Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Vaasassa kokeiltu koronatartuntasovellus törmäsi teknisiin pulmiin ja muistuttaa yksityisyyden suojan asettamista rajoista – "Tarvitaan vielä paljon työtä"

Käyttäjän yksityisyyden tiukka suojaaminen tekee altistumisten täsmällisestä jäljittämisestä hankalaa.

Koronavirusaltistuksia jäljittävä sovellus otetaan käyttöön Vaasan keskussairaalassa – 33 työntekijää mukana pilotissa Sitran rahoittaman pilotin tavoitteena on varmistaa, että sovellus toimii luotettavasti ja tietoturvallisesti.
Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Jyrki Hara
Avaa Yle-sovelluksessa

Vaasan keskussairaalassa toteutetussa pilottihankkeessa on selvinnyt, että koronatartuntojen jäljittämiseen kehitetty Ketju-sovellus ei rekisteröinyt sovelluksen käyttäjien välisiä kohtaamisia luotettavasti.

Pilottiin osallistuneet Vaasan keskussairaala työntekijät olivat tyytyväisiä sovelluksen käytettävyyteen, mutta testissä törmättiin teknisiin ongelmiin.

– Pilotissa käytetty bluetooth-teknologia vaatii huomattavasti säätöä ja optimointia, jotta sillä voitaisiin rekisteröidä ihmisten välisiä kohtaamisia riittävän luotettavasti, Sitran tiedotteessa todetaan.

Ketju-sovelluksesta ei ole tulossa Suomessa kansallisesti käyttöön otettavaa jäljityssovellusta. Ketjua kehittävät yhtiöt Reaktor ja Futurice eivät olleet mukana kilpailutuksessa, jossa kansallisen sovelluksen valmistajaksi valittiin teknologiayhtiö Solita.

Vaasan keskussairaalassa toteutetun Ketju-pilotin tulokset ja lähdekoodi luovutetaan kuitenkin Solitan käyttöön. Sovellushankkeesta vastaa terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Solita: Bluetooth-ongelma ratkaistavissa

Sovelluksen käytön mahdollistava lakimuutos on viittä vaille valmis. Eduskunnan on määrä hyväksyä tartuntalain väliaikainen muutos huomenna perjantaina.

THL:n jäljityssovellusta valmistavan Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä kertoo, että Ketju-pilotissa havaitut tekniset bluetooth-ongelmat pystytään luultavasti välttämään syksyllä käyttöön otettavassa sovelluksessa.

– Käytämme bluetooth-seurannassa eri teknologiaa. Se ratkaisee suuren osa niistä ongelmista, jotka tässä pilotissa havaittiin.

Solita käyttää Applen ja Googlen yhdessä kehittämää, puhelimien käyttöjärjestelmätasolle asennettua teknologiaa, joka tuli käyttöön vasta toukokuussa

Ketju-sovelluksen pilotointi osoitti kuitenkin muitakin sovelluksen rajoituksia, jotka koskevat myös Solitan THL:lle kehittämää kansallista sovellusta.

Molemmat sovellukset perustuvat niin sanottuun hajautettuun järjestelmään, jossa käyttäjät jäävät anonyymeiksi. He voivat ottaa sovelluksen käyttöön antamatta puhelinnumeroitaan tai henkilöllisyyttään viranomaisten tietokantaan.

Vahva anonymiteetti tekee jäljityksestä hankalaa

Hallitus ja eduskunta ovat painottaneet, että tuleva jäljityssovellus ei saa uhata kansalaisten yksityisyyden suojaa.

Ketju-pilotin johtopäätöksissä todetaan, että hajautetun mallin tarjoama vahva anonymiteetti tekee jäljitystyöstä kuitenkin hankalaa. Kohtaamisten yhdistäminen yksittäisiin käyttäjiin ei ole mahdollista. Käyttäjä saa ilmoituksen mahdollisesta altistumisestaan noin päivän tarkkuudella.

– Jos altistumisesta ei tiedetä tämän tarkempaa ajankohtaa tai keneltä se on peräisin, jäljitystyötä tekevän viranomaisen on äärimmäisen vaikeaa liittää altistustieto muuhun tietoon tai käyttää omaa harkintaa, Sitran tiedotteessa todetaan.

Käyttäjien vahva anonyymius johtaa myös siihen, että sovellus voi tuottaa vääriä ilmoituksia altistumista tilanteista, jotka eivät todellisuudessa ole altistumisriskejä.

Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä toteaa, että myös kansallista jäljityssovellusta kehitetään nyt vahva yksityisyyden suoja edellä, koska laki niin vaatii.

– Tällöin ei yksilöiden välistä liikennettä saada esiin. Myös vääriä positiivisia havaintoja voi tulla. Sovellus ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se on yksi työkalu muiden joukossa. Sovellus mahdollistaa anonyymit altistumisvaroitukset.

Sovellus käyttöön syksyllä?

Sovelluksen käyttöönoton mahdollistavan lain on tarkoitus astua voimaan elokuun alussa. THL:n tilaama sovellus pyritään ottamaan käyttöön alkusyksystä.

Lakiestiyksen mukaan sovelluksesta on väestötasolla hyötyä vain, jos on riittävän kattavasti väestön käytössä. Jos tavoiteltaisiin käyttäjiksi 60 prosenttia väestöstä, se tarkoittaisi että 3,3 miljoonaa henkilöä lataisi sovelluksen lyhyen ajan sisällä, esityksessä todetaan.

Ketju-sovelluksen pilottihankkeesta saatiin ainakin se oppi, että kehitystyössä riittää vielä tekemistä.

– Tämä kokeilu osoitti, että tarvitaan vielä paljon työtä, että näistä sovelluksista tulee päivittäisiä, luotettavia työkaluja, totesi johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

Lue lisäksi:

Suomen koronasovelluksen kehittäjäksi valittiin Solita – Vaasassa pilottihanketta vetäneet Reaktor ja Futurice eivät osallistuneet kilpailutukseen

Koronavirusaltistuksia jäljittävä sovellus tänään käyttöön Vaasan keskussairaalassa – 33 työntekijää mukana pilotissa

Koronatartuntasovelluksen pilotti päättyi Vaasassa – käyttäjät tyytyväisiä, tuloksia saadaan kesällä

Analyysi: Koronatartuntoja jäljittävä sovellus ei ole hopealuoti, joka vapauttaa meidät karanteenista

Suosittelemme sinulle