Farkkushortseihin, mustaan paitaan ja tennareihin pukeutunut Sami-Petteri Asikainen poseeraa tottuneesti kuvaa varten. Hän hymyilee ja sanoo, että minkä kuvan vaan saa laittaa juttuun, ei haittaa vaikka maha näkyisi.
Monelle muulle haastateltavalle uutiskuvat ovat pienoinen kauhistus. Kun ihminen riisutaan poseerauksista, filttereistä ja selfieistä, dokumentaarisesti kuvattu keho on vieras.
– Nuorten pitäisi ottaa ihan suoria selfieitä, ilman mitään filttereitä, se vapauttaa, huikkaa Asikainen keskellä aurinkoista Joensuuta.
Sellaisia somessa ei juuri näy. Filtteröimätön ja poseeraamaton kuva on vastoin somen nykyistä etikettiä. Etikettiä, jossa normaali, filtteröimätön elämä ja ulkonäkö ei riitä Asikaisen mukaan.
Sami-Petteri Asikainen tunnetaan Instagramissa nimellä @iamasikainen. Hän tekee someen “kaksoskuvia”, joissa hän parodioi julkisuuden henkilöiden kuvien epäluonnollisuutta. Asikainen ottaa puolisonsa avustuksella kuvia, joissa hän on pyrkinyt mukailemaan somevaikuttajien tai julkisuuden henkilöiden ottamia kuvia. Sitten hän yhdistää alkuperäisen kuvan ja oman kuvansa yhdeksi kuvaksi vierekkäin.
Se on hauskaa, mutta samalla kannanotto.
– Se julkkisten kuvien maailma on epärealistinen. Monelle artistille toki kuvien erikoisuus, muokkaaminen ja poseeraukset ovat osa brändiä. Mutta se on väärin siinä mielessä, että nuoret seuraavat näitä ihmisiä, Asikainen sanoo.
Pitää olla tietyn tasoinen ulkoisesti ja sisäisesti
Tytöt ja naiset ovat hänen käsityksensä mukaan erityisen alttiita haitallisille vaikutteille. Naisartisteilla ja julkisuuden henkilöillä kuvien muokkauksen laajuus ja kuvien erikoisuus ovat eri tasolla kuin julkisuudessa olevilla miehillä.
– Filtterit ja muokkaus ei välttämättä ole mikään paha asia, mutta se vääristää käsitystä etenkin tytöillä. Pitää olla tietyn tasoinen ulkoisesti, mutta myös sisäisesti. Esimerkiksi jos olet syömässä ulkona, sen ruuan pitää olla tietynlaista ja sitä pitää jopa syödä tietyllä tavalla, jotta se toimii somessa, Asikainen sanoo.
Eivätkä pojat ja miehetkään ole turvassa somen ulkonäköpaineilta.
– Miehillekin some luo paineita. Joskus tulee olo, että haluan tuollaiset vatsalihakset heti. Miehen keho on somessa ylipäänsä joko atleetti tai pallomaha. Miesten kehojen moninaisuudesta puhuminen puuttuu meiltä kokonaan, Asikainen sanoo.
Tytöille ja naisille on jo runsaasti kannustavaan kehosuhteeseen ohjaavaa sisältöä, mutta miehille ei.
Asikainen sanoo, että somen miesihanne on hyvin vaikeasti tavoitettava. Rasvaton, treenattu keho, ehkä kaksi lasta, hieno auto. Se vaatii jo tietyn palkkatason.
– Pitäisi muistaa, että kaikki miehet ovat miehiä. Tai kaikki mieheksi tai naiseksi kokevat ovat miehiä ja naisia, olivat he minkä näköisiä vain, Asikainen pohtii.
Syömishäiriöliiton mukaan nuoret haavoittuvimpia
Nuoret ovat aikuisia haavoittuvaisempia ja alttiimpia somen yksipuolisille, muokatuille kuville, sanoo Syömishäiriöliiton SYLI ry:n asiantuntija Katri Mikkilä.
– Moni sairastuu syömishäiriöön nuorella iällä ja nuorille somesisällöt voivat olla todella koukuttavia. Toisaalta monella aikuisellakin on kipuilua kehonkuvan suhteen, Mikkilä sanoo.
Mikä on lopulta kehorealismia, kehottaa Mikkilä jokaista pohtimaan.
– Hirveän tärkeää on muistaa se, että kenestä tahansa voi ottaa upeita kuvia ja toisaalta niin sanottuja huonoja kuvia. Kuva on yksi hetki. Millainen toisaalta se realistinen kuva kehoista on? Onko se se, kun kohtaamme toisemme kasvokkain? Mikkilä kysyy.
Nykyihmiselle tyypillistä hänen mukaansa se, että ulkonäkö hyväksytään tutuista kuvakulmista tai selfiekulmista, mutta muita kuvakulmia tai tiettyjä kehonosia ei hyväksytä. Se kertoo tiukoista kauneusihanteista.
Pauliina Tähkäpää kuvaa työkseen myös arvet ja selluliitit, eikä poista niitä kuvista
Tiukoista ulkonäkoihanteista on keskusteltu jo vuosia. Kehopositiivisuus on ilmiö meillä ja maailmalla, jossa kaiken muotoisia, kokoisia ja värisiä kehoja tulisi kohdella tasavertaisesti. Viimeisimpänä kehorauha haluttiin Instagramissa bikineihin puetuille pyllyille. Avainsana #arvokaspylly joutui kuitenkin pian sovelluksessa pannaan, eikä uudella hashtägillä löydy viikonloppuna nähtyjä bikinikuvia.
Ammattivalokuvaajilla on iso merkitys somekuvastoissa. Somemaailman kuvien keinotekoisuutta ja tiukkoja ihanteita on pohtinut moni alan ammattilainen, esimerkiksi valokuvaaja Pauliina Tähkäpää.
Hän huomauttaa, että raakakuvia näkyy somessa enää harvoin. Filttereitä tulee koko ajan lisää. Eivätkä ulkonäköpaineet kosketa pelkästään nuoria vaan kaikenikäisiä.
Instagramissa kuka vain voi tätä nykyä tehdä filttereitä itse.
Tähkäpää on huomannut myös kuvanmuokkaussovellusten määrän kasvun.
– On alkanut tulla myös aiempaa enemmän applikaatioita, joissa suuta voi suurentaa tai silmiä muokata. Itsestään voi tehdä kuvissa helposti ihan toisen, Tähkäpää sanoo.
Tähkäpää valokuvaa työkseen pääosin 20–60-vuotiaita naisia. Hän kuvaa naisia boudoir-tyyliin, jolla pyritään sensuelliin, itsetuntoa kohottavaan kuvauselämykseen.
Kenenkään vatsamakkaroita tai selluliitteja ei Tähkäpään Photoshop-kuvankäsittelyssä poisteta.
– Yksittäisen finnin voin poistaa, tai mustelman, koska se ei ole ihmisessä pysyvää. Muuten muokkaan vain valoja ja varjoja.
Tähkäpää haluaa osoittaa kuvattavilleen, että jokainen keho ja ihminen on kaunis. Selluliittien kanssa ja ilman filttereitäkin.
– Ihmiset kokevat filtterit ja kuvanmuokkauksen nykyään tarpeena, Tähkäpää sanoo.
Ammattivalokuvaajien kuvatkin voivat muuttua reilusti kuvaa käsiteltäessä. Ulkopuolinen ei voi tietää, mitä kaikkea vaikkapa julkisuuden henkilöstä otetulle promokuvalle on tehty.
– Ammattivalokuvaajissakin on niitä, jotka muokkaavat kuviaan rankalla kädellä. Silotellut versiot itsestä eivät kuitenkaan näy peilissä, Tähkäpää pohtii.
Tutkija: muokatuilla kuvilla herätetään tietoisesti alemmuuden tunne
Somen herättämät ulkonäköpaineet kuuluvat ja näkyvät myös ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Ulla Kärkkäinen on koulutettu ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori, joka on väitellyt painoihanteista.
– Asiakkaani mainitsevat usein somen. Se ahdistaa ja luo monelle ulkonäköpaineita, Kärkkäinen kertoo.
Kärkkäisen mukaan on hyvä muistaa, että somen ulkonäköpaineita aiheuttavat kuvat ovat monille markkinointikeino. Somealustat ovat kaupallistuneet vauhdilla. Kuvilla on visuaalisia, kuluttamiseen kannustavia viestejä.
– Ei ole mikään salaisuus, että kuvilla myydään. On mainostajan ja vaikuttajan etu, että ihmiset kokevat tyytymättömyyttä katsoessaan vaikuttajan kaunista kuvaa. Sen alemmuuden tunteen kautta ihminen alkaa alitajuisesti uskoa, että tietty mainostettava tuote helpottaa oloa, Kärkkäinen sanoo.
Vaikuttajilla on somessa iso vastuu seuraajilleen, mutta tulonlähteet eli mainoksen tilanneet yritykset heijastuvat sisältöihin.
– Somevaikuttajilla ei välttämättä ole aina vaihtoehtoja vähemmän muokattujen ja poseerattujen kuvien suhteen. Jos iso yhteistyökumppani haluaa tietynlaista kuvaa, ei ole välttämättä vaihtoehtoja, jos haluaa jatkossakin sisällöistä rahaa, Kärkkäinen sanoo.
On toisaalta tavallista, että vaikuttajat laittavat jonkun vähemmän edustavan tai meikittömäksi ilmoitetun kuvan joskus. Se ei SYLI ry:n asiantuntijan mukaan riitä.
– Ei riitä, että vaikuttaja pari kertaa julkaisee kuvan, jossa on vähemmän edustava. Se ei muuta kuvastoa, Katri Mikkilä sanoo.
Vähennä somen aiheuttamia ulkonäköpaineita näin
- Pohdi, miten kapeita ulkonäköihanteet edelleen ovat. Laajenna kehonormistoa seuraamalla tilejä, joissa marginaalissa olevat kehot pääsevät kuuluviin. Somealustoilla tulisi olla vastuu näyttää ihmiskehon moninaisuutta, mutta niin ei automaattisesti ole.
- Karsi ulkonäköpaineita aiheuttavat tilit seurattavista. Monella se auttaa nopeasti lievittämään somesta kumpuavaa tyytymättömyyttä omaan ulkonäköön.
- Yritä tunnistaa kuvanmuokkaus ja poseeraukset. Tutki, millaista filtteriä kuvassa on käytetty.
- Vertailu muihin ei kannata, koska kaikista saa hyviä kuvia. Kaikilla on oikeus pukeutua tai meikata kuten haluaa, mutta voit valita, ketä seuraat. Muista, ettei somessa ole ok arvostella kenenkään ulkonäköä.
Aiheuttaako some sinulle ulkonäköpaineita? Keskustele aiheesta alla 2.7.2020 klo 23.00 saakka.
Lue lisää:
Regina Raskin blogi: Otat selfien, olet siis olemassa?
Tutkimus: sosiaalinen media lisää paineita, mutta siitä voi olla myös apua normien purkamisessa