Kiinan presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping teki tiistaina historiaa, kun hän allekirjoitti kansallisen turvallisuuden lain, jonka on tarkoitus astua voimaan myöhemmin tänään.
Tämä tarkoittaa sitä, että Hongkongin asemaa muutetaan tuntuvasti ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Britannia luovutti erityishallintoalueen takaisin Kiinalle noin 23 vuotta sitten.
Kokosimme yhteen vastauksia muutamaan oleelliseen kysymykseen.
Mitä laista tiedetään?
Turvallisuuslain tarkkaa sanamuotoa ei ole julkistettu, mutta sen tiedetään kieltävän neljä asiaa: pyrkimykset irtautua keskushallinnosta, valtionvastaisen toiminnan, terrorismin, sekä kansallisen turvallisuuden vaarantavan salaisen yhteistyön vieraiden valtioiden kanssa.
Laissa on 6 kappaletta ja 66 artiklaa. Siinä tiettävästi myös on selkeitä ohjeita eri instituutioille, joiden vastuulla kansallisen turvallisuuden ylläpito Hongkongissa on, kertoo hongkongilainen sanomalehti South China Morning Post.
Kiina on myös ilmoittanut perustavansa Hongkongiin kansallisen turvallisuusviraston.
– Perustavanlaatuinen oletus näyttää olevan se, että mikä tahansa poliittinen oppositio katsotaan kansallisen turvallisuuden uhkaamiseksi, kirjoittaa Hongkongin lakiasioihin perehtynyt Alvin Y.H. Cheung Italian kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksen ISPI:n sivuilla.
New Yorkin yliopistossa oikeustieteen tohtorin tutkintoa suorittavan Cheungin mukaan esimerkiksi hiljattain voimaan saatettu, Kiinan kansallishymnin loukkaamisen kriminalisoiva laki on saman ajattelun jatkumoa.
Mitä turvallisuuslaista ei tällä hetkellä tiedetä?
Koko lakikokonaisuus on valmisteltu suljettujen ovien takana. Koska itse lakia ei vielä ole julkistettu, ei tiedetä, mitkä toiminnot tarkalleen ottaen katsotaan laittomiksi, kuinka ne määritellään ja mitä rangaistuksia niistä seuraa.
Eri mediatiedoissa on spekuloitu, että maksimirangaistus voisi olla elinkautinen vankilatuomio.
Manner-Kiinassa vastaavan lainsäädännön nojalla on vangittu toisinajattelijoita erityisesti valtion vastaisen toiminnan nojalla. Sen sanotaan olevan hyvin epämääräisesti määritelty rikoskategoria.
Mitä turvallisuuslaki tarkoittaa Hongkongin erityisasemalle?
Huomenna heinäkuun 1. päivänä tulee kuluneeksi 23 vuotta siitä, kun Britannia luovutti Hongkongin hallinnan takaisin Kiinalle.
Tuolloin Kiinan johto lupasi, että erityishallintoalue säilyttää laajan autonomian. Sen kehykseksi luotiin yksi maa, kaksi järjestelmää -periaate.
Sen mukaan Hongkongilla on oma lainsäädäntönsä, miniperustuslain kaltainen kokonaisuus nimeltä peruslaki, joka muun muassa takaa sananvapauden. Peking hoitaa ulkopolitiikan ja puolustuksen. Sopimuksen on määrä olla voimassa vielä 27 vuotta.
Kiinan mukaan kansallisen turvallisuuden laki ei millään tavalla vaaranna yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatetta. Kiina sanoo vain tilkitsevänsä reikiä kansallisen turvallisuuden lainsäädännössä, jonka se katsoo olevan puutteellinen Hongkongin osalta.
Britannia ilmoitti tiistaina selvittävänsä, rikkooko Kiinan säätämä turvallisuuslaki jollain tavalla vuonna 1997 sovittuja pelisääntöjä.
Onko kyse siis Hongkongin vai Kiinan lainsäädännöstä?
Käytännössä kyse on molemmista. Hongkongin peruslaissa säädetään, että erityishallintoalueen tulee luoda oma kansallisen turvallisuuden lainsäädäntönsä.
Pari vuosikymmentä sitten tätä yritettiin, mutta lakialoitteet hyllytettiin valtaisan vastustuksen jälkeen.
Nyt laki nuijittiin voimaan Kiinasta käsin. Kiina katsoo, että sillä on perustuslain takaama oikeus tulkita kansallisen turvallisuuden asioita myös Hongkongin osalta.
Miksi Kiina sääti lain, jonka Hongkong voisi tehdä myös itse?
Hongkongissa viime vuosina voimistunut demokratialiikehdintä on saanut Kiinan valmistelemaan lain edistämistä.
Viimeisin mielenosoitusten aalto Hongkongissa käynnistyi viime kesänä luovutuslakia koskevasta esityksestä. Esityksen nojalla rikoksesta epäiltyjä olisi voitu luovuttaa tuomiolle Hongkongista Manner-Kiinaan.
Hongkongissa osoitetaan edelleen säännöllisesti mieltä demokratian ja kansalaisvapauksien puolesta. Kiina on ilmaissut, että turvallisuuslain on määrä palauttaa rauha erityishallintoalueelle.
Mitä seurauksia uudesta laista on?
Sateenvarjoliikkeen keulahahmona tunnetuksi tullut demokratia-aktivisti Joshua Wong ilmoitti vetäytyvänsä Demosisto-järjestön johdosta vain hetki lain hyväksymisen jälkeen.
Hongkongissa on myös ollut tapana järjestää suuria mielenosoituksia heinäkuun 1. päivänä.
Tänä vuonna poliisi on kieltänyt mielenosoitukset, osin koronatilanteeseen vedoten.
Aktivistiryhmät ovat ilmoittaneet uhmaavansa kokoontumiskieltoa. Tällä hetkellä ei ole selvää, rikkooko marssille osallistuminen myös uunituoretta kansallisen turvallisuuden lakia.
Lue myös:
EU varoitti Kiinaa Hongkongin aseman muuttamisesta – johtajat pitivät videohuippukokouksen
Kiina perustaa "kansallisen turvallisuusviraston" Hongkongiin