain malminetsintävarauksen Suomen Malmintutkimus Oy:lle Puumalan ja Sulkavan kuntien alueelle Partalansaareen.
Yrityksellä on varaus myös Juvan Koikkalassa. Partalansaaresta etsitään grafiittia, Koikkalasta muun muassa nikkeliä.
Paikallisia asukkaita ja kesämökkiläisiä pelkkä ajatuskin kaivoksesta kauhistuttaa, olkoonkin, että kaivoksen avaaminen on epätodennäköistä ja toteutuessaankin vähintään kahdenkymmenen vuoden päässä.
Valtauksia vastustavat sulkavalaiset ja juvalaiset ovat lyöttäytyneet yhteen. Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä vastustaa kiivaasti – kuten ryhmässä asia muotoillaan – "malmikiiman" rantautumista norppavesien ja kansallismaisemien tuntumaan.
Ryhmässä on jo yli viisitoistatuhatta jäsentä.
Ryhmän perustaja Miisa Mink kirjoittaa ryhmän nettisivuilla, että karmeimmillaan Sulkavan soudut vedetään Partalansaaren avolouhoksen ympäri.
Malminetsinnän vastustaminen tuntuu yhdistävän sekä paikallisia asukkaita että kesämökkiläisiä. Luonnonrauhaa toivovat varsinkin ne, joiden suvulla on pitkät juuret varausalueella.
Aulis Hämäläinen on asunut ikänsä, siis yli kuusikymmentä vuotta, Partalansaaressa. Hän ei katso hyvällä malmimiesten touhua suuren saaren rannoilla.
Eikä katsonut aiemminkaan. Mies muistaa kaksikin paikkaa, joissa vajaat parikymmentä vuotta sitten tehtiin kairauksia. Muistoiksi jäi kaksi maasta törröttävää rautaputkea.
– Kyllä se vähän otti pattiin kun eivät ne mitään korvanneet ja kuljeksivat miten sattuu.
Hämäläinen on vakuuttunut, että alueen asukkaat vastustavat mahdollista kaivosta.
– Pilataan norppaveet ja nuo sisäjärvet.
Tuulikki Vääräniemi on Partalansaaren kesäasukas jo kuusikymmentäluvun puolivälistä saakka. Hän harmittelee, että suvun maat ovat sattuneet mahdollisten malmisuonien päälle sekä Juvalla että Sulkavalla.
Vääräniemi ei usko, että vastustamisessa on kyse pelkästään kaivoksesta vaan enemmänkin järvestä, Saimaasta.
– Kaivoksia ei pitäisi perustaa järvialueille. Jätteitä menee Saimaaseen ja läheisille järvialueille. Partalansaarella on yli 80 järveä ja lampea.
Kaivoksia on hyvin erilaisia. Toisessa ääripäässä on Talvivaaran kokoinen massiivinen teollisuuslaitos ja toisessa lähes huomaamaton maanalainen tunneli.
Vääräniemi on kuitenkin vakuuttunut, että jokaisella kaivoksella on ympäristöongelmansa.
–Täällä etsitään grafiittia, jonka sivutuotteena syntyy sulfidipitoista sivukiveä. Rikkipäästöt aiheuttavat jopa vuosituhansia jatkuvaa vesistökuormitusta.
Myös alueen kunnat ovat epäileviä malminlouhinnan hyödyistä. Alueella on kehitetty luontomatkailua, jonka pelätään kärsivän mahdollisesta kaivoksesta.
Juvan kunnanhallitus ja Puumalan kunnanvaltuusto hyväksyivät maanantaina kuntien kannanotot kaivosasioihin. Kaivostoiminnan aloittaminen nähtäisiin liian suurena uhkana Saimaan matkailuelinkeinolle sekä luonnolle.
Paljon mielenkiintoa kohdistuu nyt työn alla olevaan uuteen kaivoslakiehdotukseen, joka tulee eduskuntaan vuoden lopulla. Näyttää siltä, että jatkossakin malmeja etsitään Suomessa ahkerasti.
Akkuihin tarvitaan mineraaleja
Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo sanoo, että varauksia on voimassa ympäri Suomea. Varaus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan eli vanhoja poistuu koko ajan.
– Tälläkin seudulla on ollut kymmeniä varauksia. Joitakin malminetsintälupiakin on haettu niiden nojalla.
Suurin osa varauksista raukeaa johtamatta mihinkään. Joskus varaaja kuitenkin hakee malminetsintälupaa. Lupa on voimassa viisitoista vuotta.
Partalansaaressa epäillään, että kaivoslain uudistaminen ja akkuteollisuuden tarpeet ovat kiihdyttäneet varauksien tekemistä ja malminetsintää.
Keskitalon mukaan kaivoslaki ei kuitenkaan ole syynä vaan malmeja etsitään maailmanmarkkinatilanteen mukaan.
– Enemmän sitä ohjaavat globaalit ilmiöt ja metallien maailmanmarkkinahinnat.
Sen sijaan niin sanotun akkuklusterin tarpeet ovat Keskitalon mukaan varmasti malminetsinnän taustalla.
– Suomen kallioperä tiedetään sen verran hyvin, että meillä on korkea potentiaali löytää joskun tulevaisuudessa akkumineraaleja.
Maanomistajien oikeudet
Maanomistajille mahdollisella kaivoksella on suuri merkitys. Monet eivät kaivosta mailleen halua, joko ympäristösyistä tai siksi, että he pitävät korvausta huonona.
Korvauksen suuruus kuitenkin vaihtelee tapauskohtaisesti. Ilkka Keskitalon mukaan maanomistajien kanssa on suhteellisen vähän kiistoja.
MTK:n lakimies Leena Kristeri kuitenkin uskoo, että harva maanomistaja haluaa kaivosta omalle takapihalleen.
Kristeri on mukana kaivoslain uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Lakiesitys on tarkoitus viedä eduskuntaan loppuvuodesta. Uudistuksessa maanomistajien asema saattaa parantua nykyisestä.
– Maanomistajien odotukset ovat ihan positiivisia.
Lue myös: