Komissaari Jutta Urpilaisen vastuualue on laaja monessa mielessä.
Hänelle kuuluvat kansainväliset kumppanuudet, ja muun muassa erityisen Afrikka-strategian laatiminen.
– Afrikka ei ole monoliitti, vaan yli 50 valtion mosaiikki, Urpilainen toteaa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman etähaastattelussa Brysselistä.
Yhdysvalloista alkaneet, mustan **George Floydin **kuoleman lietsomat Black Lives Matter -mielenosoitukset ovat kesän aikana levinneet Eurooppaan. Myös EU:n "kotimaassa" Belgiassa on nostettu esiin kolonialismin edelleen katkeruutta nostattava perintö.
Afrikka-komissaari on seurannut keskustelua myös suomalaisin silmin.
– Kun tulee Suomesta, jolla siirtomaahistoriaa ei ole, keskustelua katsoo ehkä vähän ulkopuolisena. Keskustelu on kuitenkin hyvin tärkeää, sillä omassa historiassammekin on vaikeita vaiheita, kuten sisällissotaa.
Tuolloin suomalainen yhteiskunta jakautui kahtia ja toisten kimppuun käytiin asein. Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeää myös vaikeiden asioiden läpikäyminen ja sitä kautta kansallisen eheyden rakentaminen, muistuttaa Urpilainen.
Urpilainen sanoo, että myös siirtomaakaudesta on tärkeää käydä mahdollisimman avoimesti objektiivista ja rehellistä keskustelua.
– Ehkä Belgian tapahtumat osoittavat juuri sen, että tätä keskustelua ei ole kaikissa maissa vielä käyty. Kun keskustelua ei ole käyty, se näkyy vaikkapa patsaiden kaatamisena ja tuhrimisena.
Afrikka-strategia suuntaa tulevaisuuteen
EU:n keväällä julkistetussa Afrikka-strategiassa ei oteta siirtomaakauden tapahtumiin kantaa, vaan linjataan tulevaisuutta ja sitä, miten yhteistyötä unionin ja Afrikan valtioiden välillä voidaan rakentaa entistä tasavertaisemmin.
– Puhutaan kumppanuudesta. Toki nämä kolonialismin ajan kokemukset voivat yksittäisissä keskusteluissa afrikkalaisten kanssa nousta esille. Itselläni ei tätä kokemusta ole. Voi olla, että se johtuu siitä, että tulen Suomesta ja historiamme on tässä suhteessa erilainen, pohdiskelee Urpilainen.
Komissaari sanoo, että yksi Afrikka-strategian tavoitteita on muuttaa Euroopassa vallitsevaa mielikuvaa Afrikasta. Haasteiden ja ongelmien ohella Afrikassa on myös mahdollisuuksia.
Afrikan väestöstä on kolmannes on alle 30-vuotiaita. Eurooppalaisille yrityksille investoinnit ovat mahdolllisuus, rohkaisee Urpilainen.
Kiinan ja muiden valtioiden maihinnoususta huolimatta Eurooppa on edelleen Afrikassa ykköstoimija.
Euroopan ja Afrikan kaupan arvo on 235 miljardia euroa, Kiinan vastaava luku on 125 miljardia euroa. EU-maiden suorat investoinnit Afrikkaan ovat 222 miljardia euroa; Yhdysvaltain 42 ja Kiinan 38 miljardia euroa.
Afrikka on edelleen myös EU:n suurin kehitysyhteistyön kohde. EU vei lentokonelastin apua Burkina Fasoon kesäkuussa. Komissaari Urpilainen oli matkalla mukana.
Kuningas pahoitteli, anteeksipyyntöä ei edelleenkään kuultu
Kolonialismin aikakauden aiheuttamat syvät haavat vuotavat sovittelupyrkimyksistä huolimatta edelleen. Esimerkiksi monet kongolaiset vaativat siirtomaaisäntä Belgialta, kuningashuoneelta tai hallitukselta, anteeksipyyntöä.
Belgia otti tiistaina askeleen sovinnon tiellä, kun kuningas Philippe pahoitteli syvästi väkivallantekoja, julmuuksia, kärsimystä ja nöyryytyksiä. Hän ei kuitenkaan esittänyt kongolaisten toivomaa virallista anteeksipyyntöä, vaan tyytyi ilmaisemaan pahoittelunsa.
Pahoittelut ovat virallisen Belgian merkittävin ele kolonialisimin jälkeisinä vuosikymmeninä. Kukaan Philippen edeltäjistä ei ole antanut siirtomaakauden tapahtumia katuvia lausuntoja. Kuningas Philippe lähetti kirjeen Kongon presidentille Felix Tshisekedille Belgian siirtomaakauden loppumisen 60-vuotispäivän yhteydessä.
Belgiaa vuosina 1865–1909 hallinneen kuningas Leopoldin aikana Kongossa kuoli orjuuteen, pakkotyöhön, sairauksiin ja nälkään jopa 10 miljoonaa kongolaista.
Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma heinäkuussa Afrikassa ja Afrikasta
Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma keskittyy heinäkuussa Afrikkaan. EU:n Afrikka-komissaari Jutta Urpilaisen arvioita kolonialismin perinnöstä ja Afrikan ja Euroopan yhteistyöstä voit kuunnella tästä.
Teemasarjassa kuulemme viikon kuluttua 11.7. Afrikan tukijoista koronapandemian jälkeen, 18.7. Afrikan vapaakauppasopimusta ACFTA: sta, ja 25.7. ebolan ja muiden sairauksien antamasta opista koronaviruksen voittamiseen. Sarjan päättää 2.8. ohjelma naisten oikeuksien kehittymisestä Afrikassa.
Afrikka on heinäkuussa teemana myös Yle Radio 1:ssä. Katso Afrikka-aiheiset ohjelmat tästä.
Lisää aiheesta:
Belgian kuningas taipui pahoittelemaan kongolaisille siirtomaa-ajan raakuuksia