Muhoksen metsäpalon kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta sen niin sanotut suorat vaikutukset ovat jo tiedossa.
– Palo on aina tuhoava: se tappaa eläimiä, kasveja ja metsää, kertoo professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta.
Eläinten selviytymiseen metsäpaloalueelta vaikuttaa se, missä ne ovat palon syttyessä ja se, kuinka nopeasti palo etenee.
Pelastautuakseen niiden on myös osattava suunnistaa oikeaan suuntaan. Mitä lähempänä eläimet ovat palon reuna-aluetta, sitä paremmin ne onnistuvat yleensä pakenemaan.
– Kyllä paloalueen keskelle jää taatusti porukkaa, joka ei pääse pois. Savu tappaa ne, vaikka tuli ei suoraan tulisikaan kohti, Tolvanen sanoo.
Helpoiten metsäpaloja pääsevät yleensä karkuun linnut, jos ne vain malttavat jättää poikasensa ja pesänsä.
– Myös hyönteiset jäävät sinne. Voi sanoa, että mitä nopeampi on kintuistaan tai siivistään, sitä paremmin pääsee pakoon.
Kasvusto kärsii palosta eri tavoin
Eläinten lisäksi tuli tuhoaa myös kasvillisuutta. Tuhojen laajuus riippuu paljon siitä, kuinka paksu on metsänpohjaa peittävä kuntta, ja kuinka syvälle tuli pääsee tunkeutumaan.
Jos maastossa on paksu kuntta, ja tuli etenee vain maanpintaa pitkin, monien kasvien maavarret säilyvät. Tällöin ne tuottavat uutta kasvustoa maan pinnalle jo samankin vuoden aikana.
Palossa syntyvä tuhka tuo kasveille uusia ravinteita, joten ne saattavat kasvaa vanhoilla metsäpaloalueilla poikkeuksellisen isoiksi. Palon vuoksi osa kasveista hörppää itseensä ravinteita.
– Olen nähnyt metsäpalon jälkeen, kuinka esimerkiksi mustikan lehdet ovat näyttäneet ihan koivunlehdiltä, kun ne ovat niin valtavan kokoisia, professori Anne Tolvanen kertoo.
Kuivilla kankailla ja jäkälävaltaisilla alueilla kasvusto sen sijaan tuhoutuu yleensä kokonaan, eivätkä kasvit pääse enää uuteen kasvuun.
– Jos tuli menee ihan kivennäismaahan saakka, saa odottaa muutaman vuoden ennen kuin siellä alkaa tapahtua jotakin.
Toisaalta kun kasvien siemenet alkavat itää, niillä ei alkuvaiheessa ole paljoa toisia lajeja kilpailijoina ja ne pääsevät kasvamaan vauhdilla.
Tuli on luontainen uudistaja
Metsäpalot ovat runnelleet Pohjoisia metsiä vuosisatojen kuluessa. Sen vuoksi niin sanotut boreaaliset metsät ovat tottuneet siihen, että ne palavat aika ajoin. Osa lajeista jopa vaatii palojen jälkeisiä oloja menestyäkseen.
– Metsäluonnon kannalta onkin oikeastaan ongelmana se, että metsät eivät pala tarpeeksi, Anne Tolvanen sanoo.
Suomessakin metsiä on pyritty uudistamaan myös valvotuilla metsän kulotuksilla. Ne ovat kuitenkin yleensä hyvin kalliita ja myös riskialttiita toimenpiteitä, joten niitä ei voida toteuttaa kovin paljoa.
Satojen tuhansien eurojen vahingot
Muhoksen 250 hehtaarin metsäpaloalue on nyky-Suomessa poikkeuksellisen laaja. Yleensä metsäpalot ovat viime vuosina rajoittuneet alle sadan hehtaarin alueille muun muassa hyvien tieverkostojen ja metsäpalovalvonnan ansiosta.
Muhoksella sama alue Tikkalanperällä tuhoutui edellisen kerran viitisenkymmentä vuotta sitten. Muutama vuosi sitten alueella oli myös näitä pienempi paloalue.
Metsänhoidon kannalta tuhoutunut metsä alkoi vasta nyt olla siinä vaiheessa, että sitä olisi päästy hyödyntämään. Kitu- ja joutomaita ei alueella ollut juuri ollenkaan.
– Arvioisin, että karkeasti koko alueen 250 hehtaarista ainakin 200 hehtaaria oli hoidettuja kasvumetsiä, sanoo Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Tapio Kylmänen.
Kylmäsen mukaan tarkkaa arviota menetetyn puuston arvosta ei vielä voi sanoa, koska sammutuksen jälkityöt ovat vielä kesken. Joka tapauksessa puhutaan sadoista tuhansista euroista.
– Joillekin yksittäisille metsänomistajille menetys voi olla useita kymmeniä tuhansia euroja.
Keskustele aiheesta torstaihin kello 23:een saakka!
Lue myös: