Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen osasi odottaa sitä, että eduskunta ei anna hänelle syytelupaa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) rikosasiassa.
Mutta maan ylin syyttäjä on silti pettynyt.
– Julkista keskustelua seuranneena osasin arvella, että näin käy. Mutta kyllä olen pettynyt lopputulokseen. Siitä saa sen käsityksen, että äänestyksessä vähemmistössä olleet viestittivät hyväksyttävämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen, sanoo Ylelle valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
121 kansanedustajaa äänesti sen puolesta, että syytelupa annettaisiin valtakunnansyyttäjälle. 54 kansanedustajaa olisi sen estänyt. Syyteluvan saamiseksi olisi tarvittu 5/6 enemmistö.
Toiviainen on tyytyväinen siihen, että enemmistö kansanedustajista olisi murtanut Mäenpään syytesuojan.
– Kansanedustajien enemmistö, kuten myös perustuslakivaliokunnan enemmistö ja perustuslakivaliokunnassa kuulleet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että syytesuoja olisi pitänyt murtaa. He katsoivat kuten minäkin, että kyse oli rasistisesta ihmisarvoa loukkaavasta vihapuheesta, Toiviainen sanoo.
"Mitä todennäköisemmin se olisi johtanut tuomioon"
Mäenpää piti noin vuosi sitten eduskunnassa puheen, jossa hän rinnasti turvapaikanhakijat ja vieraslajit.
Poliisi aloitti Mäenpään puheista esitutkinnan, ja poliisi epäili tutkinnassaan Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Perustuslakivaliokunta katsoi, että valtakunnansyyttäjälle pitäisi antaa syytelupa. Valtakunnansyyttäjä oli ilmoittanut jo aiemmin, että jos syytelupa tulee, hän vie kansanedustaja Mäenpään oikeuteen.
– Tästä olisi mielestäni täytynyt saada tuomioistuimen tulkinta. Ja tämä on nyt estetty, sanoo Toiviainen.
Jos tapaus olisi päätynyt tuomioistuimeen, Mäenpää olisi saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, uskoo valtakunnansyyttäjä.
– Tässä on kyse varsin tavallisesta lainvastaisesta vihapuheesta. Mitä todennäköisemmin se olisi johtanut tuomioon. Ratkaisun tekee tietysti aina lopulta tuomioistuin.
Valtakunnansyyttäjä jää pohtimaan Mäenpään prosessin jälkeen suurta kysymystä kansanedustajien syytesuojassa.
– Onko oikein, että polittiikkaa voi tehdä laittomin keinoin? Eli käyttää siinä sanoman ajamisessa lainvastaista puhetta, ja rikkoa siinä mielessä voimassa olevaa lainsäädäntöä niin, että siitä ei seuraa rikosoikeudellista seuraamusta.
Pitäisikö peruslakia muuttaa?
Kansanedustajat ovat perustuslain antaman syytesuojansa vuoksi hyvin eri asemassa kuin muut kansalaiset. Syytesuojalla on haluttu turvata kansanedustajien puhetta ja toimintaa valtiopäivillä.
Pitäisikö perustuslakia muuttaa niin, että eduskunta ei voisi päättää, annetaanko valtakunnansyyttäjälle syytelupa?
Vaikka valtakunnansyyttäjä hävisi tänään eduskunnalle, hänellä ei silti ole selkeää kantaa asiaan.
– Tämä on mielenkiitoinen kysymys, joka vaatii laajempaa pohdiskelua ja valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan ottamista keskusteluun. Sitä toivoisi, että nämä ratkaisut tehtäisiin oikeudellisin eikä poliittisin perustein. Jos näin ei tapahdu, voi käydä niin, että oikeutta syyteharkintaan ei anneta. Ja tämä on yksi esimerkki siitä.
Lue lisää: