Kittilän kultakaivoksen jätevesipäästöt suojellun Ounasjoen vesistöön kasvavat uuden ympäristöluvan myötä. Jätemäärä kasvaa koska kaivosyhtiö Agnico Eagle lisää malminlouhintaa parilla kymmenellä prosentilla. Lapin luonnonsuojelupiirin mukaan päästöt heikentävät Ounasjoen vesistön tilaa Suomen ja EU:n lakien vastaisesti.
Kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy on rakentanut maastoon lähes 24 kilometriä pitkän jätevesien purkuputken melkein valmiiksi ilman lainvoimaista ympäristölupaa.
Yhtiöllä on vasta alimman lupaviranomaisen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa jätevesien johtamiseen putkea pitkin. Yhtiö on varoittanut viranomaisia lupahakemuksessa taloudellisista vaikeuksista ellei sen hakema tuotannon laajennus saa ympäristölupaa.
Lapin luonnonsuojelupiiri valittaa luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen, sanoo toiminnanjohtaja Mika Flöjt.
– Kaivosyhtiö pyrkii tässä välttämään ettei se rakenna aitoa jäteveden puhdistamoa millä puhdistettaisiin kaikki haitalliset aineet. Se merkittävästi heikentää joen vesistön ekologista tilaa, vesistön puhtautta ja tämä on siten EU:n vesipuitedirektiivin vastasta toimintaa ja myös tämän Ounasjoen erillislain ja Ounasjoen Naturan vastaista toimintaa.
Kaivosyhtiö: putkea tehdään maanomistajien suostumuksella
Kittilän kaivokselta yli jänkien ja halki metsien kulkeva jätevesien purkuputken linja on valtaisa. Metsään raivattu aukko on 30 metriä leveä, putki kaivetaan neljän metrin syvyyteen ja sitä seuraa huoltotie.
Kaivosyhtiön mukaan putken teko on tapahtunut maanomistajien suostumuksella. Putki tehdään kolmen joen poikki ennen kuin se päätyy Ounasjoen sivujokeen Loukiseen.
Lapin luonnonsuojelupiirin mielestä kaivosyhtiö on pannut lupaviranomaiset ja hallinto-oikeudet seinää vasten rakentamalla purkuputken ennen lainvoimaista lupaa.
Hallinto-oikeuksien tuomarit joutuvat valitusta käsitellessään pohtimaan antavatko luvan valmiin, yhtiön mukaan 16 miljoonaa euroa maksavan jätevesiputken käyttöön.
Tähän asti yli kymmenen vuotta kaivoksen käsitellyt jätevedet on päästetty ojaa ja suota pitkin kaivoksen vierellä virtaavaan pieneen Seurujokeen, mihin yhtiöllä on ympäristölupa. Jätevesistä ja haitta-aineista suurin osa tulee nykyään maanalaisesta kaivoksesta ja näitä kaivosjätevesiä kutsutaan kuivanapitovesiksi.
Typpipäästöt ovat rehevöittäneet vesiä
Kittilän kultakaivoksen uusimassa ympäristöluvassa on 438 sivua. Luvan antoi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toukokuussa. Lupa on vaikeaselkoinen luettava.
Luvasta ei selkeästi ilmene mitkä ovat kaivoksen nyt voimassa olevien ympäristölupien sallimat päästöt, toteutuneet päästöt ja uuden luvan sallimat päästöt. Verkossa olevassa lupadokumentissa olevat karttakuvat ovat pieniä ja suttuisia. Niistä ei pysty lukemaan vesistö- ja maastokohtien nimiä.
Aluehallintoviraston luvassa pyöritellään yli kymmenen vuotta toimineen kaivoksen aiheuttamia muutoksia vesistössä.
Suurimman huomion avin pohdinnassa saavat rehevöitymistä aiheuttaneet typpipäästöt. Typpi on peräisin louhinnan räjähdysaineista ja rikastuskemikaalista ja määrät kasvavat louhinnan kasvaessa.
Avin mukaan kaivoksen typpipäästöt ovat rehevöittäneen vesistöjä Ounasjokea myöten. Kaivoksen vaikutukset arvioidaan suuremmaksi kuin Levin matkailukeskuksen.
Seurujoen ja Loukisen ekologisen tilan todetaan heikentyneen kaivospäästöjen vuoksi erinomaisesta hyväksi.
Kaivosyhtiö: puhdistuslaitokseen investoidaan kymmeniä miljoonia
Kaivosyhtiö Agnico Eaglen Suomen toimitusjohtajan Jani Lösösen mukaan typenpuhdistuksen menetelmiä tullaan pilotoimaan ennen puhdistuslaitoksen rakentamista.
– Typpikuormituksen osalta on todettu että purkureitillä on havaittu rehevöittävää vaikutusta ja tämän takia onkin asetettu entistä tiukempia lupaehtoja ja näihin pyritään vastaamaan, sanoo Lösönen.
Toimitusjohtaja Lösösen mukaan kaivosyhtiö tulee investoimaan kymmeniä miljoonia euroja jätekuorman pienentämiseen. Yhtiön lupahakemuksen mukaan tuotannon kasvattamisella saadaan rahaa ympäristöinvestointeihin.
Lösösen mukaan vanhassa ympäristöluvassa ei ole ollut typpikuormitukselle ylärajaa, vaan vain "tavoitetaso", joka oli 40 tonnia typpeä vuodessa Seurujokeen. Lösösen mukaan päästöt ovat olleet 80 tonnia.
Kaivosyhtiö olisi halunnut luvan johtaa Loukiseen 150 tonnia typpeä vuodessa. Avi torjui tämän katsoen niin suuren typpikuormituksen olevan sopimaton Loukisen ja Ounasjoen ekologista tilaa ja Natura-suojelua ajatellen.
Avi antoi luvan 110 tonnin typpikuormalle lähivuosiksi ja vaatii yhtiöt puolittamaan määrän 2023 alkaen typenpuhdistuslaitoksella. Avin mukaan sen sallima typpipäästö ei heikentäisi vesistöjen tilaa merkittävästi.
Oikeudessa päästöt punnitaan
Luonnonsuojelijoiden mielestä avin antama lupa uhkaa heikentää Ounasjoen vesistön ekologista ja kemiallista tilaa EU:n vesipuitedirektiivin vastaisesti ja Euroopan unionin tuomioistuimen Weser-tuomion vastaisesti.
Vesistöpäästöjä tullaan hallinto-oikeudessa arvioimaan myös EU:n vesipuitedirektiivin ja ennakkotapauksen valossa.
Suomessa Weser-tuomiona tunnettu ennakkotapaus nousi näkyvästi julkisuuteen, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi Kuopion Finnpulpin sellutehtaalta ympäristöluvan vuonna 2019.
KHO:n mukaan sellutehtaan päästöt olisivat heikentäneen Kallaveden kasviplanktonin elinoloja vastoin vesistöjen tilaa parantavia säännöksiä.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mainitsee Weser-tuomion vain lyhyesti Kittilän kaivokselle antamassaan uudessa ympäristöluvassa.
Avin keskeinen perustelu luvan myöntämiselle on, että kaivoksen tulevat päästöt eivät heikennä Ounasjoen vesistön tilaa säännösten vastaisesti.
Lue myös: