Perinnesaunottaja ja saunaterapeutti Kaisu Mokkila on viime päivät riipinyt hanskat kädessä lehtipuiden oksia ihan urakalla. Talven varalle tehtävien saunavastojen paras tekoaika päättyy ensi sunnuntain (5.7.) täysikuuhun.
Perinnetiedon mukaan parhaan ajan laskenta alkaa kesäkuun mustasta kuusta, joka oli tänä vuonna juhannussunnuntaina. Kaikkein parhaat päivät ovat on 8–10 päivän päästä mustasta kuusta. Musta kuu -nimitys tulee kalenterista. Täysikuu on merkitty kalenteriin valkoisella pallolla ja päivä, jolloin niin sanottu uusi kuu alkaa kasvaa, mustalla pallolla.
– Vastat pitää tehdä oikeaan aikaan, että lehdet pysyvät kiinni ja tuoksu säilyy, myös talven yli. Tarvitsen seuraavan talven saunotuksiin noin 160 vastaa, mutta en ehdi tehdä niitä kolmessa päivässä. Reilu viikko siinä menee, sanoo Mokkila.
Mokkilan mukaan musta kuu on myös heinäkuussa, mutta itse hän ei vastantekoa jätä niin myöhään alkukesän kuivuuden takia.
– Lehti voi olla silloin jo huonoa. Myös toukokuussa olisi voinut tehdä, mutta lehti ei ollut silloin vielä valmis.
Tänä vuonna Mokkila aikoo pakastaa suurimman osan vastoistaan. Viime talvena kävi nimittäin ensimmäistä kertaa niin, että iso osa kuivatetuista vastoista homehtui joulukuun kosteudessa, vaikka ne talvehtivat ilmavassa ja kuivassa paikassa.
– Valmiit vastat pistetään heti tuoreeltaan tiukalle rullalle muovin avulla ja teipillä kiinni, ettei ilma pääse väliin. Sitten ne pakastetaan.
Kuivauksessa puolestaan on tärkeää paikan kuivuuden ja ilmavuuden lisäksi pimeys, ettei auringonvalo pääsee haalistamaan lehtiä.
Valkeakoskelainen Mokkila käyttää vastoissaan rauduskoivun lisäksi tammea, vaahteraa, haapaa, pihlajaa, lehmusta, leppää ja katajaa.
– Vastan voi tehdä mistä tahansa kasvista, mikä ei ole myrkyllinen. Itse olen käyttänyt esimerkiksi pähkinäpensaan, kuusen ja männyn oksia. Ja ainahan perinteisen koivuvastan joukkoon voi laittaa yksittäisiä oksia vaikkapa omenapuusta, suopursusta tai mustaherukasta.
Mokkilan mukaan kaikki vastat eivät ole kertakäyttöisiä. Kun ne huuhdellaan hyvin ja ravistetaan kuivaksi, niin esimerkiksi katajaa voi hyvin käyttää pari, kolme kertaa, kun sen heti käytön jälkeen huuhtelee, ravistaa kuivaksi, pakkaa tiiviisti pussiin ja pakasta. Lehtipuista esimerkiksi paju on kertakäyttöinen, mutta liukaslehtinen tammi kestää useamman käytön.
Lisää aiheesta: Minidokumentti suomalaisesta saunasta kertoo, millaista on antautua toisen pestäväksi ja miksi yleiset saunat tekevät paluuta.
Pakastetun vastan annetaan sulaa hetken aikaa huoneenlämmössä ja sen jälkeen se laitetaan haaleaan veteen.
Tuoretta vihtaa ei tarvitse hautoa, mutta pölyt siitä kannattaa huuhtaista.
– Ja ravistaa kuivaksi, ettei vettä lennä kaverin silmään vihtoessa, sanoo Mokkila.