Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurova sanoo kärsivänsä yhä traumasta. Sen aiheutti Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vierailullaan Rovaniemellä.
Koivurova oli jäsen Suomen valtuuskunnassa, kun Rovaniemellä järjestettiin Arktisen neuvoston ulkoministerikokous toukokuussa 2019. Suomi oli silloin neuvoston puheenjohtajamaa.
Pompeo ilmoitti yllättäen pitävänsä puheen kokousväelle.
Kuulijat saivat tyrmistyksekseen täyslaidallisen uhkakuvia Kiinasta ja Venäjästä kokouksessa, jossa pyritään yhteistyöhön muun muassa ilmastonmuutoksessa, alkuperäiskansojen asemassa ja ympäristönsuojelussa.
Koivurovan mukaan viesti oli kärkevä, ja se tuli varoittamatta.
– Puhe oli todella vihamielinen. Se oli pitkä luettelo siitä, mitä pahaa Kiina on tehnyt maailmalla Afrikassa, Aasiassa ja muualla, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtajana toimiva Koivurova kertoo.
Koivurovan kokemus on yksi esimerkki siitä, miten Yhdysvaltain painostus Suomen ja muiden Euroopan maiden Kiina-suhteita kohtaan näyttää voimistuneen samaan aikaan kun Yhdysvaltain omat Kiina-suhteet kiristyvät.
Yhdysvaltain painostuksen tunnistavat Koivurovan lisäksi myös useat muut asiantuntijat.
The Atlantic -aikakauslehti kirjoitti vuosi sitten, että Trumpin hallinto vaatii yhä tiukemmin Euroopan liittolaisia hylkäämään Kiinan. Lehden mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö on pestannut 150 diplomaattia erityisesti keskittymään Kiinan asemaan Euroopassa. Osa heistä toimii Euroopassa, osa Yhdysvalloissa.
Yksi Suomen johtavista Kiina-tutkijoista sanoo, että Yhdysvallat pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös Suomen Kiina-suhteisiin.
– Suomessakin on ollut havaintoja, että Yhdysvalloista on käynyt täällä henkilöitä järjestämässä keskusteluja, kertoo Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.
Kallio viittaa lisäksi suomalaisiin ulkoministeriölähteisiin, jotka kertovat, että Yhdysvaltain kiinnostus suomalaista Kiina-yhteistyötä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina.
Kallio on kollegansa Bart Gaensin kanssa kirjoittanut aiheesta eurooppalaisten Kiinaan perehtyneiden ajatuspajojen ETNC-verkoston julkaisemaan tutkimukseen.
Raportin Suomi-osuudessa sanotaan, että Yhdysvaltain painostuksella on vaikutusta.
Suomen hallitus, kunnat ja yliopistot ovat alkaneet nähdä Kiinan enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Raportissa puhutaan jopa paniikista. Muutos on tapahtunut nopeasti ja osin Yhdysvaltain painostuksesta.
– Pienemmät toimijat kuten kunnat, yritykset ja yliopistot ovat paljon alttiimpia säikähtämään painostusta, jos niitä kohtaan sitä esitetään, Kallio sanoo.
"Se on ennenkuulumatonta"
Jyrki Kallion mukaan Yhdysvallat on pyrkinyt vaikuttamaan ainakin yhdessä yliopistossa Suomessa.
– Tiedetään, että Yhdysvaltain suurlähetystö on käynyt paikan päällä suomalaisessa yliopistossa vaatimassa, että yliopisto ei saa lisätä yhteistyötä Kiinan kanssa. Se on ennenkuulumatonta, sanoo Kallio.
Kallio ei kerro, mistä yliopistosta on kyse. Hän ei tiedä, onko painostuksella ollut vaikutusta – ainakaan vielä.
Hän kertoo, että Tanskassa Kööpenhaminan yliopisto on lopettanut yhteistyön maineikkaan shanghailaisen Fudanin yliopiston kanssa.
– Tanskassa on arveltu, että taustalla oli Yhdysvaltain painostus, hän sanoo.
Yle kysyi viideltä suomalaiselta Kiina-tutkimusta tekevältä yliopistolta, onko niitä painostettu. Yksikään ei myöntänyt.
**Lue myös: **Ylen selvitys: Kiinan kontrollijärjestelmä pesiytyi myös Suomeen – Toiminnalla on yhteys suomalaiseen puoluepolitiikkaan
Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystön lähetystösihteeri William Couch sanoo, että väite Yhdysvaltain painostuksesta ei kuulosta todelta. William Couch sanoo, että Helsingin suurlähetystössä kukaan ei keskity pelkästään Kiinaan.
Mutta hän myöntää, että viestintä Kiina-uhasta on tärkeä osa Yhdysvaltain diplomaattien työtä.
– Diplomaattimme viestivät näistä huolista ympäri maailmaa, myös täällä Suomessa, hän sanoo.
Couch sanoo, että Kiina yrittää vahingoittaa Yhdysvaltain ja Euroopan suhteita valeinformaatiolla ja kyberkampanjoilla.
– Kiina uhkaa murentaa demokratiaa kansainvälisesti. On vain luonnollista, että olemme valppaina vapauttamme kohtaavaa uhkaa vastaan, Couch vastaa sähköpostitse.
Couch luettelee esimerkkejä, joissa hänen mukaansa Yhdysvaltain toiminta on tuottanut tulosta. Britannia pohtii Huawein hylkäämistä 5G-verkossa. Ruotsi on sulkenut Konfutse-instituutit.
Vierailujen motiivi mietityttää Helsingin yliopistossa
Helsingin yliopiston kehittämispäällikkö Markus Laitinen sanoo, että ainakaan Helsingin yliopiston johdon tiedossa ei ole vaikuttamisyrityksiä.
Yhdysvaltain lähetystön edustajat ovat käyneet Helsingin yliopistossa toimivassa Konfutse-instituutissa kahdesti presidentti Donald Trumpin presidenttikaudella. Viimeksi he kävivät viime vuoden lopussa. Instituutin johtajan Julie Chenin mukaan vierailijat eivät esittäneet vaatimuksia.
Chen sanoo, että keskustelut Yhdysvaltain lähetystön edustajien kanssa sujuivat hänen mukaansa hyväntahtoisesti.
– Minulle jäi kuva, että Yhdysvallat haluaa ennakoivasti ymmärtää kiistaa herättäviä, Kiinaan liittyviä kysymyksiä, Kiina-tutkimuksen professori Julie Chen sanoo.
Chenin mukaan lähetystön edustajat halusivat nähdä Konfutse-instituutin kirjaston ja juttelivat instituutin toiminnasta ja henkilöstön määrästä yleisesti. Hän ihmettelee kuitenkin vierailujen tarkoitusta.
– Minusta se on mielenkiintoista. Miksi Ranskan tai Saksan lähetystöt eivät lähesty meitä. Mikä on motiivina?
Suurlähetystö on käynyt vuosittain myös Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa, jossa Kiina on osa tutkimuskenttää.
Keskuksen johtaja Timo Koivurova sanoo, että tapaamiset ovat sujuneet hyvissä merkeissä. Hän on tyytyväinen siihen, että Yhdysvaltain suurlähetystön edustajat ovat pitäneet yhteyttä.
– Vaikka keskusteluissa onkin välillä ojentava sävy, hän sanoo.
Koivurova kuvaa ojentamiseksi keskustelua sen jälkeen, kun hän kirjoitti ulkoministeri Pompeon Rovaniemen puheesta tyrmistyneen blogitekstin kansainvälisen arktisten asioiden ajatushautomon Polar Connectionin sivuille.
Siinä Koivurova varoitti Yhdysvaltain vaarantavan rauhanomaisen arktisen yhteistyön ja edistävän strategista ja sotilaallista kilpailua.
Blogia oli luettu 50 000 kertaa. Kirjoitus tuli puheeksi seuraavassa tapaamisessa suurlähetystön kanssa.
– Yhdysvaltain edustajat halusivat sanoa, että Suomen ja Yhdysvaltain välillä on asiasta yhteisymmärrys. Minusta teot eivät vastaa sanoja. Trumpin kaudella käytetään yhä enemmän sotilasturvallisuuden kieltä, Koivurova huokaa.
Pompeo mainitsi puheessaan Kiinan sotilaalliseksi uhaksi arktisella alueella. Koivurova on eri mieltä.
Hän kirjoitti tutkijaryhmän kanssa raportin valtioneuvostolle arktisen yhteistyön haasteista Kiinan kanssa.
– Meidän näkemyksemme on, että Kiina ei käyttäydy alueella sotilastoimijana. Venäjäkin pitää huolta siitä, että Kiinan rooli pysyy tarkasti taloudellisena sijoittajana. Reaalimaailma ei korreloi tällä hetkellä Yhdysvaltain näkemyksen kanssa, Koivurova sanoo.
Huawei kiistakapulana
Yhdysvaltain voimistuneen vaikuttamisen tavoitteena on, että muut maat tekisivät pesäeroa Kiinaan. Jyrki Kallion mukaan tämä näkyy myös suomalaisen yliopiston painostusyrityksessä.
– Se kertoo siitä, että Yhdysvallat kokee Kiinan kilpailijakseen sekä taloudellisesti että poliittisesti ja se pyrkii kaikin tavoin käymään suurvaltakilpailua myös muiden maiden alueella, Kallio arvioi.
Yksi viime aikojen tunnetuimmista kiistakapuloista on ollut kiinalainen teknologiayhtiö Huawei.
Yhdysvallat on uhannut kieltää amerikkalaista teknologiaa käyttäviä kansainvälisiä yrityksiä työskentelemästä Huawein kanssa.
Yhdysvaltain mukaan Kiina harjoittaa vakoilua Huawein avulla, ja pitää yhtiötä osana Kiinan sotilaallista uhkaa. Moni eurooppalaisvaltio käyttää yhä sen teknologiaa.
Myös ETNC:n raportin mukaan Yhdysvallat lobbaa Suomessakin aktiivisesti Huawei-yhteistyötä vastaan. Yle on saanut vahvistuksen Suomen ulkoministeriölähteistä, että Suomeakin on varoitettu teknologiayhteistyöstä kiinalaisten yhtiöiden kanssa.
Yhdysvaltain vaikutus on myös onnistunut
Yhdysvallat on huolissaan muun muassa Suomen ja Kiinan yhteistyöstä Tyynenmeren ja Atlantin Pohjoisen jäämeren kautta yhdistävän Koillisväylän hankkeessa. Suomi on mukana merenalaisessa tietoliikennekaapelihankkeessa, jota rakentamassa olisi myös Huawei.
Hankkeen tarkoitus on nopeuttaa dataliikenneyhteyksiä Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. Kaapeli kulkisi myös Suomen kautta.
Ulkopoliittisen instituutin Kiina-tutkija Jyrki Kallio sanoo, että EU-maat ovat taloussuhteiden lisäksi alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota Kiinaan poliittisena ja sotilaallisena valtana.
– Siinä mielessä Yhdysvaltain vaikutus onnistuu. Toisaalta Huawei-kiistassa Yhdysvallat ei ole onnistunut siinä määrin kuin halusi, Kallio arvioi.
Yhdysvaltain suurlähetystön lähetystösihteeri William Couch kiistää, että Yhdysvallat haluaisi Euroopan maiden valitsevan puolensa.
– Euroopassa näyttää vallitsevan näkemys, että Yhdysvallat haluaisi maiden valitsevan meidän ja Kiinan välillä, mutta se ei ole totta. Todellinen valinta on demokraattisten periaatteiden, ihmisoikeuksien, läpinäkyvyyden sekä reilun kaupankäynnin ja toisaalta korruptoituneen, autoritäärisen valvontavaltion välillä, Couch sanoo.
Eurooppa ei halua suurvaltojen kiistan osapuoleksi
Suurvaltojen sapelinkalistelu asettaa Euroopan vaikeaan välikäteen, Jyrki Kallio sanoo.
– Kiinan kuten muunkaan suurvallan suhteen ei pidä olla sinisilmäinen.
Kiina edistää yritystensä kilpailuasemaa kyseenalaisin keinoin. Sen vaikutusvallan kasvu kansainvälisissä järjestöissä vaatii myös seurantaa, Kallio sanoo.
Kiinan autoritääriset otteet huolestuttavat Eurooppaakin. Uusimpana huolena on Kiinan säätämä uusi kansallisen turvallisuuden laki Hongkongiin. Lain arvioidaan murentavan Hongkongin autonomiaa ja sananvapautta. Se uhkaa ulkomaalaisia, jotka esimerkiksi osoittaisivat mieltä Hongkongin itsenäisyyden puolesta.
Yhdysvallat haluaa Euroopan näkevän Kiinan turvallisuusuhkana. Mutta Euroopan maat haluavat myös tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä niin kaupassa kuin kansainvälisten kysymysten kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
Suomalaiset asiantuntijat näkevät Yhdysvaltain vaikuttamisyritysten taustalla olevan lähinnä Yhdysvaltain omat edut suurvaltojen valtakamppailussa.
– Yhdysvaltain arktinen politiikkakin on linjassa siinä, mitä Yhdysvallat tekee eri puolilla maailmaa. Se haastaa Kiinan, Koivurova linjaa.
Yhdysvaltojen suostutteluyrityksiä Euroopan suuntaan vaikeuttaa presidentti Donald Trumpin linja. Trumpin politiikka on arvaamatonta ja tempoilevaa, ja hänen kaudellaan Yhdysvallat on loitontunut kansainvälisestä yhteistyöstä.
– Välillä saavat turpaansa viholliset, välillä ystävät. Koskaan ei tiedä, kuka saa läksytystä, Koivurova muotoilee.
Pompeon viimevuotisen puheen jälkeen hän kirjoitti vihaisena blogin:
"Niin kauan kuin Trump on Yhdysvaltain presidentti… arktisen neuvoston ilmastonmuutostyö on uhattuna. Meidän täytyy myös ymmärtää, että mukana on hallitus, joka tuo muualla maailmassa olevat jännitteensä arktiselle alueelle.”
Wolf warriors – Kiinan diplomaattiset soturit
Euroopassa nähdään, että myös Kiinan diplomatia maailmalla on muuttunut entistä räikeämmin aggressiiviseksi. Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden näkemyksiä koonneen Bertelsmann Stiftung -järjestön tuoreessa raportissa todetaan, että Kiinan kommunistisen puolue on tullut yhä vaativammaksi, periksiantamattomammaksi ja hyökkäävämmäksi kansainvälisissä suhteissaan.
Muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa, Britanniassa ja muualla kiinalaisdiplomaatit puolustavat äänekkäästi ja vihaisesti Kiinan etuja asemamaissaan. He ovat saaneet mediassa lisänimen "wolf warriors" eli susisoturit kiinalaisen sotaelokuvan mukaan.
– Wolf warriors -diplomatia on vaikuttamisyrityksenä kömpelöä. Kiina onnistuu ampumaan itseään jalkaan, Kallio arvioi.
Jyrki Kallio näkee, että suurvaltojen suhteissa diplomatian tapa on olennaisesti muuttunut viime vuosina. Sosiaalisen median kielenkäyttö ja käytöstavat ovat siirtyneet kansainvälisen diplomatian areenalle.
– Päästetään suusta asioita, joita aiemmin ei diplomaateilta olisi odottanut, Kallio pohtii.
Hän näkee, että presidentti Trump aloitti törkypuheet, ja Kiina on seurannut perässä samaan malliin.
Kallio pitää huolestuttavana, että retoriikan koventuessa puhe uudesta kylmästä sodasta alkaa toteuttaa itseään.
– On ongelmallista, jos Yhdysvalloissa viritellään uutta kylmää sotaa Kiinaa vastaan. Se asettaa Euroopan unionin hankalaan tilanteeseen, Kallio sanoo.
Voit keskustella aiheesta 6.7. klo 23 asti
Lue myös:
Demokratiaa käsittelevät kirjat ovat alkaneet kadota Hongkongin kirjastoista