– Tytärpuoli oli perheineen meillä kylässä. Aamulla lastenohjelmien aikaan he katsoivat ikkunasta ulos ja ihmettelivät, että ulkona oli neljä villisikaa!
Näin alkukesän tapahtumia kuvailee Lappeenrannan Hanhijärvellä asuva Kimmo Kossila. Kossila on metsästäjä ja harmittelee, että oli itse tapahtuma-aikaan mökillä. Muutoin hän olisi koettanut jäljittää laumaa metsästettäväksi.
Sama neljän villisian lauma on vieraillut Hanhijärvellä talojen välittömässä läheisyydessä monta kertaa tänä kesänä. Näin lähelle ihmistä tuleminen ei ole ollut eläimille viisasta. Neljän sian laumasta on jäljellä enää kaksi.
Viimeksi ammutun villisian lihat ovat vielä kylmässä odottamassa laboratoriotuloksia. Lihasta tutkitaan trikiininäyte sekä afrikkalainen sikarutto. Jos liha on puhdasta, se syödään.
Villisika kaupungissa on ennennäkemätöntä
Villisikoja on tänä kesänä nähty monin paikoin Kaakkois-Suomessa sekä jopa Helsingissä. Hanhijärven kylältä on Lappeenrannan keskustaan matkaa noin 7 kilometriä, mutta villisiat on nähty myös kaupungissa. Sanomalehti Etelä-Saimaa kertoi aiemmin, kuinka villisikaparin kulkeminen Lappeenrannan keskustassa tallentui videolle.
– En tiedä, onko villisikoja nähty täällä koskaan aiemmin kaupungilla, kertoo paikallisen Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Taurama.
Syy villisikojen ilmaantumiseen kaupunkeihin on kannan runsastuminen. Sika kaivaa ruokansa maasta, ja sula maa takaa sille runsaasti ruokaa.
– Jos maa on jäässä, niin se voi olla eläimelle kohtalokasta. Vähintäänkin niille tulee haavaumia kärsään, kuvailee Kari Taurama.
Villisika voi olla ihmiselle hengenvaarallinen
Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Taurama kuvailee villisikaa erittäin nopeaksi eläimeksi, jota on ollut yleensä todella vaikea nähdä. Eläin on myös taitava uimari. Tauraman mukaan villisikoja ei periaatteessa tarvitse pelätä, mutta niitä ei pidä missään tapauksessa lähestyä.
– Villisian tuleminen kaupunkiin on sille poikkeavaa käytöstä, ja tällaista villieläintä ei pidä lähestyä. Virossa kuolee vuosittain metsästäjiä haavoittuneiden villisikojen hyökkäyksiin, kertoo Taurama.
Tauraman mukaan ihmisen kimppuun hyökkäävä villisika tähtää torahampaillaan kohti ihmisen reisivaltimoja. Tämän vuoksi moni metsästäjä käyttääkin villisikametsällä viiltosuojahousuja.
– Villisikakolarin jälkeen ei missään nimessä tule mennä pusikkoon katsomaan, että miten sialle kävi. Se on vaarallisempi kuin susi tai karhu. Tätä ei moni ihminen tiedä, sanoo Kari Taurama.
Kylällä on suhtauduttu villisikoihin hyvin, mutta niitä on silti metsästetty
Esa Korpela ja Kimmo Kossila asuvat Lappeenrannan Hanhijärvellä naapureina. Esa Korpela on nähnyt valokuvia pihapiirissään liikkuneesta villisikalaumasta. Ilman todisteita Korpela olisi saattanut epäillä tarinan todenpitävyyttä.
– Äitini talo on meidän vieressä ja siinä vieressä ne siat seisoivat. Hyvin vaikea olisi ollut uskoa tätä ilman valokuvaa, naurahtaa Korpela.
Metsän eläimet eivät ole vieras näky Hanhijärvellä. Kossila kertoo, että alueella liikkuu muun muassa hirviä, karhuja ja ilveksiä. Villisikoihin on suhtauduttu kylällä hyvin. Ne eivät ole vielä saaneet vahinkoa aikaan.
– Sitten kun ne tonkivat yhden puutarhan ylös, niin kummasti se alkaa sapettamaan, sanoo Kossila.
Alueen villisioista viimeksi metsästetty yksilö painoi noin 80 kiloa. Aikuiset karjut voivat painaa jopa 200 kiloa ja emakot 150 kiloa. Yleensä asutuksen lähelle eksyvätkin juuri nuoret ylivuotiset yksilöt.
Kossila on sitä mieltä, että kantaa ei saa päästää kasvamaan liian suureksi. Huonona esimerkkinä hän käyttää naapurimaata.
– Ettei käy kuin Ruotsissa. Siellä villisikoja metsästetään vuosittain jopa satatuhatta kappaletta, se on aika kova urakka.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen villisikakannan koko oli alkuvuodesta noin 1 400 yksilöä. Maan tiheimmät villisika-alueet ovat itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Villisikoja on alettu tänä vuonna pannoittaa, mikä liittyy osaltaan afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Kyseessä on sialle vakava virustauti, joka aiheuttaisi Suomeen levitessään välittömästi haittaa sikatilallisille. Tauti ei ole vielä levinnyt Suomeen, eikä se tartu ihmiseen. Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy muun muassa Virossa ja Venäjällä.