Kun Suomi hakee velkaa markkinoilta, sijoittajat syynäävät arvioita sen luottokelpoisuudesta. Nämä arviot vaikuttavat osaltaan siihen, millä korolla Suomi saa lainaa.
Luokituksia laativat luottoluokitusyhtiöt. Ne ovat riippumattomina pidettyjä riskinarvioijia, jotka luokittelevat valtioiden lisäksi myös yritysten tai vaikkapa kuntien lainoja.
Fitch Ratings on yksi Suomen valtion lainanottokyvyn kolmesta pääluokittajasta. Kaksi muuta ovat amerikkalaiset S&P ja Moody's (siirryt toiseen palveluun).
Viime viikolla Fitch Ratings antoi tuoreimman arvionsa, jonka mukaan Suomen näkymät ovat vakaat. Tammikuussa se piti Suomen luokituksen toiseksi parhaassa AA+-ryhmässä, mutta heikensi luottoluokistuksen näkymät myönteisistä vakaiksi..
Lue lisää: Suomella kuluu nyt velanhoitoon ennätyksellisen vähän rahaa – eikä muutosta ole näköpiirissä
Miten velkaantuminen vaikuttaa luokitukseen?
Suomi velkaantuu, ja Fitch ennustaa velan kasvavan vuoden lopussa yli 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Samaan aikaan budjetin alijäämä syvenee eli valtion menot ovat selvästi suuremmat kuin tulot. Näin:
Heikentääkö Suomen velkaantuminen luottoluokitusta, mikä vaikeuttaisi lainansaantia tulevaisuudessa?
Vaikka velka kasvaa koronakriisissä, painetta laskea luokitusta ei ole, Fitch Ratingsin Länsi-Euroopan valtioiden luokitusten johtaja Michele Napolitano vastaa Lontoosta.
Julkisesta rahoitustilanteesta johtuen Suomi ei kuitenkaan voisi tällä erää palata takaisin kolmen A:n ryhmään, johon kuuluvat esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Saksa. Suomi kuuluu nyt samaan sarjaan kuin Itävalta ja Kanada.
Luottoluokittajalle olennaista on se, että koronavirus on ollut shokki kaikkien maiden talouksille.
– Euroopalla on edessään kasvushokki, ja sen jälkeen rahoitusshokki. Velan määrä kasvaa merkittävästi kaikkialla, Napolitano selittää.
Maita verrataan toisiinsa
Vaikka julkisen talouden tasapaino on olennainen tekijä valtion luottokelpoisuuden kannalta, luottoluokittajat eivät heikennä arvioitaan kaikkien velkaantuvien maiden osalta.
– Seuraamme useita asioita yhtä aikaa. Ennen kaikkea keskitymme maiden saavutuksiin bruttokansantuotteen kasvussa, Napolitano kertoo.
Koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä parhaiten nousevat jaloilleen maat, jotka ovat uudistaneet talouttaan matkan varrella olosuhteiden mukaan joustavaksi ja monipuoliseksi. Tämä vaikuttaa maan lainanottokykyyn ja luottokelpoisuuteen.
Toinen tekijä, jota Fitch Ratings tarkastelee, on julkinen taloudenpito eri suhdanteissa.
– Kysymme itseltämme, miten kurinalaisesti tietyn maan taloutta on johdettu hyvinä taloudellisina aikoina, Napolitano kuvailee.
Koronakriisissä tehtyjä toimenpiteitä Fitchin analyytikot arvioivat suhteessa niiden pysyvyyteen ja siihen, miten helposti poikkeustoimista päästään eroon. Toisin sanoen: millaisia vaikutuksia niillä on julkiseen talouteen tulevina vuosina.
Kolmas tärkeä luottoluokitusta määrittävä tekijä on maassa harjoitettu politiikka.
– Se auttaa meitä pääsemään perille siitä, mihin hallitukset keskittyvät, kun koronavirus poistuu. Keskittyvätkö ne julkiseen talouteen ja velkakestävyyteen?
Näiden kolmen pääasian perusteella luottoluokittaja erottelee maita suhteessa toisiinsa.
Suomella on hyvät talousperinteet
Napolitanon mukaan historian perusteella voi olettaa, että sekä Suomen nykyinen että tulevat hallitukset suhtautuvat taloudenpitoon ja velkakestävyyteen vakavissaan.
Julkistalouden lähtötilanne ennen pandemiaa oli "aika hyvä". Valtiontalouden alijäämä oli pieni suhteessa kilpailijamaihin ja julkinen velka alle 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Kun otetaan lisäksi huomioon suomalaisen yhteiskunnan hyvät institutionaaliset rakenteet, niin hallituksen päättämät tukitoimet auttavat taloutta elpymään ilman, että luottokelpoisuus keskipitkällä aikavälillä kärsii, Napolitano selittää.
Suomea siis auttaa kriisissä se, että sen taloudenpidon saavutukset menneisyydessä ovat olleet hyvät. Luokittajat uskovat, että kriisin jälkeen palataan talouskuriin.
Jos Suomen talous kasvaa edes vaatimatonta vauhtia, lainanhoitokulut pysyvät Napolitanon mukaan todennäköisesti matalina.
– Joten vaikka velan määrä kasvaa, velka voi pysyä kestävällä pohjalla.
Ongelmiin saatetaan joutua silloin, jos dynamiikka muuttuu – jos talous ei kasvakaan, mutta velkamäärä lisääntyy.
Missä menee velanoton raja?
Konkreettista rajaa velanotolle on nykymaailmassa mahdotonta määritellä. Se vaihtelee valtioittain ja aikakausien mukana, Napolitano kuvailee.
Lainanantajat ja luottoluokittajat arvioivat ennen kaikkea julkisen velan kestävyyttä.
– Vaikka maalla on paljon velkaa ja vaikka sen velkamäärä kasvaa, se ei välttämättä tarkoita, etteikö velka olisi hoidettavissa.
Velkakestävyys riippuu monista tekijöistä valtion talouskasvun historian ja harjoitetun politiikan lisäksi.
– Olennaista on myös rahoituksen kustannukset eli korkotaso ja velanhoitokustannukset, Napolitano sanoo.
Nyt velanhoitokustannukset ovat matalat ennen kaikkea Euroopan keskuspankin ansiosta.
Kun EKP ostaa valtioiden velkakirjoja yksityisiltä sijoittajilta, se lisää lainanantajien uskoa valtion velkapapereihin. Keskuspankki osoittaa olevansa tuki ja tarvittaessa turva.
EU-kriisinhallinta on kehittynyt
Luottoluokittajat ovat heikentäneet valtioiden luottoluokituksia koronakriisissä vähemmän kuin euroalueen velkakriisissä 2011–2012.
Tuolloin esimerkiksi S&P laski yhden päivän aikana yhdeksän Euroopan maan luokituksia. Koronakriisissä heikennyksiä on ollut vain muutama. Fitch Ratings on heikentänyt koko kriisin aikana vain Italian ja Britannian arvostusta.
Luokitusyhtiöt katsovat järjestelmän olevan tukevammalla pohjalla kuin aiemmissa finanssi- ja velkakriiseissä. EU:hun on perustettu velkakriisin seurauksena uusia tukijärjestelmiä, ja Euroopan keskuspankista on tullut merkittävä avunantaja osto-ohjelmiensa kautta.
– Tuolloin kyseltiin, mitä EKP oikein aikoo tehdä ja ryhtyyköhän se viimekätiseksi lainanantajaksi vai ei. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, EKP on aloittanut määrällisen elvytyksen ja tukee valtionlainamarkkinoita. Lisäksi meillä on esimerkiksi Euroopan vakausmekanismi.
EVM on vuonna 2012 euroalueen maille luotu rahoituslaitos kriisitilanteita varten.
Aiheesta lisää:
Analyysi: Maailman velkaantunein maa ottaa lisää ja lisää velkaa – eikä ehkä maksa sitä ikinä pois
Korjattu tekstiä 1.7. klo 16:38: Fitch Ratings ei heikentänyt Suomen luottoluokitusta tammikuussa vaan arviotaan talouden näkymistä.