TALLINNA Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot joutuvat tänä vuonna ottamaan lisävelkaa selvitäkseen koronakriisin aiheuttamista talousvaikeuksista.
Suomessa tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että valtion velka kasvaa nykyisestä noin 60 prosentista noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Ennuste on aiheuttanut Suomessa paljon huolestunutta keskustelua. Esimerkiksi maanantain A-studiossa puhuttiin siitä, pitääkö valtionvelka maksaa takaisin ja minkälaista velkataakkaa Suomi kestää.
Virossakin lisävelasta keskustellaan huolestuneeseen sävyyn, mutta puheena ovat huomattavasti pienemmät summat kuin Suomessa.
Viron julkinen velka on EU-maiden matalin, alle kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka velan arvioidaan koronakriisin seurauksena kaksinkertaistuvan, sen suhde BKT:hen jää silti vain noin 20 prosenttiin.
Mistä Viron olematon valtionvelka johtuu?
Jotta syyt Viron matalaan valtionvelkaan ymmärtää, on katsottava taaksepäin ajassa.
Viron talousjärjestelmä on useimpiin EU-maihin verrattuna nuori. Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa romahti, Viroon luotiin uusi talousjärjestelmä käytännössä tyhjästä.
Uudelleenitsenäistymisen jälkeisinä vuosina velan ottaminen ei ollut Virolle vaihtoehto, sillä vastikään Neuvostoliitosta irtautuneen köyhän valtion luottoluokitus oli surkea.
Vuodesta 1991 aina vuoteen 2004 asti Viro oli kehitysavun saaja. Moni virolainen näki vapauden alkuvuosina jopa nälkää.
Talous alkoi kasvaa nopeasti sen jälkeen, kun Viro hyväksyttiin sekä Naton että Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004. Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat maasta, työttömyys väheni ja tavaroiden maahantuonti lisääntyi.
Nopea talouskasvu johti siihen, että valtion verotulot olivat vuosina 2004–2007 paljon valtiovarainministeriön ennusteita suuremmat, ja valtiontaloudelle kertyi ylijäämää.
1990-luvun laihat vuodet olivat vielä tuoreessa muistissa, joten suurin osa ylijäämästä siirrettiin niin sanottuun vakuutusrahastoon kriisitilanteiden varalle.
Viron keskuspankin ekonomistin Peeter Luikmelin mukaan juuri säästämisessä piilee yksi syy Viron matalaan valtionvelkaan.
– Se, että hyvinä aikoina on kerätty puskuria huonojen aikojen varalle, on hyödyttänyt Viroa monin tavoin. Viro esimerkiksi selvisi vuonna 2008 puhjenneesta talouskriisistä ottamatta merkittävästi lisävelkaa, kertoo Luikmel puhelimitse.
Talousjärjestelmä kopioitiin lännestä
Historiallisista syistä Viron velkakehitystä on järkevämpää verrata Suomen sijasta muihin entisiin neuvostomaihin.
Esimerkiksi Latvialla ja Liettualla on kummallakin julkista velkaa noin 36–37 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on selvästi alle EU:n keskiarvon.
Viron velka on silti ylivoimaisesti Baltian maiden pienin.
Viro oli jo Neuvostoliiton hajotessa melko kehittynyt ja länsimainen yhteiskunta, mikä auttoi sitä hyppäämään kapitalistiseen talousjärjestelmään monia muita entisiä neuvostomaita ketterämmin.
Maatalouden lisäksi Virossa oli teollisuutta, jonka yksityistäminen toi rahaa valtion kassaan.
Ottamalla velkaa Viro olisi toki voinut ryhtyä rakentamaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaltaista yhteiskuntajärjestelmää, mutta tätä vaihtoehtoa ei edes harkittu vakavasti.
Vaikka Suomi on ollut Viron esikuva monessa asiassa, taloudessa Viro katsoi lännemmäksi: Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Kommunistisesta järjestelmästä eroon pyristelevän Viron versio kapitalismista oli alusta saakka oppikirjamaisen uusliberalistinen.
Lue lisää:
Thatcherin ja Reaganin politiikan jalanjäljissä maan julkinen sektori haluttiin pitää pienenä, budjetti kurissa, keskuspankki aisoissa ja valtionvelka matalana. Tällaisessa yhteiskunnassa heikot jäävät usein vahvojen jalkoihin.
Mitä iloa on matalasta valtionvelasta?
Viro hyötyy vähäisestä velkataakastaan ainakin siten, että maa vetää puoleensa ulkomaisia sijoittajia.
– Viron matala velkataso, hyvä luottoluokitus ja kevyt verotus ovat syitä, joiden vuoksi näyttäydymme houkuttelevana sijoituskohteena kansainvälisille yrityksille, Peeter Luikmel sanoo.
Kolikon kääntöpuolena Viro on tietenkin täysin riippuvainen ulkomaisista investoinneista. Jos investoijat katoaisivat, maa olisi nopeasti pulassa.
Hyvän luottoluokituksen vuoksi Viro saisi nykyään velkaa helposti ja hyvillä ehdoilla. Sen ottamisessa piilee kuitenkin Luikmelin mukaan riski.
– Velan kasvattaminen on lyhytnäköinen tie. Tulevaisuuden haasteemme ovat niin suuria, että niitä varten täytyy alkaa varautua taloudellisesti jo nyt, hän sanoo.
Ongelman ydin Virossa on Luikmelin mukaan sama kuin Suomessakin: kestävyysvaje.
– Ikärakenne on murroksessa. Väestö vanhenee ja syntyvyys laskee. Eläkejärjestelmämme joutuu väistämättä valtavan paineen alle.
Hänen mukaansa valtion tuleekin jatkaa puskurirahastojen säästämistä pahan päivän varalle. Hän toivoo myös, että talousennusteet pidetään hyvinäkin vuosina maltillisina.
Julkinen sektori pysyy suppeana
Monissa EU-maissa valtionvelan ennustetaan kasvavan koronakriisin seurauksena yli sataan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näiden ennusteiden rinnalla Viron huoli julkisen velan noususta 20 prosenttiin ei kuulosta kovin vakavalta.
Pienelle Virolle noin miljardin euron suuruinen lainasumma on kuitenkin ennenäkemättömän suuri.
Lopullisen velan määrä riippuu siitä, iskeekö koronaviruksen toinen aalto Viroon ja miten se vaikuttaa maan talouteen.
Luikmelin mukaan on tärkeää, että velkarahat käytetään konkreettisiin tuki- ja elvytystoimiin eikä esimerkiksi julkisen sektorin palkkojen nostamiseen tai eläkkeiden korottamiseen.
– Maat, jotka ovat alkaneet kehittää velkarahalla julkisia palveluitaan, ovat yleensä kasvattaneet velkataakkaansa nopeasti, Luikmel sanoo.
Niin pitkään kuin Viro pysyttelee Luikmelin ja Viron keskuspankin edustamalla linjalla, maan julkinen sektori pysyy siis tulevaisuudessakin suppeana.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.
Lisää aiheesta:
Suomella kuluu nyt velanhoitoon ennätyksellisen vähän rahaa – eikä muutosta ole näköpiirissä